Vuosikymmeniä yhdessä olleet

Olemme olleet yli 20 vuotta yhdessä. On helppo rakastaa, kun toinen rakastaa takaisin. Kyllä eroaisin, jos toinen meistä ei olisi enää onnellinen suhteessamme (ja eroaminen voisi auttaa siihen)

En mä aina rakasta. Eikä olla erottu vaikka rakkaus välillä loppuukin. Silloin pysähdytään hetkeksi miettimään mitä suhteelta halutaan ja mistä se rakkaus taas löytyisi.

Suomen kielessä on vainyksi rakastamista kuvaava tunneverbi, joka kattaa suuren määrän erilaisia asioita. Ymmärrätköhän, jos sanon, että en  ole ollut rakastunut koko aikaa, mutta olen rakastanut koko ajan. Näilläkin on iso ero.

Mikä teidät on saanut pysymään yhdessä? Minä taidan ottaa omasta suhteesta hatkat, kun tuntuu, että miestä kiinnostaa omat meiningit(harrastus, puhelin, televisio, työ) enemmän kuin oma perheensä.Aikoinaan totesi minulle, että ole tyytyväinen, et kelpaat ees seksin harrastamiseen. ☹️

Mun mielestä ihan yliarvostettua höpöhöpöä enimmäkseen tuo suunnaton rakkaus.

Tottakai minä puolisoani rakastan, mutta ei se ole sellaista että joka päivä ruusunterälehtiä lentelee ja sydän pakahtuu onnesta.

Niin kauan kun toisen kanssa on hyvä olla, riittää mulle. Ei sen tartte koko ajan olla täysillä rakastamista. Sitä kutsutaan parisuhdearjeksi.

Tällä sapluunalla on menty kohta jo 20 Vuotta saman henkilön kanssa.

Olen ollut kohta 30 vuotta puolisoni kanssa ja olemme edelleen todella rakastuneita. Pidän tätä ihmeenä. Valtavana lahjana, jonka olen saanut. Rakastaa ja olla rakastettu kolme vuosikymmentä. En voi kuvitella, että rakkautemme mihinkään tästä katoaa, mutta jos tapahtuu joku kohtalonisku, jään melkein 100%:n varmasti yksineläjäksi sen jälkeen. Koskaan en voi löytää enää tällaista rakkautta elämääni, eikä mikään muu suhde voi tuntua miltään tämän jälkeen.

Rakastumisen tunne, se huuma, tietenkin loppui mutta ei rakkaus. Muutti muotoaan. Jotkut ei kai siedä sitä huuman loppumista.

Enpä nyt ole joka päivä niin rakkautta jaksanut ajatella, kun on ollut vakavampiakin asioita meneillään. Yhdessä oltu kohta 30 vuotta.

Mutta silti tulee joskus ääretön rakkaudenpuuska rintaan, kun katson tuota miestä. Että kaipa sitä on rakastettukin. Mutta kyllä ne ihan muut jutut on pitäneet meitä yhdessä. Yhteinen elämä, kumppanuus, hyvä olo, toisen seurassa viihtyminen jne...

Yhteistä taivalta takana kohta 28v. Rakkaus ei ole hävinnyt, mutta tietysti se on muuttanut muotoaan. Jos yhdessä ei ois hyvä olla eikä tilanne paranis yrityksistä huolimatta niin sillon varmasti oltais erottu

Mies tekee joka päivä katan ja lyö puista lautaa nyrkillä takapihalla.

Kyllä meillä on aikaa omalle ajalle myös. Nyt se nostelee painoja ilman paitaa. On siinä naapureilla katselemista.

Kolmekymmentä vuotta jo yhdessä enkä kadu yhtään. Harvoin löytää samalaista myllytystehoista miestä kuin oma mies on.

AIka pitkälti näkee jo yleisestä habituksesta että mistä puusta on veistetty.

Vierailija kirjoitti:

Mies tekee joka päivä katan ja lyö puista lautaa nyrkillä takapihalla.

Kyllä meillä on aikaa omalle ajalle myös. Nyt se nostelee painoja ilman paitaa. On siinä naapureilla katselemista.

