No voi hitsi, oltiin lähdössä hiihtolomalla Tukholman risteilylle, nyt 8v kertoi että pelkää
Toivottavasti et ole tosissasi.
Taidat itse pelätä.
Kommentit (67)
ja sanoa ettei Siljall/Vikingillä voi mitään sattua kun henkilökunnan vastuulliset ihmiset on kaikki suomalaisia, ruotsalaisia tai rantaruotsalaisia. Eri asia jos miehistö koostuisi jostain venäläisistä, filippiinoista tai muista vinkuintiaaneista
mutta se saattaa hävitä, kun huomaa että pelko oli aiheetonta. Jos sitä pelottavaa tilannetta ei koskaan kohtaa niin ei se pelko sillä tavalla ainakaan häviä, vaan se vaan kasvaa ja kasvaa. Kyllähän aikuisillekin tulee eteen pelottavia tilanteita , joku pelkää vaikka lentämistä, mutta pakko se on vaan lentää vaikka jollain työmatkoilla. Sen takia lapselle olisi hyvä näyttää että pelonkin voi kohdata, ja todennäköisesti se pelko sillä hälvenisikin, eikä sitten kasvaisi näitä aikuisia jotka pelkää jotain asiaa ihan suunnattomasti (lapsuudesta se lähtee!). Mun mielestä se on jopa niin, että jos lapsi pelkää laivan uppoamista niin paljon ettei uskalla lähteä risteilylle, niin hän ei koe niitä vanhempiaan turvalliseksi, hän ei luota siihen, että he kyllä pelastavat hänet jos jotain sattuu. Ja tällainen turvallisuuden/turvattomuuden tunne on lapselle kamalan tärkeä juttu, se on kaiken a ja o.
jKyllä siellä on kuule virolaisiakin
Mua kasvatettiin pienenä juuri niin että kaikki minua jännittävät/pelottavat asiat piti vaan kohdata kun muiden mielestä pelko oli turha. mulle sanottiin että turha murehtia mitä ei voi tietää ja että esim. lentäminen on turvallisempaa kuin autoilu jne...kun sitten vanhempien painostuksesta kohtasin näitä asioita jatkuvasti jotta turhat pelkoni häipyisivät olin koko ajan ahdistuneena paniikissa ja luuletteko että ne hävisivät...no ei, pelkään ahtaita ja suljettuja paikkoja aivan valtavasti, kaikki laivat ja lentokoneet ovat kammotus kun en niistä pääse halutessani pois, hisseistä yms. puhumattakaan. Ja oikeasti saataan saada todella kovan paniikkikohtauksen jos niihin väkisin joudun. Jos tiedän etukäteen olevani pakotettu johonkin tuollaiseen voin sitä näin aikuisella iällä lääkitä ja siten hieman helpottaa mutta lapsena olisin kyllä ollut vain helpottunut jos minun ei olisi tavinnut jatkuvasti pakotettuna näitä pelkojani kohdata.
Mun mielestä se on jopa niin, että jos lapsi pelkää laivan uppoamista niin paljon ettei uskalla lähteä risteilylle, niin hän ei koe niitä vanhempiaan turvalliseksi, hän ei luota siihen, että he kyllä pelastavat hänet jos jotain sattuu. Ja tällainen turvallisuuden/turvattomuuden tunne on lapselle kamalan tärkeä juttu, se on kaiken a ja o.
tai koe meitä turvallisina aikuisina. Tälaainen varmaan ilmenisi jotenkin muutenkin. Mutta kun lapsi on reipas ja tasapainoinen poika. ap
saattaaa tulla pakollisia laivamatkoja, mites sitten suu pannaan?
laivan uppoamista. No onneksi kertoi pelkonsa etukäteen, eikä vasta laivalla. Ei aluksi varmaan kehdannut sanoa pelkoaan ääneen ja tuntui oikein helpottuneelta kun sai sanottua. No keksitään sitten jotain muuta tekemistä. Vähän hanlkala juttu, pikkusisko tietysti pettyi vähän, mutta mun mielestä ei voida kyllä lähteä jos lapsi oikeasti pelkää. Mitäs tekisitte. Alustavasti olen suunnitellut tilalle kylpylä/hotelli reissua.
Jos sä jätät reissun tuon takia tekemättä, niin lapsi luultavasti vaan alkaa pelkäämään lisää. Sä tavallaan annat aiheen sille pelolle.
Puhutte vaan siitä paljon, ja kun laivaan menette niin käytte vaikka läpi ne turvaohjeet, katselette paikkoja jne.
Sun tehtäväsi on nyt selittää ja osoittaa lapselle, että laivalla meneminen on turvallista. Jos tuolla perusteella jäätte kotiin, se viestii lapselle että pelko on aiheellinen ja että laivalla ei todellakaan ole turvallista matkustaa -> lapsi oppii pelkäämään. Lapsilla on vaikka mitä pelkoja, mutta jos niiden mukaan rupeaa toimimaan, rajoittaa omaa ja lapsen tekemisen piiriä turhan paljon.
(Muistamme kyllä Estonian, mutta todennäköisempaa on kuitenkin kuolla esim. autoliikenteessä. Tuskin kuitenkaan olette luopuneet autoilusta turvallisuussyistä?)
pelkonsa olevan aiheellinen. "Joo, kyllä laivat uppoaa vähän väliä." Eihän lapsi milloinkaan pääse oppimaan, että ei se nyt niin vaarallista ollutkaan.
