Lue keskustelun säännöt.
Miksi laki estää sen, että lapsille voisi antaa eri sukunimet?
03.05.2020 |
Sukunimi muka vapaata valintaa, silti laki estää kaiken mikä voisi parantaa naisen asemaa. :D kaikki tietää että kun pitää valita miehen tai naisen etu, valitaan aina miehen etu. Kahdesta lapsesta abortoidaan tyttö, samoin naisen nimestä luovutaan. Sitten kehutaan vapautta, vaikka laki tai sääntö ei itsessään edes anna valita täysin vapaasti.
Vielä viime vuoteen asti yhdistelmänimi oli laiton molemmille parin osapuolille, se oli myös laitonta antaa lapselle. Huomaa selvästi, että näillä kaikilla rajoitteilla yritettiin estää naisen nimen asema. Kaikki tietää, että kun yhdistelmän saa vain toiselle, se on aina nainen joka sen ottaa. Kun lapselle ei saa molempia nimiä, annetaan aina isän nimi.
Tekopyhiä te perheet. Ettepä valittaneet, miksi yhdistelmää ei saa vapaasti valita ;) sen sijaan itkette kun aviomiehen nimenottoa kritisoi, vaikka se on aina ollut se joka tehdään. Hah.
Jos vapaus kiinnostaa, alkakaa puolustaa vapautta antaa lapsille eri nimet. Sukunimen pitää olla täysin vapaa, eikö?
Kommentit (22)
Tunnen sisarukset joilla on eri sukunimet ja on aina ollutkin, asuivat kuitenkin samassa kodissakin lapsina. Mitenköhän se on onnistunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sisarukset joilla on eri sukunimet ja on aina ollutkin, asuivat kuitenkin samassa kodissakin lapsina. Mitenköhän se on onnistunut?
Eri isä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sisarukset joilla on eri sukunimet ja on aina ollutkin, asuivat kuitenkin samassa kodissakin lapsina. Mitenköhän se on onnistunut?
Lain mukaan saman parin lapsilla täytyy kaikilla olla sama sukunimi.
Jos kyseessä olisi avopari, ja äiti väittää ettei tiedä toisen laipsen isää, niin sille voisi antaa eri sukunimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sisarukset joilla on eri sukunimet ja on aina ollutkin, asuivat kuitenkin samassa kodissakin lapsina. Mitenköhän se on onnistunut?
Eri isä.
Tai isä on virallisesti tuntematon.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sisarukset joilla on eri sukunimet ja on aina ollutkin, asuivat kuitenkin samassa kodissakin lapsina. Mitenköhän se on onnistunut?
Eri isät tai isyyttä ei ole tunnustettu toisen osalta.
Jos samat vanhemmat, niin nuoremmalle sisarukselle on annettava sama sukunimi kuin vanhemmalle.
Minulla ja siskollani on eri sukunimi ja eri isät. Ollaan lapsuus asuttu äidin ja isäpuolen kanssa. Monet ulkopuoliset luulivat että isäpuoleni on myös minun isä. Eikä sitä yleensä ruvettu korjaamaan kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niille sisaruksille pitäis antaa eri sukunimet? Ainiin koska ollaan uniikkeja yksisarvisia.
Lapsuudenkotini naapurissa asui avopari, joilla oli kaksi lasta. Tytöllä oli isän sukunimi, pojalla äidin. Ehkä onnistui siksi, että olivat avopari? Molemmilla kuitenkin samat vanhemmat. Tämä tapahtui 70-80-luvun taitteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap hyvä. Kuienkin jos lapsen nimestä on epäselvyyttä enemmänkin lapsen nimeävin kesken 8yleisemmin lapsen äidin ja isän) niin äidin esitys lopulta voittaa. - Kenen etu se olisi, että biologiset sisarukset olisvat lähtökohtaisesti eri sukunimiset?
Sisarus toiselle: Sä oot niinku enempi äitin ja mä enempi niinku isän, vaikka kaikki näkee, että mä on enempi tullu äitiin, enkä isään.
Lapsi kuitenkin voi myöhemmin itse valita mitä nimellään tekee ja vaihtaa tai olla vaithamatta. - Ja jos vaihtaa ja tulee katumapäälle niin voi vaihtaa uudetaan. Vaihoehoja on!
Yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkotini naapurissa asui avopari, joilla oli kaksi lasta. Tytöllä oli isän sukunimi, pojalla äidin. Ehkä onnistui siksi, että olivat avopari? Molemmilla kuitenkin samat vanhemmat. Tämä tapahtui 70-80-luvun taitteessa.
Tuo nimilaki koskee myös avopareja.
