Voidaanko lapsi sijoittaa uskovaiseen perheeseen vasten vanhempien tahtoa?

En tiedä, mutta voisin kuvitella että se on mahdollista. Aivan kuten sekin, että uskovaisen perheen lapsi päätyisi ateistiperheeseen. Sijoitustilanteessa sijoitusperheen vanhempien elämänkatsomus ei liene se ykkösasia mitä katsotaan.

Kyllä voidaan. Ei viranomaisilla itseasiassa ole edes mitään virallista tietoa siitä että perhe olisi mahdollisesti uskonnollinen. Sellaisten asioiden merkitseminen rekistereihin on kiellettyä.

Pyritään aina sijoittamaan siten, että kunnioitetaan lapsen/perheen uskonnollista vakaumusta. Sijaisperheistä ja -paikoista on vain yleensä sen verran kova pula, ettei näitä toivomuksia pystytä valitettavasti aina täyttämään. Toki tällöinkin, eli jos esim. hyvin uskonnollisen perheen lapsi/hyvin uskonnollinen lapsi sijoitettaisiin ateistiperheeseen, niin lapsella on täysi oikeus harjoittaa omaa uskontoaan. Sama myös toisinpäin, sijaisperhe ei voi pakottaa lasta osallistumaan rukouksiin tai vastaavaa.

Kyllä niitä aina välillä menee vastoin toiveita. Voi olla vaikka hindulapsi, mutta ei hänelle välttämättä löydy hindusijaisperhettä. Ei sijaisperheitä kasva puissa. Etenkin, jos lapsi on vaikeahoitoinen.

Tiedän yhden tapauksen jossa lapsi sijoitettiin vastoin biologisten vanhempien tahtoa lestadiolaiseen perheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tapauksen jossa lapsi sijoitettiin vastoin biologisten vanhempien tahtoa lestadiolaiseen perheeseen.

En usko. Kuinka monta lasta oli perheessä? Oma huoneko oli vain sijoituslapsella? Sehän nimittäin vaaditaan ja lestadiolaisperheessä omille ei ainakaan oma huonetta ole.

Ystäväni sijoitettiin uskonnolliseen perheeseen, mutta vaikka vanhemmat olivat tiukan kristillisiä niin olivat silti suvaitsevaisia lapsia ja heidän näkemyksiään kohtaan. 

Uskonnollinen vakaumus pyritään ottamaan huomioon, mutta varmaankaan aina se ei ole mahdollista.

Mutta kyllä noissa mietitään, ettei esim. todella uskovaisesta perheestä olevaa lasta sijoiteta oikeen vakaumuksellisille ateisteille tai oikeen harrasta muslimia. Ja toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tapauksen jossa lapsi sijoitettiin vastoin biologisten vanhempien tahtoa lestadiolaiseen perheeseen.

En usko. Kuinka monta lasta oli perheessä? Oma huoneko oli vain sijoituslapsella? Sehän nimittäin vaaditaan ja lestadiolaisperheessä omille ei ainakaan oma huonetta ole.

Omista suurin osa oli jo aikuisia. Kotona asui vielä muutamia lapsia. Mutta ei se uskonnollisuus katoa minnekään vaikka lapset ovatkin jo aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnollinen vakaumus pyritään ottamaan huomioon, mutta varmaankaan aina se ei ole mahdollista.

Mutta kyllä noissa mietitään, ettei esim. todella uskovaisesta perheestä olevaa lasta sijoiteta oikeen vakaumuksellisille ateisteille tai oikeen harrasta muslimia. Ja toisin päin.

Vakaumuksellinen ateisti :D 

Ääriuskonnoton

Jyrkästi uskonnoton

Jos uskonnon tai uskonnollisuuden merkitsemiseen ei ole mahdollista ja siitä seuraa, ettei niitä huomioida sijoituspäätöksissä, niin onko myös mahdollista että sijoitetaan eri uskontokuntaa edustavaan perheeseen?

En nyt ala esitellä eri vaihtoehtoja, mutta voisin kuvitella että joistakin syntyy aika metakka jos näin tehdään.

ps. olen lapseton, eikä asia kosketa henkilökohtaisella tasolla mitenkään, mutta heräsin vain ajattelemaan asiaa puhtaasta uteliaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos uskonnon tai uskonnollisuuden merkitsemiseen ei ole mahdollista ja siitä seuraa, ettei niitä huomioida sijoituspäätöksissä, niin onko myös mahdollista että sijoitetaan eri uskontokuntaa edustavaan perheeseen?