Jos tuolla tavalla lapset joutuu teidän perheen ohjaimiin, tulee jo vaara, että perheen "laiva" ajaa elämän karille...
No keksitään sitten jotain muuta tekemistä. Vähän hanlkala juttu, pikkusisko tietysti pettyi vähän, mutta mun mielestä ei voida kyllä lähteä jos lapsi oikeasti pelkää. Mitäs tekisitte. Alustavasti olen suunnitellut tilalle kylpylä/hotelli reissua.
Toivottavasti et ole tosissasi.
Taidat itse pelätä.
Ja olen ihan vakuuttunut että hän oikeasti pelkää asiaa, koska olisi muuten tosi innoissaan halunnut lähteä. Oli varmaan kova paikka myöntää että pelkää. Ja juteltiin asiasta eilen ja ymmärrän kyllä että lapsen pelko on todellinen vaikka järkisyytä ei olekaan. Ja kyseessä on kuitenkin lasten lomareissu, niin musta olisi aika huono lähtökohta lomalle pakottaa pelkäävä lapsi laivaan.
kun jo ymmärtää uutisia onnettomuuksista jne. Meidän 8v poika on myös sanonut pelkäävänsä laivaa ja lentokonetta (siis onnettomuuksia) ennen matkaa. Kuitenkin kun asiasta on monta kertaa rauhassa keskusteltu niin pelko ei ollut kovin suuri ja matkat sujuivat hyvin. Ei pelkää niitä enää. Sama juttu oli Näsinneulan kanssa kesällä.
Kuten joku jo edellä sanoi, se vain oikeuttaisi lapsen pelon.
Puhumista etukäteen, kertomista kuinka kivaa siellä laivalla on ja mitä kaikkea siellä on.
tutkia laivojen kuvia ja teknisiä tietoja...
hän on ollut näissä kaikissa "pakotettuna" ja ahdistus ei ole kyllä helpottunut. Nyt ei enään pakoteta,jätetään menemättä.
äiti raahaa pelkäävän 8 vuotiaan laivaan. Varmaan tulisi tosi kiva loma kaikille. Ja puhuttiin kyllä asiasta, sanoin lapselle että pelkoon ei ole oikeaa syytä ja en missään nimessä myöntänyt että pelkoon on syytä. Mutta tiedän itsekin, että pelko ei aina selity järkisyillä. Uskon, että lapsen kasvaessa pelko hälvenee, mutta tunnen lapseni ja tiedän että pakottaminen vaan pahentaisi asiaa.
Tiedän kaikki faktat, että niissä kuoleminen ei ole kovinkaan todennäköistä. Auto-onnettomuus osuu kohdalle paljon suuremmalla todennäköisyydellä, kuolla voi kotonakin jne.
Pelko vain on ja pysyy, itse asiassa se vain pahenee vuosi vuodelta vaikka olenkin pakottanut itseni aina silloin tällöin laivaan ja lentokoneeseen.
hän on ollut näissä kaikissa "pakotettuna" ja ahdistus ei ole kyllä helpottunut. Nyt ei enään pakoteta,jätetään menemättä.
vaan pelkästään karkkia, ja tuntee, ettei missään tapauksessa halua nukkua yöllä vaan ainoastaan päivällä,
annatko silloinkin lapsen syödä pelkästään karkkia ja nukkua päivällä ja valvoa yöllä? Koska kunnioitat lapsen tunteita?
No omasta pelosta ei ole kyse, vaan siitä että kunnioitan lapseni tunteita
---
olen ihan vakuuttunut että hän oikeasti pelkää asiaa, koska olisi muuten tosi innoissaan halunnut lähteä. Oli varmaan kova paikka myöntää että pelkää. Ja juteltiin asiasta eilen ja ymmärrän kyllä että lapsen pelko on todellinen vaikka järkisyytä ei olekaan. Ja kyseessä on kuitenkin lasten lomareissu, niin musta olisi aika huono lähtökohta lomalle pakottaa pelkäävä lapsi laivaan.
hän on ollut näissä kaikissa "pakotettuna" ja ahdistus ei ole kyllä helpottunut. Nyt ei enään pakoteta,jätetään menemättä.
ja miksi ihmeessä pilaisin hänen kovasti odottamansa hiitoloman kun voimme tehdä jotain muuta ihan yhtä kivaa, ilman pelkoa. ap
Onhan niitä vaikka mitä tunteita, lapsella varsinkin. Aikuisen tehtävä on opastaa lasta huomaamaan että tämä pelko oli aiheeton.
Entä jos lasta pelottaa jokin muu uusia asia? yhtenä aamuna sanoo että pelottaa mennä kouluun?? mitäs sitten? jää kotiin?
[
i]
Ja olen ihan vakuuttunut että hän oikeasti pelkää asiaa, koska olisi muuten tosi innoissaan halunnut lähteä. Oli varmaan kova paikka myöntää että pelkää. Ja juteltiin asiasta eilen ja ymmärrän kyllä että lapsen pelko on todellinen vaikka järkisyytä ei olekaan. Ja kyseessä on kuitenkin lasten lomareissu, niin musta olisi aika huono lähtökohta lomalle pakottaa pelkäävä lapsi laivaan.