Uskallanko sanoa down-abortin tehneelle kaverille että vastaavassa tilanteessa pitäisin lapsen?
Sekava tilanne mutta siis kaveri teki vajaa vuosi sitten abortin johtuen sikiön downista ja se on ollut hänelle kova paikka. Hän on itkenyt paljon sen takia ja vakuuttelee kokoajan tehneensä oikein, sen ainoa mahdollisen ratkaisun. On vahvasti sitä mieltä että lapsen pitäminen olisi ollut itsekästä eikä kukaan ole tietenkään hänelle vastaan sanonut. En itsekään vaikka olen aina ollut sen kannalla etten tekisi tuossa aborttia.
Nyt kuitenkin omassa raskaudessa seulat näyttivät hälyttävää riskiä (1:35) ja pitäisi tehdä ratkaisu lapsivesipunktiosta. Todennäköisesti siihen mennään, sillä tieto kuitenkin helpottaa vaikkei down-lasta abortoitaisikaan. En ole kuitenkaan tälle kaverille uskaltanut asiasta mitään puhua, sillä hän pitäisi aborttia myös meidän ratkaisuna ja pelkään vastakkaisen näkemykseni loukkaavan häntä.
Todennäköisintä on yhä että lapsemme on terve, eli sen takia olisi turhaakin repiä auki toisen haavoja. Kuitenkin haluaisin näiden läheisten kavereidenkin kanssa puhua aiheesta ja siksi tulee vaikea olo. Mitä sitä oikein pitäisi tehdä? Ahdistava tilanne muutenkin :(
Kommentit (9)
Ja sitä paitsi. Et vielä tiedä mitä tekisit koska oikeasti et ole siinä päätöstilanteessa vielä.
Voit hyvin kertoa että olette menossa tarkempiin tutkimuksiin mutta miksi puhua siitä mitä tekisit jos down löytyy.
Jokainen tekee omat päätökset ja niiden kanssa on elettävä. Kuvailustasi päätellen hän käy jo moraalista vääntöä tarpeeksi itsensä kanssa.
Provo tämä varmaankin on, mutta kommentoidaan nyt kumminkin. Haluatko riskeerata ystävyyden ja aiheuttaa kaverillesi pahaa mieltä turhaan? Jos lapsesi on down niin sitten on uusi tilanne, mutta ei kai tässä vaiheessa vielä kannata hötkyillä.
Minusta sinä voit/sinulla on oikeus puhua siitä _teidän_ ratkaisuna, jos siis itse koet että siitä on sinulle apua. Itse en tiedä haluaisinko ko. kaverin kanssa käydä juuri tätä asiaa läpi, koska voi hyvin olla ettei hän kykene tässä asiassa empatiaan tai ymmärtämään erilaisia ratkaisuja. Itse olen puhunut vähän vastaavassa tilanteessa siten (kyseessa oli lähisukulainen eikä keskustelua voinut välttää) että me olemme jo aikoinaan ennen lapsia keskustelleet asiasta ja päättäneet että meillä on rahkeita (sekä taloudellisesti että elämantilanteen puolesta) ottaa vastaan myös Down lapsi, ja korostanut sitä että tämä on hyvin yksityinen päätös ja että oikeasti kunnioitan muiden oikeutta tehdä omat päätöksensä oman tilanteensa mukaan. Eli korostin sitä että tilanteet ovat erilaisia. Tämäkään ei ollut helppo keskustelu, eli jos pystyisin sitä välttämään niin tekisin mielelläni niin, ja hakisin tukea/keskusteluapua jostain muualta. Oikein kovasti tsemppiä sinulle vaikeaan tilanteeseen!
tms. muita kromosomipoikkeamaan liittyviä liitännäissairauksia, ja sinun lapsesi on terve lukuunottamatta kehitysvammaa... Tai sitten toisinpäin. Kaiken voi ottaa huomioon keskeyttämis/pitämispäätöstä tehdessä ja niistä vaikkapa tämän kaverin kanssa keskustellessa, jos asia tulee myöhemmin puheeksi.
että siis pointtini oli tarkoitettu vasta JOS oma Down-epäilysi varmistuu, tässä vaiheessa en puhuisi ko. ystävälle mitään, koska et oikeastaan ole vielä varsinaisessa tilanteessa itse.
Parempi tosissaan odottaa ensin lv-punktion vastauksia ennen kuin puhuu tälle kaverille mitään. Varsinaisesti hän ei ole sydänystäväni enkä sen puolesta koe haluavani juuri hänelle sydäntäni avata. mutta meillä on yhteisiä kavereita joista pari on sellaista joiden kanssa oikeasti haluaisin näistä puhua ja purkaa mieltäni. Muutenkin ahdistavaa kun kaikki olettavat raskauden menevän hyvin ja pistäisi esittyää heille olevansa onnensa kukkuloilla vaikka samalla itse pelkää ties mitä.
Mutta jos siis kerron seuloista vain näille parille läheisimmälle ja sanon heille etten toivo asioiden leviävän vielä tässä vaiheessa muiden korviin. Jos sitten lapsella todetaan down niin puhutaan vasta sitten.
Tiedän muitakin sikiön vamman takia keskeytyksen tehneitä jotka osaavat ajatella näitä avarasti ja joiden kanssa voisin hyvin puhua omasta erilaisesta ratkaisusta, mutta tälle kaverille tuo tuntuu olevan niin kova paikka ettei hän ainakaan vielä halua nähdä muita vaihtoehtoja kuin omansa. Ehkä siksi ettei uusi raskaus ole vielä alkanut toiveista huolimatta ja voihan olla että uusi vauva sitten helpottaisi oloaan.
Ymmärrän kyllä että nämä ovat yksilöllisiä ratkaisuja enkä suinkaan arvostele kaverin aborttia. Mitä hän on heidän tilanteestaan ja ajatuksistaan puhunut niin varmasti ihan oikea ratkaisu heille. Meille se vaan ei tunnu oikealta vaikka miten miettisi.
-ja todellakaan en ole oikeutettu lisäämään muiden samaan tilanteeseen joutuneiden tuskaa yhdelläkään harkitsemattomalla kommentilla.
En usko että yksikään heistä tuputtaisi omia mielipiteitään tai ratkaisujaan sinulle sillä he tietävät kuinka kovin kovin vaikeassa tilanteessa olet (varsinkin jos down varmistuu). He ovat joutuneet käymään kipeän pohdiskelun itse läpi aikoinaan ja osaavat takuulla olla syyllistämättä sinua teit minkälaisen päätöksen tahansa.
Kuitenkaan minusta ei ole järkevää jutella kovin syvällisiä pro-life keskusteluja juuri tämän ystävän kanssa. Turhaan vain pahoittaisit hänen mielensä.