En nyt ala esitellä eri vaihtoehtoja, mutta voisin kuvitella että joistakin syntyy aika metakka jos näin tehdään.

ps. olen lapseton, eikä asia kosketa henkilökohtaisella tasolla mitenkään, mutta heräsin vain ajattelemaan asiaa puhtaasta uteliaisuudesta.

Aivan, hyvä kysymys. Josta seuraa tietysti mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.

Koska että jos näin ei ole tehty niin eikö se kerro siitä että uskonto ja uskonnollisuus on huomioitu joka tapauksessa päätöstä tehdessä ja siitä seuraa edelleen se, että miksi ei huomioida valtauskonnon ja uskonnottomuuden osalta.

Minulla herää epäilys, että sijoituspäätöksissä päättäjän oma henkilökohtainen vakaumus saattaa vaikuttaa näissä asioissa vaikka siitä vaietaan ja mennään sen taakse, ettei uskonnollisuus olisi vaikuttava peruste vaikka hyvinkin saattaa olla ja paljon.

Voisiko joku joka on tekemisissä työn puolesta sijoituspäätöksistä hieman vastailla näihin kysymyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskonnon tai uskonnollisuuden merkitsemiseen ei ole mahdollista ja siitä seuraa, ettei niitä huomioida sijoituspäätöksissä, niin onko myös mahdollista että sijoitetaan eri uskontokuntaa edustavaan perheeseen?

En nyt ala esitellä eri vaihtoehtoja, mutta voisin kuvitella että joistakin syntyy aika metakka jos näin tehdään.

ps. olen lapseton, eikä asia kosketa henkilökohtaisella tasolla mitenkään, mutta heräsin vain ajattelemaan asiaa puhtaasta uteliaisuudesta.

Aivan, hyvä kysymys. Josta seuraa tietysti mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.

Koska että jos näin ei ole tehty niin eikö se kerro siitä että uskonto ja uskonnollisuus on huomioitu joka tapauksessa päätöstä tehdessä ja siitä seuraa edelleen se, että miksi ei huomioida valtauskonnon ja uskonnottomuuden osalta.

Minulla herää epäilys, että sijoituspäätöksissä päättäjän oma henkilökohtainen vakaumus saattaa vaikuttaa näissä asioissa vaikka siitä vaietaan ja mennään sen taakse, ettei uskonnollisuus olisi vaikuttava peruste vaikka hyvinkin saattaa olla ja paljon.

Voisiko joku joka on tekemisissä työn puolesta sijoituspäätöksistä hieman vastailla näihin kysymyksiin.

Uskonto ei ole ensimmäinen kriteeri sijoituksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskonnon tai uskonnollisuuden merkitsemiseen ei ole mahdollista ja siitä seuraa, ettei niitä huomioida sijoituspäätöksissä, niin onko myös mahdollista että sijoitetaan eri uskontokuntaa edustavaan perheeseen?

En nyt ala esitellä eri vaihtoehtoja, mutta voisin kuvitella että joistakin syntyy aika metakka jos näin tehdään.

ps. olen lapseton, eikä asia kosketa henkilökohtaisella tasolla mitenkään, mutta heräsin vain ajattelemaan asiaa puhtaasta uteliaisuudesta.

Aivan, hyvä kysymys. Josta seuraa tietysti mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.

Koska että jos näin ei ole tehty niin eikö se kerro siitä että uskonto ja uskonnollisuus on huomioitu joka tapauksessa päätöstä tehdessä ja siitä seuraa edelleen se, että miksi ei huomioida valtauskonnon ja uskonnottomuuden osalta.

Minulla herää epäilys, että sijoituspäätöksissä päättäjän oma henkilökohtainen vakaumus saattaa vaikuttaa näissä asioissa vaikka siitä vaietaan ja mennään sen taakse, ettei uskonnollisuus olisi vaikuttava peruste vaikka hyvinkin saattaa olla ja paljon.

Voisiko joku joka on tekemisissä työn puolesta sijoituspäätöksistä hieman vastailla näihin kysymyksiin.

