Elämä korona epidemian jälkeen?
Syntyy valtava kahtia jako rikkaisiin ja köyhiin.
Köyhistä tulee rikkaiden orjia minimipalkalla.
Syyrialaiset hyökkäävät eurooppaan lääkkeiden toivossa.
Kommentit (9)
SARS-koronaviruksen aiheuttama epidemia lähti liikkeelle Kiinasta marraskuussa 2002. Suurin osa tartunnoista havaittiin Kiinan ja Hong Kongin alueella. Virus ehti levitä seuraavan kevään aikana yhteensä 17 maahan.
SARS-epidemiassa tartunnan saaneita oli huomattavasti vähemmän (n. 8500 henkilöä) kuin korona- ja influenssapandemioissa, mutta taudin kuolleisuus oli peräti 10 prosentin luokkaa.
SARS-epidemia lähti etenemään koronan tapaan loppuvuodesta ja se saavutti huippunsa toukokuussa 2003. Epidemia hiipui pohjoisen pallonpuoliskon kesäkuukausien aikana.
Onko siis niin, että pienemmät epidemiat loppuvat herkemmin kesän alkamisen myötä, mutta sitkeänä jylläävät pandemiat eivät piittaa vuodenajoista? Ajoittuuko koronahuippu sikainfluenssan tapaan vuoden kuumimpaan ajanhetkeen ja vilkkaimppaan lomasesonkiin?
Eikö näin ole jo tapahtunut? Mikä tässä on uutta?
Elämme jännittäviä ja historiallisia aikoja :)
Mites nyt tuon rajattoman ihmisoikeuden käy, kun nyt onkin rajat kiinni?
Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta, joten jos korona saattelisi hautaan prosentin verran väestöstä, kuolleita tulisi 55 000. Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä, joten aikaan saataisiin huomattava tilastollinen piikki. Koska korona on tuhoisin vanhassa väestössä, voidaan olettaa, että korona olisi aikaistunut kuolemia, jotka olisivat olleet muutoinkin edessä kuluvana tarkasteluvuonna. Tämän joukon suuruutta on hankala arvioida, mutta se on joka tapauksessa useita tuhansia. Jos oletamme, että näitä tapauksia olisi 5000, korona veisi hautaan 50 000 ylimääräistä sielua.
Tällä hetkellä noin 50% koronan aiheuttamista kuolemista kohdistuu ikäryhmään 80+ ja 40% ikäryhmiin 60-79 vuotiaat. Siitä voimme laskea, että työikäisiä suomalaisia kuolisi hiukan yli 5000. Tuolla poistumalla Suomen työmarkkinat eivät romahda eikä kaikille työttömillekään saataisi töitä, joten markkinatalous ei kokisi kovaa iskua. Suurin poistuma osuisi kansanosaan, jonka hoitaminen on aiheuttanut meille suuria vaikeuksia, mistä markkinatalouskyynikot voivat tehdä ihan omia päätelmiään.
Suomessa korona on nyt jyllännyt 37 päivää. Tässä ajassa sairastuneita on 15 ja kuolleita nolla. Samassa ajassa Suomessa sairastui rintasyöpään 506 naista ja tautiin kuoli 85 naista. Koronaepidemian 100 päivän aikana maailmanlaajuisesti rintasyöpään on sairastunut 540 000 naista ja tautiin on kuollut 170 000 naista. Voi siis ihan aiheesta kysyä, mikä meitä oikeasti uhkaa kuolemalla?
Suurin poistuma tosiaan koskisi niitä jotka tämän yhteiskunnan ovat kovalla työllään rakentaneet. Nooh, sellaista on elämä.
Jos kurssit ei nouse, eläkerahastot menetettiin. Monen suomalaisen yrityksen tila ei ole aiemminkaan ollut kummoinen. Saa nähdä, kuina nopeasti noustaan vai noustaanko.