Lue keskustelun säännöt.
Puutteesta
26.04.2020 |
Rakastan vaimoani, mutta meillä on ongelma. Häntä ei seksi kiinnosta kovin usein. Hän on sillä tuulella ehkä kerran tai kaksi kuukaudessa. Itse haluaisin 2-3 viikossa. Lisäksi en uskalla lähestyä häntä muutenkaan. Minusta tuntuu että hän lähinnä kiusaantuu jos kosken häntä.
En tiedä mitä tehdä. Olen epätoivoinen. Tuntuu että tämä pilaa elämäni. Olen koko ajan allapäin, mietin seksiä ja sitä miksen hänelle kelpaa. Erota en haluaisi, mutta alkaa tuntua siltä ettei muuta vaihtoehtoa ole. Olenko kamala sika?
Kommentit (29)
Ehdota avointa suhdetta. Tosin sit varmaan vaimokin lähtee vieraisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaista se suuseksi on ? Sain sitä vaimolta viimeksi kymmenen vuotta sitten enkä enää muista oikein hyvin. Hän saa sitä kyllä lähes joka viikko. Olen yrittänyt sanoa asiasta mutta hän ottaa sen vain huumorina eikä muutosta tapahdu. Tasa-arvo kunniaan !
Millainen perhe-elämä, pieniä lapsia, työnjako kotihommissa, hormonaalinen ehkäisy? Saako nainen orgasmin joka kerta kun seksiä on? Stressaava työ naisella, muu stressitaso, lääkitystä, lihavuutta kummalla vain? Pitääkö itseään viehättävänä ja seksikkäänä? Miten huomioit arjessa, entä juhlassa? Milloin viimeksi veit kukkia kotiin tuomisiksi? Ensin perusasioita tietoon, niin osataan vastailla tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Millainen perhe-elämä, pieniä lapsia, työnjako kotihommissa, hormonaalinen ehkäisy? Saako nainen orgasmin joka kerta kun seksiä on? Stressaava työ naisella, muu stressitaso, lääkitystä, lihavuutta kummalla vain? Pitääkö itseään viehättävänä ja seksikkäänä? Miten huomioit arjessa, entä juhlassa? Milloin viimeksi veit kukkia kotiin tuomisiksi? Ensin perusasioita tietoon, niin osataan vastailla tarkemmin.
Normaali perhe-elämä, kai
Yksi lapsi, 5-v
Kotihommat puoliksi
Hormonaalinen ehkäisy on
Nainen saa useita orgasmeja yleensä
Naisella on stressaava työ
Ei lääkitystä
Lihavuutta joo
En tiedä pitääkö, ehkä ei (kehun usein kyllä)
Huomioin monella tavalla
Viimeksi toin kukkia viikko sitten
Stressaava työ, tarkentaisitko vielä onko se vastuullista ja ehkä johtamistakin vaativaa?
Hormonaalinen ehkäisy tunnetusti voi vaikuttaa haluja alentavasti naisilla. Ei ole poissuljettua etteikö niin olisi teidänkin kohdalla.
Vaikutat miellyttämishaluiselta ja ihan hieman jopa alistuvailta. Niinhän monesti käy, että jos seksiä on harvemmin kuin haluaisi itse, sitä alkaa yrittää miellyttää. Uskoisin että miellytät ihan riittävällä tasolla ja voisi kannattaa keskustella hänen kanssaan voisiko hän haluta vaikkapa määrätietoisempia otteita ja rajumpaa seksiä sinulta. Kysellä tyyliin, kaipaisitko kultaseni jotain uutta piristystä seksiin, vaikkapa rajumpaa tai dominoivampaa. Jos hän kaipaa sinun tapojasi määrätietoisempaa "mies vie ja nainen vikisee" asennetta seksin suhteen, se voisi olla juuri se mikä auttaisi häntä haluamaan useammin seksiäkin. Keskustele, kokeile toimia hieman toisin kuin ennen, kysele, ole avoin kaikelle mahdolliselle uudelle, jota hän kertookaan edes puolella sanalla hieman haluavansa kokeilla.
