Lue keskustelun säännöt.
30, sinkku ja lapseton, onko enää mitään toivoa?
07.05.2020 |
Olen juuri täyttänyt 30, seurustellut vaan kerran elämässäni ja haluan perheen, mutta oikeaa miestä ei tunnu löytyvän. Onkohan mulla edes tässä mitään toivoa enää? Pelottaa, jos jää ihan yksin eikä ehdi saada lapsiakaan. Ei nyt 30 vielä ole paljoa, mutta aika kuluu silti ja mietityttää. Kertokaa vaikka jotakin kannustavia tarinoita vastaavista tilanteista, tarviin nyt toivoa! :D
Kommentit (7)
Toivoa on, kun lakkaat etsimästä itseäsi parempaa miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro nyt vähän enemmän itsestäsi. Mitä teet työksesi? Mikä on koulutuksesi? Mitä harrastat? Mitä ehdottomia ja mitä vähemmän tärkeitä kriteereitä/odotuksia sinulla on miehelle? Mitkä asiat olisi ehdoton turn off? Mitä tarkoittaa "seurustellut kerran"? Onko ollut paljon irtosuhteita? Mikä on elämänkatsomuksesi ja miten orientoidut poliittisesti (ei tarvitse olla kovin tarkka määritelmä)?
Näillä nyt vaikka alkuun?
M31
Itse olen sinua vanhempi Ap, enkä ole eläessäni seurusellut tai ollut parisuhteessa mutta silti elän toiveissa ja lujassa uskossa, että vielä joskus kohtaan ja löydän oman rakkaani ja Sen Yhden ja Erityisen. Toiveissani on myös, että saisin hänen kanssaan jälkikasvua. Mutta minkäs teet. Päivä kerrallaan.
Näin keväisin kun näen pariskuntia kävelemässä käsikkäin tunnnen sisälläni toisinaan pienen kateuden piston.
Vaan uskaltaisinko lähesyä, jos näkisin sellaisen, joka ulkoisesti kiinnosavalta. Varmaankin. Pakkeja olen jo saanu niin mona kertaa, etä iedän, ettei niiden saamiseen kuole, vaikka ei ne mukavilta ole yleensä tuntuneet. - Olen minäkin pakit antanut. En siis ihan jokaisen kanssa ole ollut valmis jatkamaan
No kerronpa vaikka, että tapasin itse nykyisen aviomieheni juuri 30-vuotiaana. Nyt olen 35 ja odotan toista lastamme. Tällaisia tarinoita on 13 tusinassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kerronpa vaikka, että tapasin itse nykyisen aviomieheni juuri 30-vuotiaana. Nyt olen 35 ja odotan toista lastamme. Tällaisia tarinoita on 13 tusinassa.
Saat tuntemaan meidät jotka emme tavanneet kumppaniamme ja sitä, jonka toivoimme tuolloin laps(i)emme vanhemmaksi 30 vuotiaana, emmekä sitä ennen, emmekä vuosia sen jälkeenkään entistä yksinäisemmäksi.- Tai no. En ole itse onneksi yksinäinen mutta sinkkuna elän ja olen. - Aivan vielä en osaa tai halua pelätä, että olenko loppuikänikin yksin.
Kelpaisko sulle tällainen kiva kilttis?