Lue keskustelun säännöt.
Te joilla on onnellinen koti, miten löysitte sen?
04.05.2020 |
Te joilla on onnellinen koti, miten löysitte sen?
Olen aikuisiälläni asunut muutamassa eri asunnossa, joista yksi tuntui jotenkin kodikkaalta. Kaikki muut ovat olleet vain ns. välttämätön paha, koska ihmisen täytyy jossain asua. Olen muuttanut opintojen ja töiden perässä.
Melkein kaikissa asunnoissa on myös ollut jotain ongelmia, kuten kaksi kosteusvauriota, naapurin äärimmäisen äänekkäät remontit (mm.piikkaus seinän takana ja kuivurit), ötököitä (sokeritoukat ja turkiskuoriaiset) yllättäen alkanut rakennustyömaa ikkunan alla, ja kahdessa oli inhottavat seinänaapurit. Toisessa tapauksessa kyse rälläävästä päihdeporukasta ja toisella kertaa harhainen vanhempi henkilö, joka häiriköi taloa. Olen asunut ihan ns. tavallisissa taloissa ja vuokrannut pääsääntöisesti yksityisiltä vuokranantajilta. Esim. kaupungin talot olen kiertänyt kaukaa, mutta ehkä syyttä?
Tuntuu, että minulla on aina äärimmäisen huono tuuri asuntoa etsiessä. Kun käyn asuntoa katsomassa, mitkään ongelman eivät tietenkään käy vielä ilmi ja kaikki vaikuttaa olevan ok. Kerkeän asua muutaman kuukauden ja sitten pohdinkin jo poismuuttoa em. syistä.
Onko tämä vain huonoa tuuria ja se on kaikilla sellaista? Vai teenkö jotain väärin jo asuntoa etsiessä? Mistä voi tietää etukäteen, että esim. tulevat naapurit tekevät elämisestä helvettiä tai että talossa on mittavat kosteusvauriot ja ongelmia putkien kanssa? Yksikään välittäjä tai vuokraisäntä kun ei näitä asioita koskaan etukäteen kerro.
Oma unelmani tällä hetkellä on se, että löytäisin kodin, joka tuntuu kodilta ja jossa ei ole mittavia, jokapäiväistä elämää haittaavia ongelmia. Asunnon ostaminen on myös tulossa ajankohtaiseksi, mutta ihan jo sen perusteella mitä olen kokenut vuokratessa jo ajatuskin hirvittää.
Kommentit (26)
Ensimmäinen kämppä mitä vuokrafirma tarjosi. Oli kiire niin en ehtinyt jäädä miettimään muita vaihtoehtoja. Onnellista ollut täällä nyt monta vuotta, en muuttaisi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parkuva vaimo ja lapset ku lähti, niin onni tuli tupaan samalla avauksella.
Helppohan niitä on löytää. Ongelmana vaan aina se että ukko ei saa muijaansa matkoihinsa. Eihän sinne aikaisemmin voi muuttaa!
Vierailija kirjoitti:
Onnellista kotia ei löydetä, se tehdään.
Kyllä mutta et voi vaikuttaa asioihin, jotka eivät ole itsesi aiheuttamia. Yritäpä olla onnellinen, kun piikataan ja kuivurit pauhaa 24/7 etkä saa nukuttua kuukausiin, tai kun talon etuovella käydään huumekauppaa ja joudut väistelemään käyttäjiä ja joka päivä pelkäät, koska saat neulasta tai sinut ryöstetään. /Ap
Kuulostaa vaan huonolta tuurilla. Olen asunut lapsuuskodin jälkeen kuudessa asunnossa. Kahdessa sattui olemaan outo naapuri (molemmissa vanha, yksinasuva mummeli, joka valitti pienistäkin äänistä, kuten jos vedin vessan iltakymmenen jälkeen). Kahdessa asunnossa on ollut sokeritoukkia, toinen niistä on nykyinen asuntoni, toukat ei minua juurikaan haittaa, niitä on onneksi vain vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä oli hyvää tuuria, tai intuitio toimi. Olin taloa ostamassa ja useita kivojakin olin käynyt katsomassa. Sitten tulin katsomaan nykyistä kotiani ja heti kun ajoin pihaan tiesin että olen tullut kotiin, tämä se on. Ja olen viihtynyt, aion pysyä täällä kunnes vievät vanhainkotiin, silloinkin pidän varmaan kynsin, hampain ovenpielestä kiinni.
