Oletko huolissasi miten perheet jaksaa karanteeniajan?

Ei, itse ovat lapsensa hankkineet.

Huolettaa ihan omankin perheen puolesta. On jo eroajatukset päässä pyörineet.

Miettinyt ihan täysin samaa. Tuskin lasukaan tässä tilanteessa täysin normaalisti toimii.

Tää on meille kuin kesäloma, paitsi et pitää niitä koulutehtäviä tehdä välillä. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei, itse ovat lapsensa hankkineet.

Tässä olitiin niistä lapsista huolissaan - ei vanhemmista.

En. Miksi pitäisi olla huolissaan toisten perheistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, itse ovat lapsensa hankkineet.

Tässä olitiin niistä lapsista huolissaan - ei vanhemmista.

Still not interested, sorry.

En, jokainen pärjätköön tavallaan. Ihan riittämiin huolehtimista omissa, muut ei jaksa kiinnostaa

En? Kestäähän kesälomakin monta kuukautta ja kai silloin ollaan kotona myös? Ei ole kouluruokaa tms.

Kyllä. Omakin jaksaminen huolestuttaa yksin lasten kanssa

Pääsiäiseen asti vielä varmasti menettelee mutta jos koulut on koko kevään suljettuna ja siihen päälle vielä kesäloma, on moni lapsi pulassa. Ne joilla ei ennenkään mennyt kovin hyvin, kärsivät eniten.

Olen huolissani koronnasta fyysisenä sairautena. Siitä miten sen itsekukin kestää kehossaan. Ja että menehtyvätkö vanhat vanhempani ja / tai appivanhemmat.

Kaikki muu on tällä hetkellä toisarvoista.

Olen huolissani, kyllä. Vakavaraisilla, terveillä perheillä ei varmastikaan arki muutu juurikaan ja yhdessä ulkoilu on kevätsäässä vain mukavaa vaihtelua. Mutta sitten on ne perheet, joissa on ollut vaikeaa ja kituuttamista jo pidempään...ja nyt kun lapset ovat käytännössä koko ajan kotona ja mahdolliset työtkin loppuvat monelta, lopputulos voi olla aika kurja. :/ 

Ihan turha hokea näitä "itsepä lapsensa hankkivat", koska tämänkaltaiset olosuhteet eivät ole normaalit. Ei ole normaalia että sadat tuhannet menettävät työnsä; ei ole normaalia että kouluikäiset lapset istuvat kotona päivästä ja viikosta toiseen. Ei ole normaalia ettei voi käydä edes kirjastossa tai harrastuksessa. Jne.

Mä kannan aivan valtavaa huolta. Lapset on mun sydämen asia. Ja vaikka en voi mitenkään vaikuttaa muiden perheisiin niin silti huoli painaa. Minusta on kovin eriskummallinen ajatus, että toisten lapsista ei voisi välittää. Lapsi on lapsi, täysin viaton luontokappale. Saa olla aika kylmä ihminen jos ei tässä tilanteessa mieti, että mitenköhän lapset voi suljettujen ovien sisällä. Suurin osa varmaan pärjää vaikka tiukkaa tekeekin, mutta sitten on se joukko jotka eivät ehkä pärjää ja se särkee sydämen. Kun et voi oikein naapuriakaan silmällä pitää kun kaikki visusti omien seinien sisällä. Nyt pitäis vaan Somessa ja puhelimessa yrittää kysellä niitä kuulumisia.

Vierailija kirjoitti:

En? Kestäähän kesälomakin monta kuukautta ja kai silloin ollaan kotona myös? Ei ole kouluruokaa tms.

Voi haloo. Ei se kuormittava tekijä ole se kotina olo. Vaan epävarmuus työstä ja toimeentulosta, pelko sairastumisesta, huoli läheisistä joita ei näe. Siihen päälle teet töitä, jotka pelkäät menettäväsi samalla kun lapset melskaa ja naapuri laittaa heippalapulla häätöuhkauksia. Yrität pitää lapset hiljaisena ja pinna kireällä, koska eronneella ei ketään, joka tukisi. Joka aamu heräät ja mietit tuleeko ilmoitus irtisanomisesta.

Olen huolissani, todellakin lasten ja nuorten pahoinvointi tulee räjähtämään käsiin. Ja tämä tulee näkymään kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Olen huolissani, todellakin lasten ja nuorten pahoinvointi tulee räjähtämään käsiin. Ja tämä tulee näkymään kaikille.

Ja kun tämä on ohi ja talous taantuu, leikataan palveluista ja jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta, koska eihän varakkaita voi vaatia osallistumaan taloustalkoisiin. Saadaan yksi osin menetetty sukupolvi. Ja perään huudetaan omaa vikaa.

Kyllä kannan huolta. Toisaalta olen sitä mieltä, että ehdottomasti koulut kiinni, mutta sitten jotain muuta tilalle. Mielestäni opettajat pitäis nyt värvätä etäopetuksen sijaan soittelemaan ihan vaan kuulumisia päivittäin. Opetukselliset asiat ehtii myöhemminkin, mutta se sosiaalinen, henkinen tuki ok kaikista tärkein. Mitä mieltä olette tästä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kannan huolta. Toisaalta olen sitä mieltä, että ehdottomasti koulut kiinni, mutta sitten jotain muuta tilalle. Mielestäni opettajat pitäis nyt värvätä etäopetuksen sijaan soittelemaan ihan vaan kuulumisia päivittäin. Opetukselliset asiat ehtii myöhemminkin, mutta se sosiaalinen, henkinen tuki ok kaikista tärkein. Mitä mieltä olette tästä?

Voi, tuli ihan tippa linssiin. Olis tosi kaunis ja ihana ajatus. Sitä me nyt oikeasti todella tarvitsisimme. Opettaja voisi jutella sekä vanhemman että lapsen kanssa. Vaikka 10 minuuttia lapsen kanssa ja 20minuuttia aikuisen kanssa. Kyllä siinä kuulisi sitten, että mahtaako olla syytä huoleen jaksamisen suhteen ja lasun voisi tehdä jos semmoinen huoli syntyy tai jos ei esim vastata puhelimeen.

Up