Lue keskustelun säännöt.
Paras ystävä vaan hävisi, mitä tehdä?
24.04.2008 |
Minulla oli paras ystävä, jonka kanssa ajauduimme eri paikkakunnille opiskelujen jälkeen. Soittelimme jatkuvasti. Hänestä tuli lapseni kummi. Usein hän sanoi, että oli kateellinen perheestämme, koska itse oli sinkku. Juttelimme tietysti minunkin elämänmuutoksesta, mutta myös kaikkea turhanpäiväistä ja yleistä mistä ennenkin olimme jauhaneet tuntikausia puhelimessa. Viimeisimmässä puhelussa hän lupasi tulla pian kylään.
Kun kyläilypäivä koitti, yritin soittaa, mutta hän ei vastannut. Kuulin pian tutun kautta, että tämä ystäväni oli muuttanut Suomesta pois. Laitoin tekstiviestiä, sähköpostia, soitin.. Ei vastausta. Vuoden päästä hän vastasi yhteen tekstiviestiin. Sanoi, että on pahoillaan ja laittaa minulle sähköpostia pian. Siitä on jo kulunut puoli vuotta.
Mitä siis pitäisi tehdä? Suuttua ja hylätä ystävä, joka vaan häipyy? Yrittää kovemmin ottaa yhteyttä, koska hänellä on varmasti ollut vaikeaa? Vai hyväksynkö vaan sen, että tämä ystävyys on ohi?
Minulla on häntä edelleen ikävä. Ei sellaista tosystävää ole helppo saada, sellaista joka tietää minusta kaiken ja jonka kanssa on koettu yhdessä nuoruus ja aikuistuminen.
Kommentit (3)
Ainoastaan hänellä ei ole perhettä ja hän on se joka sinne ulkomaille lähti. Mutta musta tuntu lopulta, että mulla ei vaan ollu enää asiaa tälle ystävälle, joten lopetin yhteyden pidon. Yritin asiasta aika suoraankin hänelle vihjaista, mutta hän olisi ilmeisesti mielellään vielä roikkunut minussa.
Sitä vaan kasvaa erilleen toisista. Sanottava loppuu. Ei sille voi mitään. Säästäkään ei osaa ennen niin läheisen ihmisen kanssa puhua, joten yhteydenpito jää kokonaan.
Sellaista se elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ajattelin, ettei hän kyllästynyt/suuttunut minuun, koska oli laittanut toiseen kaveriinsakin välit poikki ja hävinnyt häneltäkin.
Entä jos hän vaan on masentunut eikä jaksa pitää yhteyttä? Kokee ettei kukaan oikeasta jaksa välittää? Mitähän sitä tekisi..
voithan yrittää viritellä ystävyyttänne uudestaan, mutta joskus vain on hyväksyttävä sekin, että ystävyys voi katketa, vaikkei itse niin haluaisikaan.