Onnellinen koti löytyi, kun otin avioeron ja muutin kerrostalokolmioon. Kohta kolme vuotta asunut. Naapureina on ollut vaikka mitä sakkia ja välillä äänekästäkin, mutta täällä on hyvä olla. Mikää luksus ei ole ja kommenttia on tullut muilta mm lattian muovimattojen suhteen. Itse tykkään kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oli hyvää tuuria, tai intuitio toimi. Olin taloa ostamassa ja useita kivojakin olin käynyt katsomassa. Sitten tulin katsomaan nykyistä kotiani ja heti kun ajoin pihaan tiesin että olen tullut kotiin, tämä se on. Ja olen viihtynyt, aion pysyä täällä kunnes vievät vanhainkotiin, silloinkin pidän varmaan kynsin, hampain ovenpielestä kiinni.
Kuulostaa ihanalta. /Ap
Vierailija kirjoitti:
Onnellinen koti löytyi, kun otin avioeron ja muutin kerrostalokolmioon. Kohta kolme vuotta asunut. Naapureina on ollut vaikka mitä sakkia ja välillä äänekästäkin, mutta täällä on hyvä olla. Mikää luksus ei ole ja kommenttia on tullut muilta mm lattian muovimattojen suhteen. Itse tykkään kuitenkin.
Pääasiahan on, että itse viihtyy. Muiden mielipiteillä ei ole väliä ja mikä yhtä häiritsee ei haittaa toista lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä sama juttu. Nuorempana sain hyvällä tuurilla ihanan ison asunnon luhtitalosta, luonto lähellä, omakotitaloalue ja ihmiset pitivät pihoistaan huolta ja tervehtivät. En tiennyt kuinka onnekas silloin olin mutta vanhemmiten olen huomannut kuinka karmeita asuntoja onkaan elämän aikana tullut vastaan.
Yksityisiltä en enää vuokraisi. Kyttäämistä, täytyy varoa kaikenlaista, lähtö asunnosta voi tulla milloin vain jos päättääkin myydä tai sukulaiset/ tutut tulevat asumaan. Asuessani rivitalossa omistaja kävi puolen vuoden aikana "remppaamassa" milloin mitäkin. Muutin pois kun en jaksanut sitä jatkuvaa pikku remppaa.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Nuorempana sain hyvällä tuurilla ihanan ison asunnon luhtitalosta, luonto lähellä, omakotitaloalue ja ihmiset pitivät pihoistaan huolta ja tervehtivät. En tiennyt kuinka onnekas silloin olin mutta vanhemmiten olen huomannut kuinka karmeita asuntoja onkaan elämän aikana tullut vastaan.
Yksityisiltä en enää vuokraisi. Kyttäämistä, täytyy varoa kaikenlaista, lähtö asunnosta voi tulla milloin vain jos päättääkin myydä tai sukulaiset/ tutut tulevat asumaan. Asuessani rivitalossa omistaja kävi puolen vuoden aikana "remppaamassa" milloin mitäkin. Muutin pois kun en jaksanut sitä jatkuvaa pikku remppaa.
Sama ja paremmasta huonompaan vaihtaminen harmitti tosi paljon. Vieläkin ikävä sitä asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella vaikea löytää kämppää, jossa ihan kaikki olisi kohdillaan. Naapureihin kun ei voi vaikuttaa. Olen asunut useammassa vuokra-asunnossa. Nykyinen on puitteiltaan ylivoimaisesti paras, mutta yläkerran naapuri! Monta kertaan olen nähnyt punaista ja vakaasti päättänyt lähteä, mutta en sitten raaskikaan. Maisemat ovat upeat, parveke on iso ja olen huolella sisustanut asunnon. Todella hyvät kulkuyhteydet ja kaikki palvelut ihan vieressä. Silti: Käytän korvatulppia käytännössä koko ajan. Tai vastamelukuulokkeita. Yöllä on onneksi rauhallista, ainakin yleensä. Aiemmat asuntoni olivat vaatimattomampia, mutta muuten hyvin hiljaisia.
