Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttääkö, jos 50-60-vuotiaat vertaavat nykylasten lapsuutta omaansa?
22.04.2020 |
Minua ärsyttää. Pari tuttavaani jaksavat jankuttaa omasta lapsuudestaan, kuinka silloin sitä ja tätä. Se oli 60-ja 70-luvulla se! Heidän vanhempansa olivat lapsia sota-aikana, pitikö heidänkin kuunnella sota-ajan lapsuusmuisteluita? Tällaiset ihannoidut muistelut 50 vuoden takaa on niin rasittavia. Nyt on nyt ja me kaikki olemme osaltamme vastuussa siitä, millainen maailmamme on nyt.
N55
Kommentit (33)
Kyllä minä vertaan ja kaikin tavoin nyt on asiat paremmin. Lapset ja nuoret ovat tästä syystä fiksumpia kuin koskaan, heitä on rakastettu ja kuultu kaikessa. Lasten ei tarvitse uhmata.
N52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä mielessä kyllä, että eihän se lasten vika ole, jos heille on älylaitteita annettu ja ovat niistä riippuvaisiksi tullut. Eikä saa muita virikkeitä, istuvat vaan sisällä niiden kanssa. Sitten niitä lapsia arvostellaan...
Assburger kirjoitti:
Ainahan se on noin ollut.
Niin kun jokainen on oman sukupolvensa tuote, niin tuolta ei voi välttyä.
Aina on ollut noin ja aina tulee olemaan.
Omat lapseni joskus naureskelevat, ettei nyt olla ysärillä sun nuoruudessa, kun yritän ohjeistaa.
Ja noiden lapset tulevat taatusti naureskelemaan vanhemmilleen, että tulkaa jo pois sieltä 2020-luvulta, nyt on jo 40-luku. Ja niin edespäin.
Tässä pelissä ei voi voittaa ja joskus noista jutuista voi jotain oppiakin, jos malttaa kuunnella.
Kyllä se on sitten kauheeta se nykynuoriso. Ei minun nuoruudessani... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsissä leikkiminen, majojen rakentelu kilomerien päässä kotoa, melukyläläistyylinen lapsuus kaukana vanhempien ulottumattomuudessa ei ole nykyään enää mahdollista, kun vaarat vaanivat. Säälihän se on, että lapsuudesta on tullut aikuisten ohjattu juttu. Ollaan koulussa aikuisen ohjauksessa, ollaan harrastuksessa aikuisten ohjauksessa. Vapaalle leikille ei jää juuri sijaa, eivätkä vanhemmat pidä sitä edes tärkeänä. Vanhemmista on hienoa, mitä enemmän lapset harrastavat eli viettävät lapsuutensa eri aikuisten ohjaamina.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä vertaan ja kaikin tavoin nyt on asiat paremmin. Lapset ja nuoret ovat tästä syystä fiksumpia kuin koskaan, heitä on rakastettu ja kuultu kaikessa. Lasten ei tarvitse uhmata.
N52
No tutkimusten mukaan ne jotka ovat terveitä ja joilla menee hyvin, ovat Suomen historian parasta ja parhaiten voivaa porukkaa ja se porukka joka on tipahtanut yhteiskunnan rattailta on huonoiten pärjäävää porukkaa Suomen historiassa.
Toisin sanoen se keskiverto porukka, mitä ennen oli suurin osa, on kutistunut kutistumistaan. Erittäin surullinen kehitys.
Puolustusvoimat ovat havainneet tämän selvästi poikien puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu missä valossa asia esitetään. Minusta on varsin mukavaa kuunnella millaista elämä oli ennen. Samaten koetan siirtää lapsille sanoma kivoja juttuja mistä itse pidin lapsena.
Mutta tämä ei tarkoita että nyt pitäisi elää samalla tavalla. Omasta lapsuudesta voi huoletta poimia rusinat pullasta. Jotta voimme suunnitella tulevaa pitää ymmärtää mennyttä, vai miten se sanonta nyt menikään.
Vierailija kirjoitti:
Metsissä leikkiminen, majojen rakentelu kilomerien päässä kotoa, melukyläläistyylinen lapsuus kaukana vanhempien ulottumattomuudessa ei ole nykyään enää mahdollista, kun vaarat vaanivat. Säälihän se on, että lapsuudesta on tullut aikuisten ohjattu juttu. Ollaan koulussa aikuisen ohjauksessa, ollaan harrastuksessa aikuisten ohjauksessa. Vapaalle leikille ei jää juuri sijaa, eivätkä vanhemmat pidä sitä edes tärkeänä. Vanhemmista on hienoa, mitä enemmän lapset harrastavat eli viettävät lapsuutensa eri aikuisten ohjaamina.
