Riskiryhmäläisen työnteko

Onko muita?

Täällä astmaatikko päiväkodissa. Meitä varmaan riittää.

Tosi vaikea ja huolestuttava tilanne! Tästä pitäisi olla puhetta enemmänkin!

Kai sitä omaa lomaa ottaa milloin vain., siiis palkatonta, jos työnantaja siihen suostuu.

Tai pitää vuosilomansa etukäteen.

Ja mitä oma lääkärisi on sanonut sinulle tilanteesta? Kysy asiaa lääkäriltä ja päätä irtisanoutuminen vasta sen jälkeen, jos ei kerran muuta mahdollisuutta ole.

Samalla setillä. Irtisanouduin, ei ole aikaa odotella työnantajan linjausta. Kyselin sitä viikko sitten: työterveys konsultoi yo-sairaalan infektiolääkäriä, ei sairausloman peruste, työjärjestelyillä ei etulinjaan. Koko paska on etulinjaa sissille, joten antaa olla.

Meillä ainakin työnantaja halusi kartoittaa riskiryhmät (oma valintainen ilmoitus) ja heidän siirto toisiin tehtäviin (ei asiakaskontakteja). Osa riskiryhmäläisistä valitsi myös lomautuksen, kun porukkaa kuitenkin joutuu myös lomauttamaan.

Nää on taas niitä asioita, joissa huomaa arvostaako firma henkilökuntaansa.

Ja kyllä, influenssarokotteet, pneumokokkirokotteet ja kaikki mahdolliset rokotteet on otettu ja hygienia kunnossa. Tämä uusi virus nyt vain pelottaa, sillä siltä ei juurikaan voi suojautua potilastyössä. Etätyö olisi mahdollista hiukan soveltaen, mutta esimies ei suostu.

-ap

Meitä tosiaan riittää. Ei mitään järjestelyjä ole meillä luvassa, onneksi ei olla ihan sitä etulinjaa. Mutta ei tässä keuhkosairaana voi jäädä kotiin turvaan, töihin vaan. Onneksi olen saanut eristettyä lapset ja miehen kotiin, ettei kontakteja tule myös esim miehen töistä ja päiväkodista.

Oma lääkäri suosittaa vahvasti etätyötä, mutta työterveydestä neuvotaan "odottamaan lisäohjeita", eikä voida ottaa kantaa, sillä työskentelen sairaalan "puhtaalla puolella", eli mitään hätää ei pitäisi olla. Voi luoja...

-ap

Irtisanouduin myös, synnynnäinen sydänsairaus ja sydän leikattu, kaksi vakavaa keuhkokuumetta alla. Raha vai terveys? Minulle se oli selvä valinta. Olen nelikymppinen.

Sama täällä. Jotenkin outoa kun minulla on kaksi perussairautta, vaikeaakin, joiden vuoksi olen riskiryhmää. Lapset pysyvät suojassa kotona ja äiti huitelee töissä ihmisten parissa. 

Tiedän kyllä myös, että olen teholla, jos tauti iskee. Keuhkojeni kapasiteetti on alentunut huomattavasti jo nyt.

Täällä myös riskiryhmäläinen..

farmaseuttina apteekissa. Me ollaan saatu pleksit reseptitiskiin, mikä on erittäin hyvä juttu. 

Itsehoidossa pleksiä ei tietenkään ole, toki pidämme turvaväliä asiakkaaseen.

Aerosolitartunnalta tosin mikään pleksi ei suojaa

Täälläkin yksi riskiryhmäläinen kunta-alalta. Meillä ei ole töissä otettu riskiryhmiä huomioon millään tavalla. Pomo-osasto paineli etätöihin heti saman tien, kun hallituksen linjaukset päätettiin. Mikään asia ei hoidu ja keneenkään ei saa yhteyttä. Muutenkin meillä herättiin koronaan todella myöhään, eikä ole tullut oikein mitään ohjeita työmme kannalta.

Ottaa niin päähän. Tunnen olevani arvokas kuin kasa paskaa. Toivottavasti tulee lomautukset, niin loppuu tämä henkensä uhalla työlleen uhrautuminen.

Up

Mitenköhän pitkään palkattomalla voisi olla ennen potkuja? Pari viikkoa eteen päin, niin tilanne voisi jo olla ihan erilainen ja ääni kellossa muuttua... Onko muilla tietoa / kokemusta oman työpaikkansa käytännöistä?

Paskakasa kunnalta kirjoitti:

Täälläkin yksi riskiryhmäläinen kunta-alalta. Meillä ei ole töissä otettu riskiryhmiä huomioon millään tavalla. Pomo-osasto paineli etätöihin heti saman tien, kun hallituksen linjaukset päätettiin. Mikään asia ei hoidu ja keneenkään ei saa yhteyttä. Muutenkin meillä herättiin koronaan todella myöhään, eikä ole tullut oikein mitään ohjeita työmme kannalta.

Ottaa niin päähän. Tunnen olevani arvokas kuin kasa paskaa. Toivottavasti tulee lomautukset, niin loppuu tämä henkensä uhalla työlleen uhrautuminen.

I feel you, yritä kestää, niin minäkin.

Ikävintä tässä vielä on, että oikeasti tykkään työstäni ja ajattelen sen olevan tärkeää. Haluaisin niin kovasti pystyä tekemään sitä, mutta ei minusta kuolleena ole hyötyä yhtään sen enempää.

-ap

Minä merillä, asiakaspalvelutehtävissä, ens viikolla lähtö vähintään pari viikkoa pidemmälle reissulle kun puolet jo ihan perusterveistäkin näköjään keksi että saikkua saa nyt ilmeisesti sitten suurinpiirtein tekstarilla. Saas nähä miten käypi mutta raha menee kyllä ihan tarpeeseen...

Vierailija kirjoitti:

Ikävintä tässä vielä on, että oikeasti tykkään työstäni ja ajattelen sen olevan tärkeää. Haluaisin niin kovasti pystyä tekemään sitä, mutta ei minusta kuolleena ole hyötyä yhtään sen enempää.

-ap

Me too, me too. Sanoin irtisanoutuessani, että ehkä joskus vielä palaan - en aio enää ottaa vakipaikkaa vastaan. Laikkareille riittää töitä täälläpäin, voi sanella koska on käytettävissä. Ikävä kyllä sairaalat ovat nyt vähän aikaa no-no. Kyllä se elämä kantaa, usotsie. :) - se toinen sytkynsyöjä