Lue keskustelun säännöt.
Mistä saatte iloa näinä aikoina?
18.05.2020 |
Elämme kovia aikoja ja vaikka voimme pitkälti välttää sairastumasta omilla valinnollamme, alkaa elämä tuntua todella tylsältä ja ilottomalta. Siitä puuttuu kaikki ne kohtaamiset ja tapahtumat mitä normaaliarkeen kuuluu.
Elämä on toistaiseksi ainakin ihan järjestyksessä, on työtä, koti, perhe ja muutama ystäväkin, joita en tosin ole tavannut pitkään aikaan. Työkavereilla on ollut iso merkitys myös ja nyt etätöissä en heitä tapaa.
Päivät toistavat samaa tylsää kaavaa. Aamulla verkkarit ja t-paita päälle, hiuksia ei tarvitse laittaa eikä meikata. Tajuan toki, että nämä asiat nyt ovat aivan toissijaisia tilanteeseen nähden. Ne ovat silti olleet osa arkeani, tykkään pukeutua huolella ja käydä ihmisten ilmoilla, joten en tunne oikein eläväni kunnolla. Jospa edes tietäisi milloin tämä piina päättyy. Odotan kesää todella paljon ja toivottavasti se on lämmin. Vaikka rajoituksia aletaan höllätä, on riski sairasrumisesta olemassa eikä tuonne ulos voi edelleenkään lähteä huolettomasti ja se pilaa kaiken.
Kertokaa omia selviytymisvinkkejänne. Mistä saatte iloa?
Kommentit (49)
Siitä tiedosta, että monet muutkin kärsivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihmeen hätä sulla on siellä kotona?
Minä laittaudun ja meikkaan joka päivä, vaikka en ole menossa mihinkään. Ei ole ikinä ollut minulla laittautuminen siitä menemisestä kiinni, vaan laittaudun koska se on kivaa ja siitä tulee hyvä mieli.
Muutenkin minulle tuovat iloa aivan samat asia kuin aikaisemminkin. Hyvä ruoka, musiikki, huumori, videopelit, maalaaminen, sisustaminen, koiran ulkoiluttaminen, perheen ja kavereiden kanssa jutteleminen (videon välityksellä). Eivät nämä ilon aiheet ole hävinneet mihinkään, vaikka jökötänkin enemmän kotosalla kuin aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen hätä sulla on siellä kotona?
Eihän minulla siis mitään varsinaista hätää ole. En vain koe elämääni mielekkääksi kun siinä ei ole mitään vaihtelua tai yllätyksellisyyttä. Se minua piinaa ja saa mielen matalaksi. Huonommin voisi asiat tietenkin olla.
Ulkoilu ja muutenkin ulkoliikunta ovat olleet parhaat keinot siihen että nuppi pysyy edes jotenkin kasassa. Ollaan puolison kanssa molemmat etänä, ja tuo on melkeinpä ainoa tapa saada sitä omaa aikaa.
Meikkaaminen on jäänyt suurimmaksi osaksi pois, mutta työpäivinä laitan niiden pahimpien pieruverkkareiden sijaan vähän siistimmät kotivaatteet. Hiukset laitan myös niin että kehtaa poistua ihmisten ilmoille jos on tarvis. Tulee heti jotenkin ryhdikkäämpi olo.
Lisäksi olen maalannut ja piirtänyt, tehnyt palapelejä, ristikoita, lukenut jne. Sellaisia pieniä juttuja joille ei muka normaaliarjessa ole aikaa. Näillä oon saanut ruutuajan pidettyä suht järkevänä. Netflixin tuijottaminen ja netin selaaminen puuduttaa pidemmässä juoksussa ja sekin näkyy kyllä mielialassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jatkanut elämääni niin kuin ennenkin. Yksi Tallinnan matka peruuntui ja yksi viikottainen harrastus on ollut tauolla. Muuten olen tehnyt töitä, ulkoillut, nähnyt ystäviäni, roikkunut netissä jne. Olen jo varannut disco-risteilyn ja yhden kaverireissun kesäkuulle. Keskiviikkona avaan vaimon kanssa mökkikauden ja heinäkuussa lähdetään jonnekin ulkomaille lomalle.
Mikäs tässä on elellessä.
Kaiken ei tarvitse mennä samassa muotissa. Itsekin odotan Suomen ihania kesäkelejä, Linnanmäellä käyntiä ja Korkeasaaressa käyntiä. Odotan Suomen sisäistä matkailua, ulkomailla ei ole mitään yhtä hienoa ja kaunista ja olen terveesti ylpeä omasta maastani. Haaveilu piristää.
