Lue keskustelun säännöt.
Mies laittaa ruokaa - tulen hulluksi
22.03.2020 |
Mies päätti kokata meille vaihteeksi. Käyttää puoli tuntia sipuleiden pilkkomiseen. Huutelee minulle koko ajan tyhmiä kysymyksiä, kuten että pitääkö peruna laittaa kylmään vai kiehuvaan veteen, ja mistä tietää onko peruna kypsää. Google on olemassa.
Kun minä laitan ruokaa, en ole koko ajan pyytämässä häntä viereen auttamaan. Kun mies laittaa ruokaa, se tarkoittaa käytännössä sitä että me molemmat laitamme ruokaa. Hän ei pysty paistamaan nakkia samaan aikaan kun kaataa perunoista keitinvedet pois, vaan tarvitsee minua siihen. Myös lautasia täytyy ojentaa hänelle, sillä hän ei mitenkään voi ottaa niitä itse koska HÄN PAISTAA NYT NAKKEJA. Hänen mielestään on loistava ajatus tehdä pyttipannua siten, että pannulla 1 kuullotetaan sipuli, pannulla 2 paistetaan munakas (?!) ja pannulle 3 heitetään nakit ja perunat. Yritän puhua hänelle järkeä, mutta hän suuttuu. Hän pyytää näkemystäni ja mielipidettäni joka saamarin asiaan, mutta kiukustuu kuitenkin vastauksista, jos ne ovatkin erilaisia kun hän oli olettanut. Pyttipannun voi valmistaa samalla pannulla.
Olisi helpompaa vain laittaa ruoka alusta asti yksin ja itse. En tiedä itkeäkö vai nauraa. Mies on muuten ihan mukava ja järkevä. Kai mua vaan suututtaa tää, että jos minä laitan meille ruokaa niin teen kyllä kaikki osa alueet itse, mutta hän ei siihen kykene.
Kommentit (83)
No eipä kyllä teidän kanssa ole kiva kokata, luulen.
Mä oon neuvonut miestäni ruuanlaitossa ja hän mua remonttihommissa. Kiva puuhata yhdessä ja kumpikin oppinut uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitali on jo postissa...osaatte keittää perunoita ja näin olette paljon parempia ihmisiä suhteessa mieheen. Mitä siitä tulisi, jos mies olisi = te? Millä te sitten nostaisitte sitä omaa egoanne? Mihin te sitten purkaisitte paineitanne?
Jos nai idiootin, niin kumpi onkaan se tyhmä?
Minun mieheni kyllä osaa laittaa ruokaa, mutta tekee sen hyvin suurieleisesti. Kastiketta sekoitetaan vauhdilla niin, että puolet läikkyy kattilan reunojen yli hellalle, ja paistinlastaa hakataan "puhtaaksi" pannunreunaan niin, että jauhelihaa on katossa asti :D
No onnea vaan. Meillä päin ei ole tapana kehuskella puolison kehitysvammaisuudella, mutta AV:lla se tuntuu olevan jatkuva ylepyden aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko se sun mies, se insinööri joka luki reseptistä että ”vatkaa puuhaarukalla..”, ja kun sellaista ei löytynyt niin se lähdettiin kaupasta ostamaan -PUUhaarukka!?
Juuri tästä syystä minä olen meillä keittiömestari ja mieheni toimii joskus apukokkina. Hän osaa tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, esim. pilkkoa tai paistaa sipulia, ja siksi kokonaisen aterian valmistus on lähes mahdoton tehtävä. Hän myös ärsyyntyy ja turhautuu omaan sähläämiseensä niin että mielellään jättää ne hommat minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tästä syystä minä olen meillä keittiömestari ja mieheni toimii joskus apukokkina. Hän osaa tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan, esim. pilkkoa tai paistaa sipulia, ja siksi kokonaisen aterian valmistus on lähes mahdoton tehtävä. Hän myös ärsyyntyy ja turhautuu omaan sähläämiseensä niin että mielellään jättää ne hommat minulle.
Miksi te menette näiden lapsen, ja vieläpä harvinaisen tyhmän lapsen, tasolla olevien miesten kanssa yhteen?
Oletpa ap tosi ikävä ihminen elämänkumppaniksi. :o Joku yrittää tehdä jotain mitä ei valmiiksi osaa, ja sinä ihan täysillä mitätöit ja murskaat toisen. hyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toisinpäin. Vaimo tunkee. välillä keittiöön vaikka ei osaa laittaa ruokaa. Tulee neuvomaan: älä laita niin paljon voita yms. Nyt se on oppinut pysyä poissa, koska sanon aina: häivy.
Sen ruoan laitto on juurikin sitä, että se tekee ensin jauhelihakastikkeen ja sitten laitaa veden kiehumaan perunoita varten. Pilkkoo kaiken jollain pikkurillin kokoisella hedelmäveitsellä jne.
Mäkämäkävalivaliruikunruikun.