Uskaltaisitko paljastaa hieman tarkemmin tyypillisen seksisessionne kulun, että mitä siihen sisältyy? Tietysti yksityiskohtia hiukan himmentäen ettet ole liian tunnistettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stressaava työ, tarkentaisitko vielä onko se vastuullista ja ehkä johtamistakin vaativaa?
Hormonaalinen ehkäisy tunnetusti voi vaikuttaa haluja alentavasti naisilla. Ei ole poissuljettua etteikö niin olisi teidänkin kohdalla.
Vaikutat miellyttämishaluiselta ja ihan hieman jopa alistuvailta. Niinhän monesti käy, että jos seksiä on harvemmin kuin haluaisi itse, sitä alkaa yrittää miellyttää. Uskoisin että miellytät ihan riittävällä tasolla ja voisi kannattaa keskustella hänen kanssaan voisiko hän haluta vaikkapa määrätietoisempia otteita ja rajumpaa seksiä sinulta. Kysellä tyyliin, kaipaisitko kultaseni jotain uutta piristystä seksiin, vaikkapa rajumpaa tai dominoivampaa. Jos hän kaipaa sinun tapojasi määrätietoisempaa "mies vie ja nainen vikisee" asennetta seksin suhteen, se voisi olla juuri se mikä auttaisi häntä haluamaan useammin seksiäkin. Keskustele, kokeile toimia hieman toisin kuin ennen, kysele, ole avoin kaikelle mahdolliselle uudelle, jota hän kertookaan edes puolella sanalla hieman haluavansa kokeilla.
Uskaltaisitko paljastaa hieman tarkemmin tyypillisen seksisessionne kulun, että mitä siihen sisältyy? Tietysti yksityiskohtia hiukan himmentäen ettet ole liian tunnistettava.
Työssä ei johtamista. Vaativa asiantuntijatehtävä, jossa kovat tulostavoitteet ja kova kilpailu.
Hormoneista en tiedä. Vaimo ollut aika haluton ehkä noin 20 vuotta. Sinä aikana ollut välillä ehkäisy pois. Ei ole vaikuttanut tilanteeseen.
Kyllä, olen aika alistunut tilanteeseen. Olen useasti kysellyt mitä hän haluaa, vastausta ei tunnu tietävän itsekään.
Hieman johdattelevammasta ja rajummasta hän pitää kyllä, kun sille päälle sattuu. Ongelmana on enemmän ettei hänen halujaan saa heräämään. Kun herää niin hän on ihan mukana.
En oikein tiedä millainen tyypillinen sessio meillä olisi. Minä olen aika avoin kaikelle, vaimo kai vähän perinteisempi. Kai se suhteellisen usein on sellaista, että ensin halaillaan ja pussaillaan, sitten vähän käsipeliä, suuseksiä puolin ja toisin, lelujen kanssa leikkimistä, panemista eri asennoissa, käsijuttuja ja suuseksiä välissä ja sitten kun minä saan niin usein hiljalleen lopetellaan. Toki jos vaimo vielä haluaa niin jatketaan. Sitten vielä yhdessä makailua ja juttelua jne... Mutta ei meillä mitään varsinaista kaavaa ole. Välillä vaimo tuottaa kipua eri tavoin, sidotaan (sitä tehdään kumminkin päin), välillä saan piiskaa, vaimo dildottaa mua tai panee sträppärillä, joskus minä runkkaan hänen katsellessaan jne... itse tykkään takamukseni käsittelystä tosi paljon, vaimo ei tykkää minun lähestyä omaansa (vaikka mua kyllä kiinnostaisi). Mutta tosiaan ei tuo ole ongelma, vaan se ettei häntä kiinnosta ryhtyä toimiin. Kun hän pääsee tunnelmaan hän kyllä nauttii, saa useita orgasmeja jne...
