Ahdistaako muita tämä koronapandemia?

ei ketään.

Ketään muuta ei ahdista tämä. Pelkästään sinua.

No ei kyllä noin. Se leviää minkä leviää. Enemmän hämmästyttää ihmisten hysteria ja sen toisenkin laidan tyhmyys.

Kaikki kääntyy vielä parhain päin.

Ei ahdista, oon ihan että blaaah. Vituttaa ennemminkin.

Ahdistaa tosi paljon. En haluaisi että ainakaan minusta lähtisi tartuntoja. Olin just siinäkin salissa Oulun yliopistolla jossa ne skimbakoronistat oli olleet samana päivänä. Kannattaa ajatella kuitenkin tilastojakin, tämä ei ole niin lievä tauti kuin thl ja hallitus väitti mutta ei ihan niin paha kuin vaikka Ebola väestötasolla.

Toivon, Ap että selviät Koronasta mahdollisimman vähin vaurioin, uskon kuitenkin että kyllä se vielä tästä.

Minua ahdistaa ihmisten käyttäytyminen tämän keskellä. Järki nakattu ikkunasta ja jopa he keitä olen aina pitänyt fiksuina ovat nyt osana infodemiaa. Myös asenteet muun maalaisia kohtaan on jyrkentynyt, varsinkin aasialaisia. Suomen japanilainen ystäväni on kokenut todella asiatonta kohtelua ja kuunnellut aivan kamalaa puhetta kun häntä on luultu kiinalaiseksi turistiksi.

En ole vielä tottunut ajatukseen, että tämä on nyt todellisuutta. En oikein tiedä, mihin suuntaan mennä.

Mua ahdistaa ihan kamalasti. Vaikea uskoa, miten elämä voi muuttua niin paljon lyhyessä ajassa. Pitää vaan tsempata ja jatkaa arkea lasten takia, vaikka pelottaa ja tekisi vaan mieli mennä peiton alle.

Meillä vielä kaksi riskiryhmäläistä täällä.

Mitä enemmän luen uutisia sen enemmän ahdistaa.

ei ahdista.

Ymmärrän jos jotain ahdistaa jos läheinen on sairastunut tai kuuluu riskiryhmään, tulee taloudelllisia vaikeuksia koronasta johtuen yms. 

Kyllä ahdistaa, pelko omasta tai perheen ja lasten sairastumisesta. Mahdollisesti kuolemasta. Lisäksi riskiryhmään kuuluvia huollettavana kahdessa paikassa. Tuntuu että rintaa puristaa ja huolien taakka on raskas.

Ahdistaa kaikki tämä huoli, pelko, epävarmuus, ennusteet joiden todenperäisyydestä ei tiedä, osaanko toimia oikein, jaksanko, toinen toistaan kamalammat uutiset, tilanteen epämääräisyys, rajoitukset, minne voi mennä, saanko minä ja läheiseni tarvittaessa hoitoa, kuolemmeko jne. tuhannet kysymykset.

Ei ahdista. Jumala suojelee minua, perhettäni, vanhempiani, siskoani, hänen miestään ja muita läheisiäni. Jumala ei ole koskaan jättänyt yhtäkään pyyntöäni täyttämättä (en ole kovin montaa asiaa pyytänyt).

Ei todellakaan. En sano, että on kivaa/hyvä kun ihmisiä kuolee ja sairastuu. Päinvastoin. Se on kamalaa. Mutta kaikki muu on ihanaa (esim. etäkoulu, ihmisiä vähemmän joka paikassa, ei kiirettä, aikaa pysähtyä ja miettiä mitä elämältä haluua, luonnonvarojen tuhlaukselle tuli stoppi esim. matkustelu, liikenne jne.)

En ymmärrä ketä voisi ahdistaa, paitsi omaisia joiden sukulainen on sairastunut, se on eri asia. Näin terveiden kirjoissa olevana on vain mukavaa.