Kuinka moni käyttäisi mitä tahansa päihteitä, ellei järki kieltäisi?
Minä ainakin. Olen aina niin ahdistunut, että tavallinen arki on monesti yhtä tuskaa. Masislääkekään ei oikein auta. Euforinen tunnetila on niin ihanaa tuskan sijasta, että täytyy myöntää, että olen joskus ottanut muutaman napin ylimääräistä. Mutta jos ei olisi lasta, työtä tai tavoitteita tai mitään mikä mikä pakottaisi pitämään elämän kuosissa, olisin varmasti narkomaani.
Terveisin, masentunut hoitsu
Ps. Muita masentuneita hoitajia, lääkäreitä tms?
Kommentit (6)
mä en kyllä ikä päivänä koskis mihinkään nappeihin, piikkeihin tai jauheisiin siinä mielessä.
jos se ei olisi niin kaloripitoista.
niin saattaisin hiippailla koko ajan pikku siiderihuppelissa. Ihan hyvä olotila sinänsä.
Vierailija:
niin saattaisin hiippailla koko ajan pikku siiderihuppelissa. Ihan hyvä olotila sinänsä.
Ellei olisi perhettä olisin deeku! Tai todennäköisesti sekakäyttäjä ja " my drug of choice " olisi heroiini :( Ou jeeeeeeeeeeeeeeeeeeee
Olen peruspositiivinen, elämän pienistä asioista nauttiva ihminen, joka on kokenut kovia, mutta aina vaan nousee jaloilleen. Sukurasituksena on eräs syöpä, jos sen saan, en aio alkaa kipupumppua odottelemaan, vaan pistän oman kipulääkefarmin pystyyn.
Mä en halua turruttaa itseäni arjelta tai elämältä, ainoastaan fyysinen kipu pelottaa. Enkä halua vielä elämäni voimissa tuhota aivosolujani. Olen aina halunnut varjella älyäni. :P
Säkin voisit miettiä, miten voisit parantaa elämääsi niiden nappien nappailun sijaan.