Avoin suhde, seksuaaliterapia tai ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiska vaimo. Kuulostat kivalta.
Tai seksimakunne on eri. Jos vaimosi nauttii, niin kyse on laiskuudesta. Kyllä minäkin sytyn kun ryhdytään esileikkinä vaikka ei olisi aluksi haluttanut. Mutta kun toinen hyväilee, niin lähtee ne omat halut liikkeelle. Siksi suostun seksiin kun tiedän että se tuli kyllä roihahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Laiska vaimo. Kuulostat kivalta.
Tai seksimakunne on eri. Jos vaimosi nauttii, niin kyse on laiskuudesta. Kyllä minäkin sytyn kun ryhdytään esileikkinä vaikka ei olisi aluksi haluttanut. Mutta kun toinen hyväilee, niin lähtee ne omat halut liikkeelle. Siksi suostun seksiin kun tiedän että se tuli mkyllä roihahtaa.
Muutkin ovat sanoneet samaa. Olen keskustellut hänen kanssaan tästä. Hänen vastaus on ettei hän vaan saa itseään siihen tilaan. En sitten tiedä mistä on lopulta kyse. Ehkä jotkut vaan on sellaisia ettei vaan kykene usein (esim kerran viikossa) syttymään vaikka mitä tekisi. Muutaman kerran olemme ”väkisin” yrittäneet kun häntä ei kiinnosta ja pakko on ollut lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja luulisin että seksimakumme on suht sama. Hän on sanonut ettei ole kenestäkään muustakaan kiinnostunut. Ehkä maussamme on pientä eroa. Hän on tosiaan aika vaniljainen, minä vähän kokeilevempi. Ja siis kumpikin kyllä kunnioitamme toisiamme tuon suhteen.
Tyypillisimpiä syitä: a. vaimosi ei koe itseään seksikkäänä eikä siksi pääse "siihen tilaan". Tätä voi testata sillä, sytyttääkö alkoholi halut, eli onko kyse estoista tai liiallisesta itsetietoisuudesta. b. teillä on jokin selvittämätön asia menneisyydessä, joka häiritsee häntä tiedostamattomasti mutta saa hänet tuntemaan olonsa epämukavaksi. c. et ole vaimosi miestyyppiä seksuaalisessa mielessä. Jos näin, niin hän kyllä itse tietää asian, mutta ajattelee, että olette muuten niin sopivia toisillenne, että ei haittaa. d. vaimosi pitää naisista. e. vaimosi on liiaksi "äiti-roolissa", eli hän omistautuu niin lapsellenne, ettei osaa yhdistää siihen "itsekästä" halua, eli olla nainen ihan itseään ja omaa nautintoaan varten. e. hän on joustanut sängyssä liikaa, eli yrittänyt miellyttää sinua kaikenmaailman kinkyilyillä, että on kadottanut oman halunsa siinä rytäkässä. Loppujen lopuksi ei sitä kukaan täällä tiedä, vaan hän itse yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jottaettä kirjoitti:
Tyypillisimpiä syitä: a. vaimosi ei koe itseään seksikkäänä eikä siksi pääse "siihen tilaan". Tätä voi testata sillä, sytyttääkö alkoholi halut, eli onko kyse estoista tai liiallisesta itsetietoisuudesta. b. teillä on jokin selvittämätön asia menneisyydessä, joka häiritsee häntä tiedostamattomasti mutta saa hänet tuntemaan olonsa epämukavaksi. c. et ole vaimosi miestyyppiä seksuaalisessa mielessä. Jos näin, niin hän kyllä itse tietää asian, mutta ajattelee, että olette muuten niin sopivia toisillenne, että ei haittaa. d. vaimosi pitää naisista. e. vaimosi on liiaksi "äiti-roolissa", eli hän omistautuu niin lapsellenne, ettei osaa yhdistää siihen "itsekästä" halua, eli olla nainen ihan itseään ja omaa nautintoaan varten. e. hän on joustanut sängyssä liikaa, eli yrittänyt miellyttää sinua kaikenmaailman kinkyilyillä, että on kadottanut oman halunsa siinä rytäkässä. Loppujen lopuksi ei sitä kukaan täällä tiedä, vaan hän itse yksin.
