Onneks sitä on jo köyhä, mökitön, miehetön eikä ystäviäkään oikeestaan ole..

Sama täällä. Ollut jo jonkin aikaa näin, että eipä tää korona muuta mun elämää (paitsi että käsiä pesen ahkerammin).

Tota ystävähommaa olen pohtinut aiemminkin. Että kun sulla ei oikein ole mitään, mistä muut hyötyisivät, niin eipä ole paljon tunkua ystäväksikään. Siis ja olen oikeasti ihan mukava ihminen ja saan helposti uusia ystäviä, mutta ne ystävyyssuhteet hiipuu, kun ei mulla ole lainata rahaa, mökkiä, autoa, venettä, ranskanhuvilaa tms. Ei esitellä miesystävää, eikä ketään muutakaan tärkeää ihmistä pääse mun kautta tapaamaan. Eikä edes rahaa autoilla niiden vanhojen ystävien tai sukulaisten luo niin kuin ennen. Eikä saldoa mennä ulos syömään, teatteriin tai elokuviin. Sellainen rajoittaa valtavasti.

Samoissa tunnelmissa, lapsia on, mutta heillekin näyttää järkeä olevan enemmän kuin monella aikuisella...