Sijaisperheitä ja -paikkoja on hyvin vähän, minkä vuoksi ei yleensä pystytä tällaisen asian perusteella "karsimaan" sijoitusvaihtoehtoja. Lapsen oikeus omien arvojensa ja vakaumustensa mukaiseen toimintaan säilyy kuitenkin ehdottomana oikeutena myös sijoituksen aikana. Työntekijän oma vakaumus ei vaikuta paikan valinnassa. Sijoituspäätös ja sijoituspaikan valinnan perusteet tulee aina kertoa hyvin avoimesti päätöksessä ja yksittäisen työntekijän lisäksi päätöksentekoprosessissa on yleensä mukana myös lastensuojelun sosiaalityön johtava työntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tapauksen jossa lapsi sijoitettiin vastoin biologisten vanhempien tahtoa lestadiolaiseen perheeseen.

En usko. Kuinka monta lasta oli perheessä? Oma huoneko oli vain sijoituslapsella? Sehän nimittäin vaaditaan ja lestadiolaisperheessä omille ei ainakaan oma huonetta ole.

Mistä tämä tieto on, että pitäisi olla oma huone sijaislapsella? Olen itse ollut sijoitettuna ja en ole kyllä koskaan kuullut tämmöistä juttua. Mulla oli välillä oma huone, välillä taas jaoin huoneen isosiskon (ei-biologisen) kanssa, niinkuin nyt yleensäkin huonejaot vaihtelee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskonnon tai uskonnollisuuden merkitsemiseen ei ole mahdollista ja siitä seuraa, ettei niitä huomioida sijoituspäätöksissä, niin onko myös mahdollista että sijoitetaan eri uskontokuntaa edustavaan perheeseen?

En nyt ala esitellä eri vaihtoehtoja, mutta voisin kuvitella että joistakin syntyy aika metakka jos näin tehdään.

ps. olen lapseton, eikä asia kosketa henkilökohtaisella tasolla mitenkään, mutta heräsin vain ajattelemaan asiaa puhtaasta uteliaisuudesta.

Aivan, hyvä kysymys. Josta seuraa tietysti mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.

Koska että jos näin ei ole tehty niin eikö se kerro siitä että uskonto ja uskonnollisuus on huomioitu joka tapauksessa päätöstä tehdessä ja siitä seuraa edelleen se, että miksi ei huomioida valtauskonnon ja uskonnottomuuden osalta.

Minulla herää epäilys, että sijoituspäätöksissä päättäjän oma henkilökohtainen vakaumus saattaa vaikuttaa näissä asioissa vaikka siitä vaietaan ja mennään sen taakse, ettei uskonnollisuus olisi vaikuttava peruste vaikka hyvinkin saattaa olla ja paljon.

Voisiko joku joka on tekemisissä työn puolesta sijoituspäätöksistä hieman vastailla näihin kysymyksiin.

Uskonto ei ole ensimmäinen kriteeri sijoituksessa.

Ajaa, no monesko se on ja millä painoarvolla?

Vpiko kristityn lapsen sijoittaa muuhun kuin kristittyä uskontoa harjoittavaan perheeseen?

J*utalaisen lapsen *slamia tunnustavaan perheeseen tai toisinpäin?

Nämä ovat relevantteja kysymyksiä, en ole p*rsutrolli (äänestin RKP:tä viimeksi), eli pysytään asialinjalla puolin ja toisin.

Saat varmasti selvää noista sanoista vaikka yksittäiset kirjaimet korvasin tähdellä, jotta viesti ei jäisi suodattimeen.

Toivottavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskonnon tai uskonnollisuuden merkitsemiseen ei ole mahdollista ja siitä seuraa, ettei niitä huomioida sijoituspäätöksissä, niin onko myös mahdollista että sijoitetaan eri uskontokuntaa edustavaan perheeseen?

En nyt ala esitellä eri vaihtoehtoja, mutta voisin kuvitella että joistakin syntyy aika metakka jos näin tehdään.

ps. olen lapseton, eikä asia kosketa henkilökohtaisella tasolla mitenkään, mutta heräsin vain ajattelemaan asiaa puhtaasta uteliaisuudesta.

Aivan, hyvä kysymys. Josta seuraa tietysti mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.

Koska että jos näin ei ole tehty niin eikö se kerro siitä että uskonto ja uskonnollisuus on huomioitu joka tapauksessa päätöstä tehdessä ja siitä seuraa edelleen se, että miksi ei huomioida valtauskonnon ja uskonnottomuuden osalta.

