Lue keskustelun säännöt.
Sukupuolen vaihtamisesta ajatuksia: Mies tai nainen, mitä väliä?
16.04.2020 |
Luin tuota transmiesketjua ja yksi kommentoija mietti ihan samaa, mitä minäkin olen miettinyt eli on nainen mutta jos heräisi ja huomaisi muuttuneensa miehesi, se ei haittaisi.
Olen itse nainen ja ajattelen ihan samalla tavalla. Toisinaan ole miettinyt esimerkiksi sitä, miltä tuntuisi olla seksissä se peniksen omaava osapuoli ja millaisen roolin ottaisin miehenä. Olen katsellut naisia miehen näkökulmasta ja miettinyt, miltä tuntuisi harrastaa seksiä miehenä. Olen pohtinut myös sitä, millaisia vaatteita miehenä käyttäisin ja kuinka erilaiseksi elämäni olisi ehkä muodostunut jos olisinkin syntynyt poikana.
En kuitenkaan ole mikään friikki naiseksi eli olen hyvin feminiininen kasvoiltani sekä vartaloltani ja tarkka ulkonäöstäni. Käytän naisellisia vaatteita ja tykkään panostaa ulkonäköön. Himoitsen kuitenkin ainoastaan miehiä fyysisessä mielessä enkä ole koskaan ihastunut naiseen. Tämä nyt huomiona mikäli joku kuvitteli minut joksikin rekkamiesnaisen prototyypiksi. Olen lähinnä suhtautunut sukupuoleeni mielenkiinnolla ja minusta on todella mielenkiintoista ajatella sitä, että lopulta sekä miehet että naiset ovat hyvin samanlaisista sikiöistä lähinnä hormonitoiminnan kautta kehittyneet eroteltaviksi miehiksi sekä naisiksi.
Miten te muut asian koette? Olen parin miesystäväni kanssa keskustellut aiheesta ja myös he ovat todenneet, että voisivat olla yhtä hyvin naisia mikäli he olisivat naisen ulkoasun saaneet. Ovat erittäin miehekkäitä olemukseltaan, eivät mitään linnunluisia huilusoittajia vaan toinen heistä jopa hyvinkin äijämäinen. Emme ikinä olleet pariskuntinakaan mitenkään sukupuolittuneita ja tarkan roolijaon omaavia vaan lähinnä todella hyviä ystäviä, jotka nyt sattuivat kokemaan toistensa "vastakkaiset" vartalot todella kiihottavina.
Minä tunnistan itsessäni sekä naisellisia että miehekkäitä ominaisuuksia mutta ei minulla silti ole epäselvyyttä siitä, olenko mies vai nainen. Ajattelen aika käytännöllisesti asiasta eli rintaliivit eivät esimerkiksi ole minulle mikään naiseuden osoitus vaan pelkästään pidikkeet rintarauhasilleni. Aika usein katselen peilikuvaani miehen näkökulmasta ja pidän itseäni siinä(kin) mielessä haluttavana. On ok olla nainen mutta voisin ihan yhtä mielelläni olla mies. Onko tämä kovinkin erikoinen tapa ajatella?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tapasi ajatella ja uskon, että se ei ole täysin tavaton ainakaan naisten ajatteluna.
Miksi luulet ajattelutavan olevan naisille tyypillisempi? En missään tapauksessa koe minkäänlaista seksuaalista kiihottumista nähdessäni naisen mutta ajattelen, että miehenä hormonitoimintani olisi erilaista ja kokisin silloin sisäsyntyistä tarvetta päästä jatkamaan sukua juuri naisen kanssa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva mies ajattelee, olisi ohan sama, jos olisi nainen. Sellasta piilossa olevaa ylemmyyden tunnetta naisia kohtaan.
Puit sanoiksi juuri sen, mitä itsekin ajattelen. Tuntuu oudolta ajatukselta, että jollain olisi voimakasta tarvetta olla jompaa kumpaa sukupuolta (kohdistuipa se tarve sitten omaan biologiseen sukupuoleen tai vastakkaiseen).
T. N21
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tapasi ajatella ja uskon, että se ei ole täysin tavaton ainakaan naisten ajatteluna.
Miksi luulet ajattelutavan olevan naisille tyypillisempi? En missään tapauksessa koe minkäänlaista seksuaalista kiihottumista nähdessäni naisen mutta ajattelen, että miehenä hormonitoimintani olisi erilaista ja kokisin silloin sisäsyntyistä tarvetta päästä jatkamaan sukua juuri naisen kanssa.
ap
Erittäin yksinkertaistaen: naiset ovat kiinnostuneita niin naisten kuin miesten maailmasta, naiset esim lukevat mieskirjailijoidenkin teoksia, miehet pysyttelevät enemmän miesten maailmassa.
Pahoittelen, että yksinkertaistan, mutta jotain tuohon suuntaan.
Myös se, että jotkut miehet kokevat naisen osan alentavana.
Olen itse nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tapasi ajatella ja uskon, että se ei ole täysin tavaton ainakaan naisten ajatteluna.
Miksi luulet ajattelutavan olevan naisille tyypillisempi? En missään tapauksessa koe minkäänlaista seksuaalista kiihottumista nähdessäni naisen mutta ajattelen, että miehenä hormonitoimintani olisi erilaista ja kokisin silloin sisäsyntyistä tarvetta päästä jatkamaan sukua juuri naisen kanssa.
ap
Erittäin yksinkertaistaen: naiset ovat kiinnostuneita niin naisten kuin miesten maailmasta, naiset esim lukevat mieskirjailijoidenkin teoksia, miehet pysyttelevät enemmän miesten maailmassa.
Pahoittelen, että yksinkertaistan, mutta jotain tuohon suuntaan.
Myös se, että jotkut miehet kokevat naisen osan alentavana.Olen itse nainen.
Tavallaan ymmärrän tuonkin koska itse ylenkatson naisista todella suurta joukkoa. Mm. fyysinen kyvykkyys, rohkeus, riskinottokyky, neuvokkuus sekä muut "eloonjäämisen kannalta" tärkeät taidot ovat arvoasteikossani korkealla. Arvostan myös rehellisyyttä sekä tosiasioiden tunnustamista ja tuntuu, että miehet pärjäävät näissäkin paremmin kuin miehet.
Kavatetaanko naisista pärjäämättömiä lussukoita vai ovatko he todella luonteeltaan sellaisia?
ap
Ymmärrän tapasi ajatella ja uskon, että se ei ole täysin tavaton ainakaan naisten ajatteluna.