Oletko kuullut siitä, että 5G- verkot tuottaa jonkinlaista masentavaa signaalia? En oikein tiedä, missä niitä verkkoja nyt on, mutta en halua asua niiden lähellä. Maalla olisi kiva asua, ei aina kaupungissa. Kuitenkin olen niin iloinen siitä, että Suomi on näin edistynyt maa.
Elämällä ei oikein ole tarkoitusta, otetaan enimmäkseen rennosti. Muutama lapsi ja se on vain, mitä elämältä pyydetään. Katso siis taivaalle rakas ystäväni, katso lintuja. Ne eivät turhasta murehdi, otetaan mallia niistä.
Pidetään yhteistä huolta. Kokeile kuunnella musiikkia ja piirtää! Ihan mahtavaa ajankulua, jos lenkkeily ei maistu.
Iloa sinulle kaikin puolin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoja ajatuksia kuin ap:lla, vaikka mitään varsinaista hätää ei olekaan. Itsekin huomasn tosi paljon kaipaavani sitä, että pitäisi kunnolla miettiä mitä tänään pukee päälleen ja mitkä korut laittaisi.
Ja kaipaan kaikkia kulttuuririentoja, näihin ei ole asiaa pitkään aikaan, no ehkä johonkin näyttelyyn voisi mennä.
Joudun välillä oikein kasaamaan itseni ja vakuuttelemaan, että kaikki on hyvin ja tämän kestää kyllä.
En oikein mistään.
Ilo on juurikin ihan kadonnut ja olen vain elossa ja teen sen mitä jaksan mutta iloinen en ole.
Lasten takia esitän iloisempaa kuin mitä oikeasti tunnen.
Tämä on ihan hirveän raskasta ja vaikeaa. En jaksaisi millään enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musiikki, ihmiset, luonto, eläimet, elokuvat, oma taiteilu, kävelyt, kirjat eli lukeminen, kokkailu, häpsöttely ja unelmointi. Siinä muutamia ilotuksia.
Saan iloa siitä kun ex nainen sotkee taas asiansa ja toivon etten kuule siitä enään koskaan. Enkä näe
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lenkkimakkara on yhtä hyvää kuin ennenkin. siitä saa iloa ja energiaa, kun sitä syö eri tavoin laitettuna: grillattuna, höyryssä lämmitettynä tai kylmänä.
Puutarhatöistä ja miljoonaperinnöstä ☀️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoilusta ja ystävistä. Eräs tuttu, jonka kanssa emme koskaan ole kunnolla jutelleet, kysyi hiljan, voimmeko tavata joku päivä. Kyllä lämmitti :)
Olen joutunut viime vuodet elämään pahemmassa tilanteessa kuin korona-aika, niin olen kumma kyllä iloinen siitä miten kerrankin olemme kaikki ihan samassa liemessä. En tarkoita pahalla, mutta nyt moni saa kiinni siitä millaista elämäni on ollut henkisessä eristyksessä. Sen kokemuksen pohjalta minulla parasta on luonto ja ulkoilu.
Keväästä, raittiissa ilmasta, ystävistä
En saa enää iloa edes luonnosta enkä ulkoilusta vaikka normaalisti se piristää.
Korona vie ilon kaikesta kun koko ajan täytyy olla varovainen. Väistellä ihmisiä rapussa, kaupassa, lenkkipolulla jne.
Samoista asioista kuin ennenkin. Nyt on vain rauhallisempaa eli mukavampaa. Kyllä on rankkaa NPC:n elämä.
Ihan siitä mistä tavallisestikin. Elän lähes täysin normaalia elämää. Teen työtä omassa yrityksessäni, jolla menee nyt vähintään yhtä hyvin kuin ennen koronaa. Onnellinen avioliitto, aikuiset lapset, koti maalla. Nyt on ihana odotella jo kesää, tehdä puutarhahommia ja liikkua luonnossa. Joogaamme pienryhmässä, kuten tavallisestikin. Käyn kampaajalla, hierojalla, vyöhyketerapiassa. Viime viikolla kävin aivan ihanassa äänimaljahoidossa, suosittelen!
Nautin myös ystävien tapaamisesta, ihan normaalisti ollaan tavattu, viimeksi tänään kävin ystävän kanssa metsäkävelyllä ja sitten mentiin ystävän luo iltateelle. Luen ja teen käsitöitä, kuten tavallisestikin. Rantasaunassa saunotaan ja talviturkkikin on jo heitetty. Hyvää ruokaa syön, katson elokuvia, kuuntelen musiikkia, kirjoitan runoja, maalaan tauluja.
Ainoat rajoitukset on ettei pääse kirppareille, taidenäyttelyihin ja konsertteihin. Mutta kyllä ilman niitä pärjää jonkun aikaa ja niiden tilalle olen keksinyt uusia juttuja: opettelen valokuvaamaan ja soittamaan kitaraa.
Alkoholi ja seksi