No kyllä on. Tervetuloa maalle katsomaan. Juuri eilen seurasin omien lapsieni touhuja kun vaeltelivat pitkin peltoja ja metsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki sukupolvet ovat aina verranneet omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan nykyhetkeen. Niin tekee myös ap, kunhan ikä lisääntyy....
Tuohon aikaan lapsia kuoli järkyttävän paljon liikenteessä, hukkumalla ja muissa tapaturmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvan 50v vanhemmat ovat olleet sodan ajan lapsia, vaan suurin osa kuuluu suuriin ikäluokkiin ja ovat syntyneet itsekin sodan jälkeen.
Ja ainakin meillä ja tuttavapiirissä lapset ovat itse kiinnostuneita ja haluavat tietää vanhempiensa ja isovanhempiensa lapsuudesta ja leikeistä ja kiinnostusta lisää jos lapselle luetaan kirjoja, koska monet sadut ja tapahtumat perustuvat menneeseen aikaan.
Eihän se lapsuus ja leikit ole paljoakaan muuttuneet eri vuosikymmenillä. Samoin leikkikalut.
Vierailija kirjoitti:
Metsissä leikkiminen, majojen rakentelu kilomerien päässä kotoa, melukyläläistyylinen lapsuus kaukana vanhempien ulottumattomuudessa ei ole nykyään enää mahdollista, kun vaarat vaanivat. Säälihän se on, että lapsuudesta on tullut aikuisten ohjattu juttu. Ollaan koulussa aikuisen ohjauksessa, ollaan harrastuksessa aikuisten ohjauksessa. Vapaalle leikille ei jää juuri sijaa, eivätkä vanhemmat pidä sitä edes tärkeänä. Vanhemmista on hienoa, mitä enemmän lapset harrastavat eli viettävät lapsuutensa eri aikuisten ohjaamina.
Riippuu vanhemmista, antavatko siihen mahdollisuuden.
Me asutaan kolmen lapsen kanssa Helsingissä ja kaikki ovat kiipeilleet puussa, rakentaneet majoja, juosseet metsissä jne. kavereitrensa kanssa.
Ja mökille jopa rakentaneet leikkimökin/lautamökin ja 4-8v, sahasivat itse laudat, naulasivat ja maalasivat seinät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ärsytä. Mutta on niin lasten kuin aikuisten elämä tosiaan kohentunut ja muuttunut paljon helpommaksi noista päivistä. Suurkiitos edellisille sukupolville pyytettömästä uurastuksesta meidän hyvinvointimme eteen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä vertaan ja kaikin tavoin nyt on asiat paremmin. Lapset ja nuoret ovat tästä syystä fiksumpia kuin koskaan, heitä on rakastettu ja kuultu kaikessa. Lasten ei tarvitse uhmata.
N52
Jos lapsi ei uhmaile, on turvattomasti kiintynyt.
Vierailija kirjoitti:
Harvan 50v vanhemmat ovat olleet sodan ajan lapsia, vaan suurin osa kuuluu suuriin ikäluokkiin ja ovat syntyneet itsekin sodan jälkeen.
.
No jaa, itse olen syntynyt -69 ja suurin osa ikätoverien vanhemmista, etenkin isistä, on 30-luvun lopulla tai 40-luvun alussa syntyneitä.
Tilastojen mukaan 46-50-syntyneillä pääosa lapsista on syntynyt vasta 70-luvun puolella syntyneitä, harvat heistä on vielä 50 v.
Mä aina kerron välillä, mitä meidän aikana oli tai mitä tehtiin. Nuoria huvittaa mm. sen ajan puhelimet, tv-kanavien vähyys tai että rikospoliisi ajoi valkoisella ladalla. En hekumoi, että kaikki olisi paremmin, kun oma isä oli viikonloppujuoppo, mitä taas omat lapset eivät ole kokeneet. Itseäni ärsyttää omien vanhempieni ikäiset, jotka aina muistelevat kuinka kaikki oli ennen (muka) paremmin.
Maailma muuttuu Eskoseni.
Minusta ennemmin mielenkiintoista miten elämä muuttunut vuosien aikana.
No sehän riippuu siitä millä tavalla vertaavat.
Jos siinä vertailussa on mukana ylemmyyttä ja nuoremmille naureskelua, niin onhan se ärsyttävää.
Näiden kohdalla kannattaa muistaa, että lapsia on aina hoidettu väärin ja he ovat aina käyttäytyneet huonosti ja nuoriso on aina ollut velttoa ja pilalla.
Jos vertailua tehdään neutraalisti eikä aseteta paremmuusjärjestyksiä niin se on parhaimmillaan mielenkiintoista.
T. Viisikymppinen
Ainahan se on noin ollut.