Näkevätkö masentuneet maailman ihmiselon sellaisena kuin se on?

Näkee sellaisena kuin se oikeasti on ja sehän se aiheuttaa depressiota ja jos muka mitenkään hyvä niin ei ihmiset käyttäytyisi niin

Kyllä, ilman illuusiota. Ihmisen on vaikea kestää sitä sekoamatta.

Täytyy olla täysin sekaisin jos väittää,

että ”maailma on hyvä”. Oma kupla voi olla ”hyvä”, mutta maailma on katastrofi.

Yleensä juuri näin on. Toki monesti masentuneet tuon lisäksi saattavat tulkita toisten käytöstä siten, että nämä muut inhoaisivat ja ajattelisivat masentuneesta pahaa. Tosiasiassa nämä vieraat kaupan kassat, kirjatonhoitajat, lääkärit, idioottimaiset kuskit liikenteessä jne ovat vain omia typeriä(?) itsejään, jotka saattavat joskus olla ajattelemattomia. Masentunut sitten vain syyllistää itseään, eikä usko, vaikka hänelle kertoo, että ne muut eivät ajattele mitään kielteistä masentuneesta siitä yksinkertaisesta syystä, että eivät ajattele ihmisistä sen kummempia yksinkertaisesti siksi, koska ajattelevat vain omia asioitaan.

Kyllä, olen ollut joskus masentunut. Kyllä, on ollut ahdistunut, että mikä minussa on vikana, kun kaikki ovat epäystävällisiä. Sitä tulkinnan määrää, jos esim. kaupan kassa ei joskus muistanut toivottaa minulle hyvää päivän jatkoa, mutta muille muisti.

Kyllä varmaan vähän liian negatiivinen ajatusmaailma on ja huono itsetunto. En kylläkään itse masennu vaikka tiedän, että suuri osa ihmisistä on ahneita typeryksiä.

Hyvin pitkälle näin. Ihmiset ovat omien elämiensä pikku psykoosissa, eivät ymmärrä tai ole kiinnostuneita todellisuudesta. Näkevät taiteilijat ovat aina voineet pahoin.

Masentunut näkee itsensä maailman napana. ” maailma kaatuu päälle”, ” kukaan ei välitä” , minulla on huono olo. Minä esiintyy mastentuneen sanavarastossa usein.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä juuri näin on. Toki monesti masentuneet tuon lisäksi saattavat tulkita toisten käytöstä siten, että nämä muut inhoaisivat ja ajattelisivat masentuneesta pahaa. Tosiasiassa nämä vieraat kaupan kassat, kirjatonhoitajat, lääkärit, idioottimaiset kuskit liikenteessä jne ovat vain omia typeriä(?) itsejään, jotka saattavat joskus olla ajattelemattomia. Masentunut sitten vain syyllistää itseään, eikä usko, vaikka hänelle kertoo, että ne muut eivät ajattele mitään kielteistä masentuneesta siitä yksinkertaisesta syystä, että eivät ajattele ihmisistä sen kummempia yksinkertaisesti siksi, koska ajattelevat vain omia asioitaan.

Kyllä, olen ollut joskus masentunut. Kyllä, on ollut ahdistunut, että mikä minussa on vikana, kun kaikki ovat epäystävällisiä. Sitä tulkinnan määrää, jos esim. kaupan kassa ei joskus muistanut toivottaa minulle hyvää päivän jatkoa, mutta muille muisti.

Kiinnostaa tietää, että mistä tuli alapeukku?

Vierailija kirjoitti:

Masentunut näkee itsensä maailman napana. ” maailma kaatuu päälle”, ” kukaan ei välitä” , minulla on huono olo. Minä esiintyy mastentuneen sanavarastossa usein.

Olen masentunut ja ainakaan itse en valita pahaa oloani (joka muuten itselläni tuntuu sekä fyysisenä että henkisenä kipuna) kuin terapiassa tai tarkoin valituille ihmisille kovassa humalassa.

Äärimmäisen harvoin siis.

Ja kyllä. Maailma ( = ihmisten keskeinen maailma ja mm. sen kaikki oletukset, odotukset ja paineet) on ruma ja muuttuu jatkuvasti vaan rumemmaksi meidän lajimme "kehittymisen" myötä.

Maailma itsessään muutoin on kyllä äärimmäisen kaunis.

Täällä makaa eräs masentunut, jolta putosi muutama kuukausi sitten vaaleanpunaiset pilvihattaralasit päästä. Niillä laseilla katsottuna maailma ja ihmiset olivat hyviä. Valo ja hyvä voittaa, sitä jankutin päivät pitkät. Kiitollisuus ja tietoisuus olivat myös hyvin paljon käytössä oleita sanoja.

Nyt masentuneena maailma on synkkä ja ahdistava paikka. Ihmiset typeryksiä. Niihin kuulun itsekin. Olen katkaissut välit monen jonninjoutavan kaakattajan kanssa. Tämä meno täällä maailmassa on älytöntä.