Seuraava kohde olisi omistusasunto, mutta ap:n tavoin se hirvittää, kuka sitten sattuu asumaan naapurissa. Omakotitalo ei valitettavasti Pk-seudulla tule keskituloiselle yksineläjälle kysymykseen. Nyt kun etätöitä pystyy näköjään jatkuvasti tekemään, voisi tietysti ehkä laajentaja aluetta.
Vierailija kirjoitti:
Todella vaikea löytää kämppää, jossa ihan kaikki olisi kohdillaan. Naapureihin kun ei voi vaikuttaa. Olen asunut useammassa vuokra-asunnossa. Nykyinen on puitteiltaan ylivoimaisesti paras, mutta yläkerran naapuri! Monta kertaan olen nähnyt punaista ja vakaasti päättänyt lähteä, mutta en sitten raaskikaan. Maisemat ovat upeat, parveke on iso ja olen huolella sisustanut asunnon. Todella hyvät kulkuyhteydet ja kaikki palvelut ihan vieressä. Silti: Käytän korvatulppia käytännössä koko ajan. Tai vastamelukuulokkeita. Yöllä on onneksi rauhallista, ainakin yleensä. Aiemmat asuntoni olivat vaatimattomampia, mutta muuten hyvin hiljaisia.
Seuraava kohde olisi omistusasunto, mutta ap:n tavoin se hirvittää, kuka sitten sattuu asumaan naapurissa. Omakotitalo ei valitettavasti Pk-seudulla tule keskituloiselle yksineläjälle kysymykseen. Nyt kun etätöitä pystyy näköjään jatkuvasti tekemään, voisi tietysti ehkä laajentaja aluetta.
Kaikelle muulle voi oikeastaan tehdä jotain, paitsi naapureille. Lähes kaiken voi korjata, ötökät voi häätää mutta et pääse mitenkään eroon mölyävästä tai häiriköivästä naapurista. Se on ehkä se pahin pelko. /Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisää onnistuneita asuntolöytöjä?
Mun naapuri hakkaa seinään aina jos kuulee mitä tahansa elämisen ääntä, päivällä. On myös lähettänyt lappuja mulle että toivoo mun lopettavan yöllä remontoinnin (ei ollut minä vaan yläkerran naapuri). Enemmän kuin häiriköt mua häiritsee tuo kaikesta häiriintyjä. Vähän kohtuutonta jo silläkin, että hän soittaa itse kitaraa! Muista vaan ei saisi mitään kuulua! En tykkää enää olla siinä huoneessa missä yhteistä seinää, kun tuntuu että naapuri siellä vihamielisenä väijyy, että joku inahdus kuuluisi ja pääsis hakkaamaan seinää.
Muutimme kerrostaloon joka oli vastarakennettu, ihan ensimmäisinä asukkaina ja asunnot täyttyivät pikkuhiljaa talossa taloon muuttavilla ihmisillä.
Kaikki asunnossa ihan uutta . Ei kenenkään hajuja tai asumisen jälkiä!
Vuokralla ollaan oltu tässä jo muutama vuosi ja ihan tajuttoman onnellisia, naapuritkin elää omaa elämäänsä eikä kukaan heistäkään ole mikään kyylä, kaikki normaaleja tolkun ihmisiä.
3 itselle suunniteltua ja rakennettua omakotitaloa. Ei näissä voi olla onneton:)
Vuokrakämpät on olleet yksityisiltä vuokranantajilta ja olleet taloyhtiöissä joissa ihmiset asuvat omissa asunnoissaan. En ole ottanut asuntoa epämääräisiltä kaduilta, enkä kaupungin vuokrataloista. Omistusasunto on omakotitalo rauhallisella alueella jossa on tavalliset työssäkäyvät naapurit, ei ole ollut häiriöitä. Kertaakaan ei ole ollut mitään ongelmia minkään suhteen.
Onnellista kotia ei löydetä, se tehdään.