Kolmekymmentä vuotta jo yhdessä enkä kadu yhtään. Harvoin löytää samalaista myllytystehoista miestä kuin oma mies on.

AIka pitkälti näkee jo yleisestä habituksesta että mistä puusta on veistetty.

Siis onko miehesi pahoinpiellyt muita ihmisiä? Vai mitä tuo "myllytysteho" tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Mikä teidät on saanut pysymään yhdessä? Minä taidan ottaa omasta suhteesta hatkat, kun tuntuu, että miestä kiinnostaa omat meiningit(harrastus, puhelin, televisio, työ) enemmän kuin oma perheensä.Aikoinaan totesi minulle, että ole tyytyväinen, et kelpaat ees seksin harrastamiseen. ☹️

Parisuhteen perusta on sitoutuminen, halu olla yhdessä ja tahto pysyä yhdessä. Keskustelu on hyvä väline huoltaa parisuhdetta. Yhdessä meitä pitää myös tunteet, läheisyys, yhteinen rakkaus lapsiin, muihin läheisiin, vapaus olla oma itsensä, vapaus olla suhteessa myös itsenäinen ja omaan aikaan. Tarvitaan myös tekoja sekä toisen että yhteisen hyvän puolesta. Ilman seksiä ja seksuaalisuutta tuskin olisi parisuhdettakaan. https://www.parisuhteenpalikat.fi/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies tekee joka päivä katan ja lyö puista lautaa nyrkillä takapihalla.

Kyllä meillä on aikaa omalle ajalle myös. Nyt se nostelee painoja ilman paitaa. On siinä naapureilla katselemista.

Kolmekymmentä vuotta jo yhdessä enkä kadu yhtään. Harvoin löytää samalaista myllytystehoista miestä kuin oma mies on.

AIka pitkälti näkee jo yleisestä habituksesta että mistä puusta on veistetty.

Siis onko miehesi pahoinpiellyt muita ihmisiä? Vai mitä tuo "myllytysteho" tarkoittaa?

Eiköhän sillä viitata siihen että jos mies saa helposti myllytettyä auton ojasta työntäen ja repien, niin eiköhän siinä ole myös "sitä myllytystehoa taustalla" Vai mitä? Nii.

Koetko uhkaksi sellaisen miehen jolla on myllytystehoa enemmän kuin sinun miehellä on koskaan edes ollutkaan?

Siis sellainen mies, joka repii kannon juurineen maasta ja paukuttaa päälle 200 etunojaa ilman minkäänlaista taukoa, nyt puhutaan myllytystehosta. Myllyhän jauhaa jauhot ja pyörii ihan hullunlailla ympäri, eikä mylly koskaan väsy.

Ukko37 kirjoitti:

Mun mielestä ihan yliarvostettua höpöhöpöä enimmäkseen tuo suunnaton rakkaus.

Tottakai minä puolisoani rakastan, mutta ei se ole sellaista että joka päivä ruusunterälehtiä lentelee ja sydän pakahtuu onnesta.

Niin kauan kun toisen kanssa on hyvä olla, riittää mulle. Ei sen tartte koko ajan olla täysillä rakastamista. Sitä kutsutaan parisuhdearjeksi.

Tällä sapluunalla on menty kohta jo 20 Vuotta saman henkilön kanssa.

Ei kai tarvikaan mitään ruusun terälehtiä lennellä, kun rakastaa syvästi, se toinen mitä kuvailet on sitten jotain ihastumista. Mutta se rakkaushan on se mikä kestää hyvät ja huonot ajat, ja kyllä siinäkin voi sydän joskus pakahtua rakkaudesta toista kohtaan.

Ei kaikilla parisuhdearkeen kuulu minkäänlainen rakkaus, hellyys tai muukaan nimenomaan parisuhteeseen kuuluva tunne, vaan osa pariskunnista menee sillä että ollaan kämppiksiä, ystäviä tai ihan vaan sukulaisia.

Myllynkivi harjoite kepin nokassa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies tekee joka päivä katan ja lyö puista lautaa nyrkillä takapihalla.

