Lue keskustelun säännöt.
Toimiko mielestänne tässä lapseni vai hänen äitinsä väärin? Puhelimen katsominen ja sokerin lisääminen jälkiruokaan kaverin luona
11.05.2020 |
Eli kävi niin, että lapsi jäi kutsutusti kaverilleen syömään. (tämä on nyt yksi ja ainoa kaveri jota on tavannut)
Satuin soittamaan juuri kun he olivat syömässä ja lapseni 8v oli katsonut kuka soittaa. Kaverin äiti otti puhelimen pois ja vei sen eteiseen laatikkoon, jossa ks. perheen lapsen puhelin on ruokailujen ja yhteisten hetkien aikana.
Annoin lapselle omassa pikkupussissa sokeria mukaan, koska kertoi että tämän kaverin äiti tekee aina tosi mautonta jälkiruokaa. Lapsi oli lisäämässä sitä jälkiruokakiisseliinsä, kun tämä äiti otti senkin pois ja oli komentanut, että kylässä ei ole sopivaa tehdä niin.
Kumpi toimi mielestänne väärin? (tähän nyt ei koronasaarnoja)
Kommentit (17)
Miten pitkään meni että keksit jutun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylässä kyläpaikan tavat ja käytännöt.
Katsoisin kyllä todella pitkään jos vieras alkaisi meillä lisäämään pöydässä omaa sokeria jälkiruokaan O_o
Heikko provo mutta vastataan.
Sinä teit väärin.
Sano lapsellesi, että jälkiruuasta voi myös kieltäytyä. Sokerin vieminen on noloa. Kas kun et antanut mukaan suolaa ja pippuria pääruokaa varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinprovo olisi mennyt läpi, mutta sokeripussi mukaan mauttomman jälkkärin takia oli liikaa. Better luck next time!
Joo no varsinkaan näinä aikoina pöydässä ei klähmitä puhelinta, eikä kyllä normaaleissa perheissä yleensäkään. (tähän ei nyt lukeudu ne supernannyssa nähdyt perheet, joiden lapset ovat jo 2-vuotiaina älypuhelinriippuvaisia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten pitkään meni että keksit jutun?
Ei kauaa, koska olen tämän kierrättänyt jo monta kertaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti ei enää ruokailukutsua tule kun oikein kotona pitää valittaa kuinka mautonta ruokaa kylässä saa. Opeta lapsellesi tapoja. Jos osaat niitä itsekään...
Muksun puhelimessa meidän vanhempien puhelut soivat aina, muuten on esim kyläillessä äänettömällä. Joten lapsi voi ruokapöydässä soiton kuullessaan heti todeta että "anteeksi, äiti soittaa" ja vastata vaikka eteisessä (ei ruokapöydässä). Vanhempien puheluihin kouluikäiset vastaavat välittömästi, ne ei odota kaverin äidille sopivampaa hetkeä.
Sokeripussin jälkeen meillä ei ao. lapsi enää söisi mitään, äitinsä voi hakea hänet ruoka-ajaksi kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provohan tämä, mutta jos asiaa puhutaan, niin lapsuudesta muistan, että kaverin vanhempien antamat näpäytykset olivat niitä tehokkaimpia ja jäivät selkärankaan ikuisiksi ajoiksi. Tämän aloituksen puhelinjuttu oli ihan asiallinen huomautus. Sokeripussi taas ihan huuhaata.
Ei totisesti sokeripussilapsi meillä ainakaan toista kertaa istuisi ruokapöytään. Naurettavaa. Laitapa ensi kerralla lapselle omat eväät mukaan, niin saa syödä vaikka ulkona, kun perhe on pöydässä syömässä.
Meidän lapsen kaveri kerran natisi, että miksi meillä ei ole koskaan tarjolla ranskalaisia perunoita, heillä kun kotona syödään niitä. Ilmoitin hänelle ykskantaan, että hän voi mennä kotiinsa syömään ranskalaisia ja meillä syödään niitä ruokia, mitä olen perheelle suunnitellut.
Otsikko siis lapseni vai hänen KAVERINSA ÄITI, puhelin muutti