Kiitos laajasta vastauksesta!!!
A. On yritetty, ei auta
B. En tiedä mikä tämä voisi olla. Minulla on ollut lievää masennusta jo pitkään, ehkä se?
C. Voi olla, toisaalta hän on sanonut ettei tunne vetoa kehenkään muuhunkaan.
D. Ei ainakaan omien sanojensa mukaan. Uskon että hän olisi sanonut jos niin on.
E. En usko, haluttomuutta on esiintynyt jo lähes 20 vuotta (siitä noin 15 tosi pahana), paljon ennen lapsen syntymää siis jo
F. Tämäkään ei selitä asiaa. Kinkyilyjä ei ole harrastettu suhteen alusta lähtien, eli haluttomuudella on pidempi historia.
En ymmärrä miksi hän ei voisi rehellisesti sanoa mistä on kysymys. Hän tosiaan on vain todennut että hän nyt vaan sattuu olemaan sellainen. Tietysti minä hyväksyn hänet sellaisena kuin hän on, mutta tämä asia vaivaa minua itseäni vuosi vuodelta enemmän, ihan kuin koko elämäni menisi hukkaan. Tuo ajatus häiritsee minua tavattoman paljon.
Avoin suhde ei hänelle nähdäkseni kelpaa, ainakaan vielä. Syvällistä keskustelua siitä vaihtoehdosta ei olla käyty. Terapioissa olemme käyneet, ei tosin pitkässä seksuaaliterapiassa, ehkä sitä pitää lähteä ehdottelemaan ja ajamaan tosissaan.
Minusta tuntuu kuin minusta puuttuisi kokonainen merkittävä osuus tai pala. Olen usein ahdistunut ja surullinen tämän asian takia. Syytän itseäni ja olen masentunut. Olen tähän ongelmaan hakenut terapiasta apua, sitä kuitenkaan juuri saamatta. Terapeutin neuvot on lähinnä hyväksyä itseni tai hakea elämään mielekkyyttä joistain muista asioista. En oikein hahmota mitä itseni hyväksyminen voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että minun pitää hyväksyä joutuvani elämään puutteessa koko loppuelämäni. Ja toisaalta mistä muita asioista? Jos/kun tämä pyörii mielessäni suhteellisen jatkuvasti niin ei siinä uusi postimerkkeilyharrastus tai vastaava juuri auta. Ei kuulosta kovin ruusuiselta tulevaisuuteni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat fiksulta ja kommunikointikykyiseltä ja olet pohtinut asiaa kummankin näkökulmasta. Loppujen lopuksi voi olla niin, että joudut tekemään valinnan. Me helposti uskomme, että kaikkeen on ratkaisu ja että terapia parantaa senkin, mikä ei ole (toisen osapuolen mielestä) rikki. Näinhän se ei ole, vaan joskus vaan asiat menee johonkin suuntaan ja ihmiset kasvaa tarpeineen eri suuntiin. Sitten riippuu maailmankuvasta, että ajatteleeko tyyliin että "kaikkea ei voi saada" ja pysyy suhteessa, vai että "minulla on oikeus seksuaaliseen nautintooni" ja lähtee. Parinkymmenen vuoden on-off-haluttomuus tuskin enää räiskynnäksi muuttuu.