Toivottavasti mies ei enää ikinä laita ruokaa, pääseepä ap ruikuttamaan sitten siitäkin palstalle perse homeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat sen tehdä sitä ruokaa useammin. Vaikka keraan viikossa sama pyttipannu. Keitä vaikka ne perunat aikaisempana päivänä jääkaappiin, tulee parempai paistetuista silloin muutenkin. Älä auta sitä minkään lautasten kanssa, niin se oppii.
Tää on klassinen taktiikka kun jotakin ei haluta tehdä. Eli tehdään epämieluisa asia muutaman kerran päin peetä, esim. ruoanlaitto, tiskaus, siivous, ja sitten tulevaisuudessa vaimo ottaakin kokonaan vastuun kyseisestä asiasta kun mies ei "osaa".
t. mies jolla taktiikka käytössä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni kyllä osaa laittaa ruokaa, mutta tekee sen hyvin suurieleisesti. Kastiketta sekoitetaan vauhdilla niin, että puolet läikkyy kattilan reunojen yli hellalle, ja paistinlastaa hakataan "puhtaaksi" pannunreunaan niin, että jauhelihaa on katossa asti :D
Sama meillä. Huippukokilla on laajat liikkeet. Mies kokkaa ja mä siivoan jäljet, enkä valita.
Vierailija kirjoitti:
Tää on klassinen taktiikka kun jotakin ei haluta tehdä. Eli tehdään epämieluisa asia muutaman kerran päin peetä, esim. ruoanlaitto, tiskaus, siivous, ja sitten tulevaisuudessa vaimo ottaakin kokonaan vastuun kyseisestä asiasta kun mies ei "osaa".
t. mies jolla taktiikka käytössä :)
Nainen esiintymässä miehenä mammapalstan väsyneine kliseineen.
Kurko kirjoitti:
Meillä toisinpäin. Vaimo tunkee. välillä keittiöön vaikka ei osaa laittaa ruokaa. Tulee neuvomaan: älä laita niin paljon voita yms. Nyt se on oppinut pysyä poissa, koska sanon aina: häivy.
Sen ruoan laitto on juurikin sitä, että se tekee ensin jauhelihakastikkeen ja sitten laitaa veden kiehumaan perunoita varten. Pilkkoo kaiken jollain pikkurillin kokoisella hedelmäveitsellä jne.
Nalkuttavaa ukkoa ei kyllä yksikään kaunis nainen jaksa kuunnella. Mut nyrkkiishän sä tähänkin mennessä olet tyytynyt.
No eikös sen pitäisi olla ihan mukavaa puuhailla yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Kurko kirjoitti:
Meillä ⁹toisinpäin. Vaimo tunkee. välillä keittiöön vaikka ei osaa laittaa ruokaa. Tulee neuvomaan: älä laita niin paljon voita yms. Nyt se on oppinut pysyä poissa, koska sanon aina: häivy.
Sen ruoan laitto on juurikin sitä, että se tekee ensin jauhelihakastikkeen ja sitten laitaa veden kiehumaan perunoita varten. Pilkkoo kaiken jollain pikkurillin kokoisella hedelmäveitsellä jne.
Nalkuttavaa ukkoa ei kyllä yksikään kaunis nainen jaksa kuunnella. Mut nyrkkiishän sä tähänkin mennessä olet tyytynyt.
No ei kyllä rumakaan - miksi ihmeessä jaksaisi?
Kotiuduin leikkauksesta ja en vielä hyvässä toipumisvaiheessa.
Nukuin kun mieheni tuli vuoteen viereen pikkupenkin kanssa. Kädessä kattila ja pussi perunoita kainalossa. Kysyi, pitääkö perunat pestä tai kuoria ? Kysyin mitä ruokaa hän aikoo valmistaa. Vastasi, ettei tiedä, mutta jos yhdessä tässä nyt katsotaan.
Oli käynyt kaupassa - jauhelihaa oli ostanut ja sipulia. Ok. Sovittiin että pesee ne perunat ja laittaa kiehumaan. 20 min. noin about.
Sitten se jauheliha. Siinä vuoteen vieressä lattialla leikkuulauta, sipulia, pilkkomista ja ohjetta sitten keittiöön huutelin sen jauhelihan paistamisessa.
Lopputulema: perunat meinas palaa pohjaan kun liian vähän vettä kattilassa, jauheliha oli kuivaa, maustettu pelkällä suolalla kun ei kerinnyt etsiä/ löytänyt tienny mitä muuta vois laittaa. Sanoi syötyään lähtevänsä kauppaan ostamaan valmisruokaa ja pizzaa kun ehtii kuolla nälkään ennenkuin ruoka kokkaamalla on valmis. Jep.
Tätä se on... Meillä sama homma niin ruuanlaitossa kuin työelämässäkin. Olemme samalla alalla töissä ja mies tavallaan minulla opissa. Kun mies ei osaa/tiedä jotain niin hän ärsyyntyy jo valmiiksi tästä. Sitten kun kysyy minulta neuvoa (vaikka voisi vaikka googlettaa tai hakea muuten tietoa) niin tekee sen k**pä otsassa. Jos vastaukseni ei ole juuri se mitä hän hakee tai sitten ei vain ymmärrä vastaustani mies suuttuu ja on inhottava. Tosi kivaa hei... Haaveilen usein yksin elämisestä.