Lue keskustelun säännöt.
Sain vauvan, en siedä enää koiriani
05.05.2020 |
Ennen koirat oli niitä elämän kiintotähtiä. Nyt niissä ottaa päähän ihan kaikki. Suurimpana asiana se sotku ja kura minkä tuovat sisään. Lapsella kädet aina täynnä toisen koiran karvoja. Koira kantaa raakalihat kupista aina lattialle/matolle ja taas saa pestä ja pyykätä.
Ihanat vaunulenkit... not! Toinen koira vetää eteenpäin, toinen taaksepäin. Kaikki puskat pitäisi haistella. Vaunujen kanssa sikaillaan ja huudellaan muille koirille niin että vauva herää. Viimeisin niitti oli se kun oltiin äsken tulossa kotiin ja toinen koira merkkasi vaunujen renkaan.
Koirat 5 ja 3 vuotiaat. Loppuelämän kodissa ovat enkä niistä luopumassa ole mut voi luoja että ärsyttää ja joudun välillä ihan puremaan hampaita yhteen, niin paljon tekis mieli heivata koirat kuuseen.
Kommentit (9)
Minäkään en sietänyt, kun lapset olivat pieniä, koska lemmikit tuovat likaa ja tauteja kotiin. Nyt en siedä sitä, että lasten olisi palattava kouluun. Kotikoulu sujuu hyvin ja olemme koko perhe olleet suojassa tartunnalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullekin kävi noin meidän koiran kans. Voi hyvä luoa kun olin sen pösilön kanssa helisemässä vaunulenkeillä. Kerran meni niin hermo, että köytin sen kiinni valopylvääseen. Jatkettiin taas matkaa kun olin rauhoittunut ja saanut vauvankin rauhoitettua itkulta. Nekin aamut oli kerrassaan mieltä kiristäviä kun yrität pukea kaksi pientä kiukuttelevaa lasta talvivaatteisiin, samalla kun koira haukkuu ulos. Eikä sitä koiraa voinut laittaa ulos ennen meitä koska aina se jotenkin pääsi hihnasta irti, ja sepä vasta ratkiriemukasta olikin juosta koiran perässä ja yrittää pitää lapset vielä mukana.
Tuo vaihe kesti ehkä ensimmäisen vauvavuoden, meni kyllä ohi. Koirakin muuttuu taas ihan kivaksi kaveriksi kunhan vauvavuosi on ohi :)
Mulla oli onneksi mahdollisuus käyttää koirat erikseen ja mennä vaunukävelyille erikseen. Kuraa ja karvoja kyllä, mutta koirista oli hyötyäkin kun kertoivat, milloin vauva alkaa heräillä pihalla vaunuissa.
Koirat 5 ja 3 vuotiaat. Loppuelämän kodissa ovat enkä niistä luopumassa ole mut voi luoja että ärsyttää ja joudun välillä ihan puremaan hampaita yhteen, niin paljon tekis mieli heivata koirat kuuseen.
Koirat kyllä huomaa mielialasi. En ymmärrä, että miksi et niitä kykene antamaan pois, jos ne käy noin mielenterveyden päälle. Näiden koirien jälkeen et sitten ota enää yhtäkään elävää eläintä vaivoiksesi.
Vierailija kirjoitti:
Koirat 5 ja 3 vuotiaat. Loppuelämän kodissa ovat enkä niistä luopumassa ole mut voi luoja että ärsyttää ja joudun välillä ihan puremaan hampaita yhteen, niin paljon tekis mieli heivata koirat kuuseen.
Koirat kyllä huomaa mielialasi. En ymmärrä, että miksi et niitä kykene antamaan pois, jos ne käy noin mielenterveyden päälle. Näiden koirien jälkeen et sitten ota enää yhtäkään elävää eläintä vaivoiksesi.
Haha, vauvapalsta ei petä koskaan! Ai ei saisi edes AJATUKSISSAAN olla koskaan turhautunut koirien hoitoon, koska koirat aistivat sen ja se tekee heti huonon emännän?
Voisin kirjoittaa näin korona-karanteenissa kirjaimellisesti saman aviomiehestäni ja lapsistani, kamalaa kun ne nyt aistivat sen. Minun täytyy varmaan antaa ne pois, koska käyvät niin mielenterveyden päälle.
”Mies 50-vuotias. Loppuelämän avioliitossa on enkä ole siitä luopumassa ole mut voi luoja että ärsyttää ja joudun välillä ihan puremaan hampaita yhteen, niin paljon tekis mieli heivata mies kuuseen.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira porteilla voi jakaa tilaa, koiran pitää saada syödä rauhassa, joten laita keittiö tai missä syövät heidän käyttöön siksi aikaa, eikä raaka liha ole lapselle hyväksi.
Voitko lenkittää koiria erikseen, ensin käyt toisen kanssa lenkin, ja sitten toisen, ei kai sitä lenkkiä tarvitse kotoa kovin kaukana tehdä.
Koirapuisto on hyvä, vauva vaunuihin tai turvakaukaloon jos kuljet autolla ja koirat juoksemaan keskenään.
Tehokas imuri on paras apu, joihinkin malleihin esim dyson saa sellaisen tampparin koiran turkkia varten, myös usein harjaus auttaa siihen että karvaa ei irtoa niin paljon.
Matot pois tilasta jossa koirat syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uroksille voi laittaa sellaisen vyön jos merkkaus sisällä on ongelma..
Pahin veetutus menee todennäköisesti ohi jonkin ajan kuluttua. Tosi monella alkaa mennä hermot lemmikkiin, kun on vauvan kanssa kädet täynnä työtä, ja on siinä varmasti iso osa biologiallakin (kaikki energia ja mielenkiinto menee vauvaan, ja niin pitääkin). Mä jätin koiran ensimmäisen lapsen jälkeen paljolti miehen vastuulle, kun tunsin kielteisiä tunteita sitä kohtaan. Pikkuhiljaa aloin taas tykätä siitä, eikä muistaakseni toisen lapsen kohdalla vastaavaa välirikkoa tullut ollenkaan.
Kohta varmasti moni raivostunut koiramami tulee purkamaan sydäntään ketjuun, ennustan.