Ehkä teille on vain uskoteltu että samat vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä ei ollut tunnustanut toista lasta.
Pappi kastaa lapsen isän nimeen vain kun on tunnustettu omaksi maistraatissa.
Siis avoparin ollessa kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkotini naapurissa asui avopari, joilla oli kaksi lasta. Tytöllä oli isän sukunimi, pojalla äidin. Ehkä onnistui siksi, että olivat avopari? Molemmilla kuitenkin samat vanhemmat. Tämä tapahtui 70-80-luvun taitteessa.
No veljeni aloitti seurusteluni yksinhuoltajan kanssa jolla oli noin kahden vuoden ikäinen lapsi, jonka kumppani ja lapsen biologinen isä oli edes mennyt. Luulen, että aika moni heidän lapsien kavereista pitää heitä kaikkien sisarusten biologisina vanhempina. - Myös tuo veljeni "bonuslapsi" kusuu sujuvasi veljeäni isäkseeen; vaikka toki ieää, että hänellä on ollut myös aivan oien isä, joka vain ennätti olla hänen elämässää mukana hyvin lyhyen aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkotini naapurissa asui avopari, joilla oli kaksi lasta. Tytöllä oli isän sukunimi, pojalla äidin. Ehkä onnistui siksi, että olivat avopari? Molemmilla kuitenkin samat vanhemmat. Tämä tapahtui 70-80-luvun taitteessa.
Meillä oli samanlainen perhe naapurissa.
Olen nyt aikuisiällä tutustunut paremmin tuon toisen lapsen kanssa ja kävi ilmi että hänen oma isänsä oli hylännyt perheensä heti lapsen syntymän jälkeen.
Äitinsä löysi uuden miehen aika nopeasti ja lapsi pitänyt häntä aina oikeana isänään (tiesi kuitenkin asian oikean laidan). Tietysti tästä ei naapureille huudeltu ja olemme olleet aina siinä uskossa että tuo mies oli molempien lasten biologinen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pidin oman sukunimeni ja se oli yhteinen päätös että lapset saavat miehen sukunimen.yksi syy miksi en halunnut lapsilleni omaa sukunimeni, koska se ei todellisuudessa ollut edes omani. Olisin toki saanut ottaa oman sukunimeni takaisin ja olla sitä mieltä että lapsille sama sukunimi, kuin itsellänikin on.
Voi että kun olen naisena niin sorrettu että yhteisellä päätöksellä annoimme lapsillemme miehen sukunimen. Olisinko vielä sorretumpi, jos olisin omasta halustani ottanut mieheni sukunimen, vai sorranko nyt miestäni, kun päätin että pidän isäpuoleni sukunimen ja ehkä joskus vaihdan sen omaan sukunimeeni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen sisarukset joilla on eri sukunimet ja on aina ollutkin, asuivat kuitenkin samassa kodissakin lapsina. Mitenköhän se on onnistunut?
Eri isä.
Juu. Mun lapsilla on jokaisella eri sukunimi. Yhdellä pojalla sama kuin oma sukunimeni. Muuten meidän sukuhaaran sukunimi loppuisi minuun. Ja nyt on jo lapsenlapsi jatkamassa nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Isä ei ollut tunnustanut toista lasta.
Pappi kastaa lapsen isän nimeen vain kun on tunnustettu omaksi maistraatissa.
Siis avoparin ollessa kyseessä.
Pappi ei kasta mihinkään nimeen.
Come here. Clements tarjoaa oluet.
Piereskeli aiemmin menemään. Prööt. 🍺💥
Vierailija kirjoitti:
Isä ei ollut tunnustanut toista lasta.
Pappi kastaa lapsen isän nimeen vain kun on tunnustettu omaksi maistraatissa.
Siis avoparin ollessa kyseessä.
Siitä on kyllä kymmeniä vuosia aikaa kun pappit ovat sekaantunut nimiasioihin.
Puolison isoisän isän perheessä oli lapsia kahdella sukunimellä, koska pappi vei vanhimmat kirkonkirjoihin talon nimellä ja virheen tajuttuaan loput isän sukunimellä. Mies oli ns. kotivävy, eli piti vaimonsa suvun tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä ei ollut tunnustanut toista lasta.
Pappi kastaa lapsen isän nimeen vain kun on tunnustettu omaksi maistraatissa.
Siis avoparin ollessa kyseessä.Pappi ei kasta mihinkään nimeen.
Silloin kastoi, kun kirkkoon oli pakko kuulua ja kirkko hoiti väestökirjanpidon. Eikä siitä ole niin kauhean kauvon vielä aikaa.
Ok, on teillä ongelmat