Menetin erossa lapset ex:lle
Riitaisa ero ja olin väsynyt taistelemaan. Ex on voimakastahtoinen ja vaati lapsia itselleen, enkä jaksanut taistella. Lopulta luovutin, ja tiedän että lapsilla kaikki ok hänen luonaan. Tämä oli ratkaisevinta ja päätin hyväksyä asian.
Mutta suru ei ota loppuakseen. Suren että en asu enää lasten kanssa, joka ilta itken asiaa. Ex:llä uusi puoliso josta lapset tykkäävät tosi paljon. Se on myös hyvä tilanne koska pahempi tietysti olisi että lapset ei tulisi toimeen uuden kanssa.
Nyt viettävät pääsiäistä yhdessä, leipovat viettävät mukavaa aikaa.. Pikku perheenä.. Olen niin yksin. Olin lähes 10v kotiäitinä ja hoidin lapset käytännössä yksin. Nyt en ole enää "mitään", yksin vietän illat pienessä asunnossani. Yritän saada aikaa kulumaan, odotan aina seuraavaa tapaamista. Välillä tuntuu että kuristun ikävään.
Pidän lapsiin yhteyttä puhelimitse ja noin kerran-kaksi viikossa tapaan heitä. Tuntuu silti kun olisin menettänyt heidät. Miten selviän tästä tuskasta? Miten olette selvinneet etä-äidit yksinäisyydestä? Helpottaako se jossain vaiheessa?
Kommentit (12)
Viettäkää laatuaikaa silloin, kun näette.
Monesti käy niin että jompi kumpi menettää naperot.
Vierailija kirjoitti:
Luovutit itse lapset eksälle? Mikä sinua vaivaa?
Hoh hoijaa.
Toiset osaa jyrätä.
Erossa joutuu aina olemaan myös ilman lastensa seuraa. Tiedän kokemuksesta. Se on iso muutos, kun niiden kanssa on ollut koko ajan. Vie aikaa sopeutua siihen. Joutuu käymään kaikenlaisia tunnetiloja läpi. Keksi itsellesi omia juttuja. Ja nauti siitä, että sulla on aikaa niihin. Ja aikaa hoitaa paremmin myös itseäsi. Jaksuja <3
Kyllä äiti aina ne lapset saa. Jotakin kummallista on tapahtunut? No, ehkä se, että sinulla ei ole koulutusta ja ammattia eikä tuloja, on liian raskauttavaa tänä päivänä, kun sote-menot ovat järkyttävät.
Erikoista että lapset menivät isälle jos sinä äitinä olet ollut se lähivanhempi eli kotona heitä hoitamassa 10 ensimmäistä vuotta.
:(<3 Voiko asiaa käsitellä uudestaan? Vai onko sun puolella jotain painavia seikkoja mt-historia ym?
"Olin lähes 10v kotiäitinä ja hoidin lapset käytännössä yksin. Nyt en ole enää "mitään", yksin vietän illat pienessä asunnossani."
Kuulostaa epäreilulta. Täytynyt aika voimakastahtoinen (ap sanoin) ex olla, jos vielä tuon jälkeen saanut lapset itselleen. Onko lapsilla oikeen suhdettä edes isään, jos olet kaiken käytännössä yksin hoitanut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä äiti aina ne lapset saa. Jotakin kummallista on tapahtunut? No, ehkä se, että sinulla ei ole koulutusta ja ammattia eikä tuloja, on liian raskauttavaa tänä päivänä, kun sote-menot ovat järkyttävät.
Tuo on kyllä erikoista, että sinun mielestä äidin kuuluu aina saada lapset erossa. Ei kuulu , sillä jos isä on kunnollinen hän on vähintään yhtä hyvä lähihuoltaja kuin äiti ja usein jopa parempi.
Sama täällä. Kyllä asia pahoittaa mieltä loppuelämän ajan. Saisitko asiaa uudelleen käsittelyyn, kun nyt on mahdollisesti enemmän energiaa pitää puoliansa. Lasten etuhan on kysymyksessä. Mutta ei noin saa äidille tehdä ja lopettaa koko elämä. Vaikka yhteishuoltajuus ja vuoroviikkoasuminen. Ja asuisitte lähellä toisianne, niin lasten on helpompi liikkua kumpaankin kotiin ja pysyy sama koulu. Ex vaikuttaa itsekkäältä ja kostonhimoiselta. En tosin tiedä, mitä on tapahtunut, miksi tämä päätös ja missä se on virallisesti tehty.
Luovutit itse lapset eksälle? Mikä sinua vaivaa?