Minulla herää epäilys, että sijoituspäätöksissä päättäjän oma henkilökohtainen vakaumus saattaa vaikuttaa näissä asioissa vaikka siitä vaietaan ja mennään sen taakse, ettei uskonnollisuus olisi vaikuttava peruste vaikka hyvinkin saattaa olla ja paljon.

Voisiko joku joka on tekemisissä työn puolesta sijoituspäätöksistä hieman vastailla näihin kysymyksiin.

Sijaisperheitä ja -paikkoja on hyvin vähän, minkä vuoksi ei yleensä pystytä tällaisen asian perusteella "karsimaan" sijoitusvaihtoehtoja. Lapsen oikeus omien arvojensa ja vakaumustensa mukaiseen toimintaan säilyy kuitenkin ehdottomana oikeutena myös sijoituksen aikana. Työntekijän oma vakaumus ei vaikuta paikan valinnassa. Sijoituspäätös ja sijoituspaikan valinnan perusteet tulee aina kertoa hyvin avoimesti päätöksessä ja yksittäisen työntekijän lisäksi päätöksentekoprosessissa on yleensä mukana myös lastensuojelun sosiaalityön johtava työntekijä.

Lisään vielä, että mikäli lapsella on jotain tietynkaltaista oireilua, esimerkiksi päihdeongelmaa, pyritään tietenkin ensisijaisesti löytämään sijoituspaikka, jossa olisi osaamista ja asiantuntemusta juuri tällä aihealueella. Uskonnollinen vakaumus on asia, jota pystytään kunnioittamaan myös sijaispaikassa, jossa sijaisperhe ja/tai -henkilöstö edustaa erilaista vakaumusta, minkä vuoksi ensisijaisempaa on löytää paikka, jossa löytyisi vahvaa ammatillista ja pätevää osaamista juuri kyseisen lapsen yksilölliseen tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos uskonnon tai uskonnollisuuden merkitsemiseen ei ole mahdollista ja siitä seuraa, ettei niitä huomioida sijoituspäätöksissä, niin onko myös mahdollista että sijoitetaan eri uskontokuntaa edustavaan perheeseen?

En nyt ala esitellä eri vaihtoehtoja, mutta voisin kuvitella että joistakin syntyy aika metakka jos näin tehdään.

ps. olen lapseton, eikä asia kosketa henkilökohtaisella tasolla mitenkään, mutta heräsin vain ajattelemaan asiaa puhtaasta uteliaisuudesta.

Aivan, hyvä kysymys. Josta seuraa tietysti mielenkiintoisia jatkokysymyksiä.

Koska että jos näin ei ole tehty niin eikö se kerro siitä että uskonto ja uskonnollisuus on huomioitu joka tapauksessa päätöstä tehdessä ja siitä seuraa edelleen se, että miksi ei huomioida valtauskonnon ja uskonnottomuuden osalta.

Minulla herää epäilys, että sijoituspäätöksissä päättäjän oma henkilökohtainen vakaumus saattaa vaikuttaa näissä asioissa vaikka siitä vaietaan ja mennään sen taakse, ettei uskonnollisuus olisi vaikuttava peruste vaikka hyvinkin saattaa olla ja paljon.

Voisiko joku joka on tekemisissä työn puolesta sijoituspäätöksistä hieman vastailla näihin kysymyksiin.

Uskonto ei ole ensimmäinen kriteeri sijoituksessa.

Ajaa, no monesko se on ja millä painoarvolla?

Vpiko kristityn lapsen sijoittaa muuhun kuin kristittyä uskontoa harjoittavaan perheeseen?

J*utalaisen lapsen *slamia tunnustavaan perheeseen tai toisinpäin?

Nämä ovat relevantteja kysymyksiä, en ole p*rsutrolli (äänestin RKP:tä viimeksi), eli pysytään asialinjalla puolin ja toisin.

Saat varmasti selvää noista sanoista vaikka yksittäiset kirjaimet korvasin tähdellä, jotta viesti ei jäisi suodattimeen.

Voi sijoittaa eri uskontokuntaan. Kaikki sijaisperheet ovat koulutettuja sijaisperheenä toimimiseen.

Luulen, että sijaisperheet on valittu tosi tarkasti seuloen, en olisi tuosta asiasta huolissani.