Sitten voi ajatella myös niin, että kerran tai kaksi kuukaudessa on itse asiassa aika usein, etenkin kun seksinne kuulostaa todelta hyvältä ja kokeilunhaluiselta. Tietysti jos se tapahtuu velvollisuudesta tai ei sinulle henkilökohtaisesti yksinkertaisesti riitä, niin se on asia erikseen ja on tehtävä ratkaisuja. Mutta monet täällä kyllä hymähtävät, kun kirjoitat puutteesta tilanteessa, jossa seksiä on verraten usein ja se on vielä tosi hyvääkin. Itsekin elän suhteessa, jossa seksiä saa noin kerran puolessa vuodessa eikä se kovin tyydyttävää ole koskaan (itse en tule, toinen kyllä). Haluaisin viikottain, mutta eipä toista voi pakottaa haluamaan eikä kiinnosta etsiä vierasta lihaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat fiksulta ja kommunikointikykyiseltä ja olet pohtinut asiaa kummankin näkökulmasta. Loppujen lopuksi voi olla niin, että joudut tekemään valinnan. Me helposti uskomme, että kaikkeen on ratkaisu ja että terapia parantaa senkin, mikä ei ole (toisen osapuolen mielestä) rikki. Näinhän se ei ole, vaan joskus vaan asiat menee johonkin suuntaan ja ihmiset kasvaa tarpeineen eri suuntiin. Sitten riippuu maailmankuvasta, että ajatteleeko tyyliin että "kaikkea ei voi saada" ja pysyy suhteessa, vai että "minulla on oikeus seksuaaliseen nautintooni" ja lähtee. Parinkymmenen vuoden on-off-haluttomuus tuskin enää räiskynnäksi muuttuu.
Näin se taitaa olla. En vaan millään haluaisi myöntää sitä itselleni. Toisaalta voin todella pahoin tämän asian takia, vaikka toisaalta muuten suhteessa valtaosa asioista on todella hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten voi ajatella myös niin, että kerran tai kaksi kuukaudessa on itse asiassa aika usein, etenkin kun seksinne kuulostaa todelta hyvältä ja kokeilunhaluiselta. Tietysti jos se tapahtuu velvollisuudesta tai ei sinulle henkilökohtaisesti yksinkertaisesti riitä, niin se on asia erikseen ja on tehtävä ratkaisuja. Mutta monet täällä kyllä hymähtävät, kun kirjoitat puutteesta tilanteessa, jossa seksiä on verraten usein ja se on vielä tosi hyvääkin. Itsekin elän suhteessa, jossa seksiä saa noin kerran puolessa vuodessa eikä se kovin tyydyttävää ole koskaan (itse en tule, toinen kyllä). Haluaisin viikottain, mutta eipä toista voi pakottaa haluamaan eikä kiinnosta etsiä vierasta lihaa.
Miksi pysyt suhteessa?
Tuollainen kuulostaa minusta aivan järkyttävältä. Tosin meilläkin oli aiemmin kausia jolloin seksiä oli sen 2 krt vuodessa. Itse en suoraan sanottuna ymmärrä miten sen kestin. Silloin se ei tuntunut jostain syystä niin pahalta kuin mitä tämän hetken tilanne.
Oletkin jo monipuolisia vastauksia tässä saanut, mutta itse kiinnitin eniten huomiota tuohon kohtaan, missä kerroit, että vaimo tuntuu kiusaantuvan, kun kosket häntä ja et sen takia oikein uskalla koskea häntä. Mistä tämmöinen käsityksesi mukaan johtuu?
Olen aika samoilla linjoilla kuin tuo yksi edeltävä vastaaja, että ei terapiakaan kaikkia ongelmia ratkaise. Jos vaimosi on aina ollut samanlainen, niin ei hän varmastikaan toiseksi muutu kuten et sinäkään muutu. Sitten täytyy vain punnita asioita eri kantilta mitä pitää tärkeänä.