Kyllä meillä on aikaa omalle ajalle myös. Nyt se nostelee painoja ilman paitaa. On siinä naapureilla katselemista.

Kolmekymmentä vuotta jo yhdessä enkä kadu yhtään. Harvoin löytää samalaista myllytystehoista miestä kuin oma mies on.

AIka pitkälti näkee jo yleisestä habituksesta että mistä puusta on veistetty.

Siis onko miehesi pahoinpiellyt muita ihmisiä? Vai mitä tuo "myllytysteho" tarkoittaa?

Eiköhän sillä viitata siihen että jos mies saa helposti myllytettyä auton ojasta työntäen ja repien, niin eiköhän siinä ole myös "sitä myllytystehoa taustalla" Vai mitä? Nii.

Koetko uhkaksi sellaisen miehen jolla on myllytystehoa enemmän kuin sinun miehellä on koskaan edes ollutkaan?

Siis sellainen mies, joka repii kannon juurineen maasta ja paukuttaa päälle 200 etunojaa ilman minkäänlaista taukoa, nyt puhutaan myllytystehosta. Myllyhän jauhaa jauhot ja pyörii ihan hullunlailla ympäri, eikä mylly koskaan väsy.

Olen mies ja koen uhkaksi ehkä enemmänkin kaltaisesi hyvin epäkoherenttia tekstiä suoltavat ihmiset. Käytöskin on usein teidänlaisilla erittäin arvaamatonta.

Vierailija kirjoitti:

Myllynkivi harjoite kepin nokassa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies tekee joka päivä katan ja lyö puista lautaa nyrkillä takapihalla.

Kyllä meillä on aikaa omalle ajalle myös. Nyt se nostelee painoja ilman paitaa. On siinä naapureilla katselemista.

Kolmekymmentä vuotta jo yhdessä enkä kadu yhtään. Harvoin löytää samalaista myllytystehoista miestä kuin oma mies on.

AIka pitkälti näkee jo yleisestä habituksesta että mistä puusta on veistetty.

Siis onko miehesi pahoinpiellyt muita ihmisiä? Vai mitä tuo "myllytysteho" tarkoittaa?

Eiköhän sillä viitata siihen että jos mies saa helposti myllytettyä auton ojasta työntäen ja repien, niin eiköhän siinä ole myös "sitä myllytystehoa taustalla" Vai mitä? Nii.

Koetko uhkaksi sellaisen miehen jolla on myllytystehoa enemmän kuin sinun miehellä on koskaan edes ollutkaan?

Siis sellainen mies, joka repii kannon juurineen maasta ja paukuttaa päälle 200 etunojaa ilman minkäänlaista taukoa, nyt puhutaan myllytystehosta. Myllyhän jauhaa jauhot ja pyörii ihan hullunlailla ympäri, eikä mylly koskaan väsy.

Olen mies ja koen uhkaksi ehkä enemmänkin kaltaisesi hyvin epäkoherenttia tekstiä suoltavat ihmiset. Käytöskin on usein teidänlaisilla erittäin arvaamatonta.

Tärkeintä on että tiedät paikkasi jos alat liian koppavaksi.

Mieheni tarvittaessa asettaa jalkansa päällesi voiton merkiksi, niin rauhoitut.

Sinun pitää nyt vain hyväksyä se tosiasia että et ole tämän elämäsi elokuvan pääosan esittäjä.

Minun mies on se sankari ja sinä kunnioitat tätä asiaa ja hyväksyt sen nöyrästi.

Ymmärrän kyllä että ottaa luonteelle olla kakkonen.

Hyväksy nyt vain se asia, kun mieheni on niin saatanan väkivahva.

Mieheni kykenee kääntämään suon pelloksi ihan koska vain ja ihan milloin vain ja paljain käsin.

Eikä väsy myöskään metsätöissä. Hän on myllytystehoinen ihminen.

Tajuatko tämän tosiasian?

Olen todella ylpeä miehestäni ja en vaihtaisi koskaan.

Myllynkivi harjoite kepin nokassa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies tekee joka päivä katan ja lyö puista lautaa nyrkillä takapihalla.

