Teitkö lapsen vaikket ollut 100.00% varma asiasta ja pelotti?

Harvapa ihminen on 100% varma sellaisesta, josta ei ole kokemusta ennestään, ja jonka tietää varmuudella muuttavan loppuelämänsä.

Kyllä. Olisi jäänyt tekemättä, jos olisin odottanut täydellistä varmuutta ja täyttä pelottomuutta. Koko elämäni on kaikkia elämäni valintoja sivunnut pelko, ahdistus ja joskus epätoivokin, koska täyttä varmuutta siitä, että miten asiat sujuvat ei yksinkertaisesti ole. Siitä huolimatta olen kouluttautunut, vaihtanut työpaikkaa, hankkinut lapsia, hankkinut maallista omaisuutta kuten asunnon yms. yleensä kaikki on sujunut hyvin tai erinomaisesti, mutta tokihan myös pieniä hankaluuksiakin on ollut.

En ymmärrä kysymystä, että miten raskausaika vaikutti. Juurihan raskausaika on se, jolloin niin ilot kuin surut pyörivät päässä. On pelkoja, siitä, onko lapsi terve, millainen maailma tulee lapsen aikana olemaan jne. Lähes jokaisella raskaana olevalla on myös pelkoja, mutta se ei tarkoita sitä, että koko rakaskausaika olisi pelkkää pelkoa.

Olin varma, mutta pelotti. Ihan samoin ennen raskautta ja sen koko ajan. Tosin aina jonkun ultran jälkeen oli hetken tyytyväinen kun kaikki oli kunnossa.

Kyllä tein 32 -vuotiaana ja en ollut koskaan edes ajatellut lasta elämääni. Siinä vaiheessa ex-vaimoni halusi lapsen. Ero tuli, mutta olen onnellinen isyydestä. Tyttö on ensi vuonna täysi-ikäinen.

Esikoista odottaessa minulla oli ihan raskauden loppuun asti epäilyjä, että tulikohan tehtyä tyhmästi. Epäilykset jatkuivat vielä kuukausi synnytyksen jälkeen, mutta sitten sopeuduin ajatukseen, että elämä on täysin erilaista mitä ennen. Toisen lapsen kohdalla kaikki meni luontevasti.

En tosiaankaan ollut varma. Vasta kun vauva oli sylissä ehkä noin viikon vanhana kun alkoi tuntua hyvältä.

en tehnyt ja seköls vaimoa vituttaa