Lue keskustelun säännöt.
Etätyöntekijänä myönnän, että en saa tehtyä töitä samalla tavalla ja otan tämän kevennettynä työaikana
21.03.2020 |
Niin, siinä kuulitte. Ja moni on puhunut ihan samaa. Säälin kyllä niitä onnettomia, jotka pakotetaan fyysisesti töihin, varsinkin hoitajia, jotka varmaan saavat tartunnan itsekin kun kääntelevät niitä asiakkaita. Mutta itse tosiaan koen, että tämä virus kevensi työtä varmaan puolella. Samaa ovat puhuneet muut. Aamupäivällä muutama sähköposti, sitten Netflix ja ulkoilu, iltapäivällä taas pari sähköpostia ja jotakin muuta pientä, kunnes päivä on "pulkassa".
Kommentit (25)
MItähän työnantajat ajattelevat tästä tuottavuusvajeesta kun kriisi on ohitettu? Huomaakohan hän ettei sinun työpanostasi tarvittu ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle on käynyt päinvastoin. Olen elämäni ensimmäistä kertaa tehnyt etätöitä ja olen saanut tosi paljon aikaan! En istu kahvitauolla ja lounastauko on vain puoli tuntia.
Olen työpäivien päälle aivan puhki. Paljon väsyneempi kuin töistä tultuani.
Haluan takaisin töihin!
Extroverteille tämä voi olla hyväkin herätyshuuto. Ette te oikeasti tee mitään töissä muuta kuin pölötätte ja pilaatte muiden mahdollisuudet työn tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
MItähän työnantajat ajattelevat tästä tuottavuusvajeesta kun kriisi on ohitettu? Huomaakohan hän ettei sinun työpanostasi tarvittu ollenkaan?
Olen hyvissä väleissä pomon kanssa ja itseasiassa puhuin itselleni hyvän palkankorotuksen syksyllä. Että tuskinpa tulee ongelmia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tosi hyvin. Minä en voi töitä etänä tehdä ja oma työntekoni on jatkunut aivan normaalisti. Meillä on itseasiassa kiireempää kuin ennen, se ottaa vähän pattiin, kaipaisin korotusta ja hyvitystä siitä, että altistun päivittäin taudille. Se kyllä stressaa, vaikka tavallaan liittyykin toki alavalintaan, mutta eihän mitään tällaista ole elinaikanani ollut.
Kaikille ihmisille ei etätyö sovi. En tiedä mistä johtuu, mutta aiemmin olin tosi tehokas etätöissä. Nyt musta tuntuu, että töitä on niin paljon liikaa ja tahti niin kova, että etäpäivinä löysään, musta on tullut hidas. Toimistolla vetelehtimiselle ei ole sijaa. Tämä on ehkä myös henkinen juttu. Tosin olen huomannut, että vaikka teen puolitehoilla, olen tehokkaampi kuin kollegani, joten ei huolta.
Käyn silti edelleen toimistolla. Olen siellä parhaimmillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan ole itsellä etäpäivä kevennettyä työpäivää. Itseasiassa työnantaja joutuu huolehtimaan, että väki muistaa rajoittaa työajan normaaliin, kun helposti jää työvaihde päälle siirtymän puuttuessa. Suunnittelijalla työstä jää nähtävä tuote eli lusmuilijat jäisivät pian kiinni.
Meillä etätyössä menee taas enemmän aikaa kuin normityössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koronan tultua näkee hyvin, ketkä ovat katkeria ja kateellisia! Esim. moni tähän ketjuun kommentoiva on. Sääliksi käy, kun on noin negatiivisia pohjimmiltaan. Hyvin ovat osanneet esittää pirteää kun taloudessa meni hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt päinvastoin. Olen elämäni ensimmäistä kertaa tehnyt etätöitä ja olen saanut tosi paljon aikaan! En istu kahvitauolla ja lounastauko on vain puoli tuntia.
Olen työpäivien päälle aivan puhki. Paljon väsyneempi kuin töistä tultuani.
Haluan takaisin töihin!
Mulla on ihan sama. Ei tahdo tulla niitä taukoja pidettyä. Jostain syytä mulle tuli ihan uskomaton draivi tehdä niitä hommia. Ja vielä nautin!
Mutta minä kyllä haluan pitää tän vielä jonkun aikaa. Ei vielä takasin konttorille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaani teen etänä, mutta kyllähän se syö tehoja, kun pienet lapset pyörivät myös siinä vieressä.