Kyllä meillä on aikaa omalle ajalle myös. Nyt se nostelee painoja ilman paitaa. On siinä naapureilla katselemista.

Kolmekymmentä vuotta jo yhdessä enkä kadu yhtään. Harvoin löytää samalaista myllytystehoista miestä kuin oma mies on.

AIka pitkälti näkee jo yleisestä habituksesta että mistä puusta on veistetty.

Siis onko miehesi pahoinpiellyt muita ihmisiä? Vai mitä tuo "myllytysteho" tarkoittaa?

Eiköhän sillä viitata siihen että jos mies saa helposti myllytettyä auton ojasta työntäen ja repien, niin eiköhän siinä ole myös "sitä myllytystehoa taustalla" Vai mitä? Nii.

Koetko uhkaksi sellaisen miehen jolla on myllytystehoa enemmän kuin sinun miehellä on koskaan edes ollutkaan?

Siis sellainen mies, joka repii kannon juurineen maasta ja paukuttaa päälle 200 etunojaa ilman minkäänlaista taukoa, nyt puhutaan myllytystehosta. Myllyhän jauhaa jauhot ja pyörii ihan hullunlailla ympäri, eikä mylly koskaan väsy.

Kunnon isäntä. Nyt on myllytysteho kunnossa.

Härkä härkä härkä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies tekee joka päivä katan ja lyö puista lautaa nyrkillä takapihalla.

Kyllä meillä on aikaa omalle ajalle myös. Nyt se nostelee painoja ilman paitaa. On siinä naapureilla katselemista.

Kolmekymmentä vuotta jo yhdessä enkä kadu yhtään. Harvoin löytää samalaista myllytystehoista miestä kuin oma mies on.

AIka pitkälti näkee jo yleisestä habituksesta että mistä puusta on veistetty.

Siis onko miehesi pahoinpiellyt muita ihmisiä? Vai mitä tuo "myllytysteho" tarkoittaa?

Pitää tikusta veistää nyt vähän yksinkertaisemmalle.

Ei ole pahoinpidellyt. Jos kysyt taistelusta niin on joutunut taisteluihin ja selvinnyt voittajana.

Ottanut Thaikuissa myös spontaaneja katumatseja saleilla paikallisia kickbocraajia vastaan ja pärjännyt todella hyvin. Hakee vähän erilaista sparrivastustajaa aina piristeeksi.

Sanotaan nyt näin että enimmäkseen myllytysteho tarkoittaa miehen suoritustkykyä työmiehenä.

Sellainen kova työmies joita ei enää nykymaailmassa ole.

Viime kesänä oli metsäsavotassa ja veti aina puhtaaksi risukot hyvin lyhyessä ajassa.

Ei nykymiehet kykene näihin ihmeisiin. Pelkän kirveen ja käsisahan avulla pisti sileeksi risukon.

Menisit sinäkin töihin jonnekin vaikka kiviä nostelemaan, niin saisit vähän voimaa.

Pitkän parisuhteen salaisuus on että molemmilla on omaa aikaa. Meillä mies tekee paljon töitä ja treenaa.

Ei nuhjuta jatkuvasti yhdessä.

Tuossa se nyt sohvalla röhnöttää ja vetää keskiolutta napaansa. Työmies on oluensa ansainnut.

Olen ollut rakastunut koko ajan ja jos olisi rakkaus loppunut, niin olisin eronnut. Me sovitaan vain niin hyvin yhteen joka asiassa. En ollenkaan ymmärrä sitä, että parisuhteen eteen pitää tehdä "työtä", koska työltä ei ole ikinä tuntunut. Yksi isompi kriisi on ollut, mutta rakkaus kantoi sen yli. 32 vuotta yhdessä.

Avioliittoni oli tylsä. Suhde kesti lähes 35v ja päättyi miehen kuolemaan. Ehdimme olla naimisissa yli 34v ja siitä viimeiset 17v meni ilman seksiä, miehen toiveesta. Tylsään yhdessäoloon oli niin tottunut, että jäin kaipaamaan. Olipahan juttukumppani.