Jos omalla kohdalla olisi tuo tilanne, niin asettaisin lapsen edun kaiken edelle. Jos asia aiheuttaa riitaisuutta ja huonoa tunnelmaa, niin lapsi kärsii siitä. Jos taas ongelmista huolimatta arki sujuu ja tunnelma kotona on hyvä, niin voi punnita sitä, tuoko ero enemmän hyvää vai pahaa omaan elämään. Seksin määrä voi sinkkuna vähentyä nykyisestä, joten tilanne ei sen suhteen paranisi välttämättä. Eroaminen on myös helpompaa isomman koululaisen kanssa kuin pienemmän lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Oletkin jo monipuolisia vastauksia tässä saanut, mutta itse kiinnitin eniten huomiota tuohon kohtaan, missä kerroit, että vaimo tuntuu kiusaantuvan, kun kosket häntä ja et sen takia oikein uskalla koskea häntä. Mistä tämmöinen käsityksesi mukaan johtuu?
Olen aika samoilla linjoilla kuin tuo yksi edeltävä vastaaja, että ei terapiakaan kaikkia ongelmia ratkaise. Jos vaimosi on aina ollut samanlainen, niin ei hän varmastikaan toiseksi muutu kuten et sinäkään muutu. Sitten täytyy vain punnita asioita eri kantilta mitä pitää tärkeänä.
Jos omalla kohdalla olisi tuo tilanne, niin asettaisin lapsen edun kaiken edelle. Jos asia aiheuttaa riitaisuutta ja huonoa tunnelmaa, niin lapsi kärsii siitä. Jos taas ongelmista huolimatta arki sujuu ja tunnelma kotona on hyvä, niin voi punnita sitä, tuoko ero enemmän hyvää vai pahaa omaan elämään. Seksin määrä voi sinkkuna vähentyä nykyisestä, joten tilanne ei sen suhteen paranisi välttämättä. Eroaminen on myös helpompaa isomman koululaisen kanssa kuin pienemmän lapsen.
Kiitos tästäkin!
Minun on vaikea arvioida tilannetta lapseni näkökulmasta. Luulen että suhteemme näyttäytyy suhteellisen hyvältä hänen näkökulmastaan.
Tuosta kosketuksen pelkäämisestä. Ehkä sen suhteen tilanne on nykyään parempi. Aiemmin vaimoni pelkäsi sitä koska kuvitteli minun haluavan aina seksiä jos niin tein. Olemme keskustelleet aiheesta ja hän on ymmärtänyt ettei asia niin ole. Nykyään hänkin välillä koskettaa minua, halaa jne. Minulla kuitenkin välillä on sellainen olo että haluaisin kosketusten jne etenevän seksiin, tai edes sellaiseen kosketukseen mistä itse nautin (esim kipu). Todella usein näin ei käy ja minulle tulee siitä sitten ahdistunut olo.
Tiedän että sinkkuna seksin määrä lisääntyisi. Minulla on paljon ystäviä, jotka sitä minulta haluaisi. Tämäkin asia vaikeuttaa tilannetta.
Enkä osaa sanoa toisiko ero enemmän hyvää kuin pahaa, se tässä myöskin painaa. Olen yrittänyt kumpaakin puolta punnita, mutta hankalaa se on, en kuitenkaan ole ennustaja tai selvännäkijä.
Olen myöskin todella päättämätön asian suhteen. Olen puntaroinut tätä jo muutaman vuoden aika tosissani. En vain näe ratkaisua, enkä uskalla ottaa askelia oikein mihinkään suuntaan. Aina jos ehdotan ratkaisuja tai askelia johonkin suuntaan niin vaimoni lähinnä torjuu ne kaikki.
Ja tätä on jatkunut jo yli 15 vuotta. Olen ajatellut asian paranevan ja välillä on ollutkin lyhyitä parempia jaksoja, mutta tällä hetkellä taas tosi kauan kestänyt haluton kausi. En jaksaisi tätä enää yhtään.