Taas ketju ja useat kommentit suoraan sek.... puoluetoimistolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin teen välillä kevennettyjä päiviä. Teen aamulla tunnin töitä ennen kuin lapset herää, sitten heidän koulujuttujaan laitetaan alulle jne, sitten jatkan taas tunnin, kunnes rupean laittamaan ruokaa ja käydään sen jälkeen ulkona. Iltapäivällä tulee sitten vielä muutama tunti töitä tehtyä. Mutta mutta, leimaan jokaisen "poissaolon" työstä omaksi ajaksi, eli otan miinuksia. Plussaldoa on vielä. En todellakaan varasta työnantajalta tällaisena aikana!
Mulla taas on ollut tosi vaihtelevia etäpäiviä, alkuviikko oli melko leppoisaa vaikka tehtävää riittikin, keskiviikkona pyörittelin peukaloitani ja lähinnä kulutin aikaa facebookissa, mutta loppuviikkona taas sai ahkeroida koko palkan edestä.
Koronaviruksen takia etätöissä tahti on tosi ripeä, koska tiedotan henkilöstölle kaikesta koronaviruksen vaikutuksista mm. sairauspoissaolokäytäntöihin liittyen.
En ole päässyt peukaloita pyörittelemään.
Tuo tosiaan riippuu ihan ihmisestä ja työstä, mitä tekee. Olen tehnyt 100%:sti etätöitä jo monta vuotta. Kukaan muu firmassa ei tee mun töitäni, joten jos laiskottelen, jossain vaiheessa tulee perkeleellinen kiire ja silloin joutuu tekemään töitä öisin ja viikonloppuisinkin. Aikataulut on "kiveen kirjoitettu" eli milloin minkäkin homman pitää olla valmis eikä niistä jousteta. Siinä ei sitten auta, vaikka olisi vatsatauti, migreeni tai flunssa vaan hommat on oltava valmiina tiettynä päivänä.
Etätyö on mahdollistanut mulle joustavuutta, josta pidän. Teen kuitenkin aina ensin pitkän työpäivän, jos tarkoitus on seuraavana päivänä ottaa rennommin. En halua tilannetta, jossa työt kaatuvat niskaan. Enkä varsinkaan niin, että sattuisin sairastumaan juuri silloin, kun työt kaatuvat niskaan. Alle kahden viikon sairaslomien aikaisia töitään ei voi nakittaa muille paitsi silloin, jos on sen kaksi viikkoa sairaalassa.
20 vuotta osittaista etätyötä tehneenä väitän, että kotona omassa rauhassa saan paljon enemmän aikaiseksi kuin työpaikalla. Kotona työ on tehokasta, työpaikalla menee yllättävän paljon aikaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.
Olen tehnyt jo ennen tätäkin etätöitä. Aiemmin etäpäivät olivat oikein tehopäiviä, sain aikaan vaikka kuinka paljon esim. erilaisten raporttien kirjoittamiset jätin aina etäpäivälle. Lisäksi etäpäiville ei oikein koskaan osunut palavereita. Aloitin siis aamulla aikaisin ja lopetin aikaisemmin iltapäivällä, ihanasti jäi vapaata iltaan.
Nyt täysiviikko etätyötä takana ja toki myös lapset ja mies kotona. Palavereja riittää aamusta myöhäiseen iltapäivään, välissä käyt neuvomassa lapsia kouluhommissa, jokunen sana tulee vaihdettua miehen kanssa, sähköposti ja teamskeskustelut paukkuvat... keskittyminen on ihan kadoksissa. Päivää tulee venytettyä ihan huomaamatta kun ei vaan ehdi/pysty tekemään kaikkea. Ja päivän päätteeksi on ihan uupunut kun koko päivän olet ollut töissä ja se selkeä vapaa-aika on jäänyt puuttumaan.
Ja nyt ymmärrän huomattavasti paremmin ystävääni joka sai burnoutin tehtyään koko ajan etätöitä, koska hän ei osannut lopettaa työpäiväänsä vaan nimenomaan painoi koko päivän multitaskaamalla töitä, kotitöitä ja lasten kasvatusta.
Mulla just päin vastoin. Päivä alkaa helposti jo puoli 7 kun oon aamuvirkku ja viimeisiä sähköposteja kirjoittelen vielä illalla.