G: Mikä synnytyksessäsi sujui oppikirjojen vastaisesti? :)

1. synnytys päätyi sektioon lapsen virhetarjonnan takia.

2. en osannut ponnistaa, joten tarvittiin imukuppia. lisäksi istukka ei irronnut kokonaan ja se jouduttiin irrottamaan leikkaussalissa.

1) vedet menivät mutta supistukset eivät alkaneet

2) oksitosiini vaikutti hitaasti, synnytys ei tahtonut käynnistyä (vaikka tämä kai on normaalia)

3) epiduraali ei vaikuttanut mitenkään

4) kohdunkaulan puudute ei vaikuttanut mitenkään



Nuo nyt ainakin. Onneksi ilokaasu sentään auttoi ja lapsi pullahti lopulta maailmaan. :) Nukkuu nyt tuolla sängyssään ja on suloinen 3-kuukautinen.

1. synnytys: Hätäsektio raskausmyrkytyksen vuoksi

2. synnytys: Supistukset jatkuivat monta päivää, mutta eivät voimistuneet tarpeeksi ennen kuin kalvot puhkaistiin.

ja silti koko loppusynnytys oli kivuton.



Toisessa synnytyksessä sain spinaalin, kun olin 10 cm auki ja ponnistin siitä neljän tunnin kuluttua, koska ponnistamisen tarve tuli vasta silloin. Kätilöt luulivat jo että että en aio ponnistaa ollenkaan.

Synnytysvalmennuksessa kerrottiin vain, että istukka tulee ulos lapsen syntymän jälkeen. Ei sanottu mitään siitä, ettei ehkä tulekaan.

Paitsi tärkein, vauva syntyi elävänä! Jotenkin kuulostaa nyt tosi turhalta kitinältä tuon " vauva kuoli" jälkeen :-( (Osan ottoni!), mutta silti:



1. synnytys ei käynnistynyt -> käynnistys

2. synnytys ei pysynyt käynnissä -> tippa

3. kivunlievitysvaikeessa ei tarjolla ollutkaan mitään

4. lääkäri oli ihan pihalla

5. vauva ei laskeutunut

6. ei ponnistustarvetta

7. pitkittynyt ponnistusvaihe

8. imukuppi



Ja nyt jotain mikä ei mene mun omien suunnitelmien mukaan... Vauvakuume! Kuitenkin. (Yksi on syntynyt tämän jälkeen sektiolla)

ponnistusvaihe, synnytys käynnistyi mutta ei sitten edennyt varmaan vuorokauteen mihinkään, oksitosiini ja kalvojen puhkaisu vasta saivat vauhtia hommaan.



niin ja en ollut mikään aktiivisesti toimiva synnyttäjä, joka hallitsee oman kehonsa, makasin vaan selällään ja karjuin ja sokeasti yritin totella mitä topakka kätilö-täti mun käski tehdä.

oli ponnistusvaiheessa tauottomat supistukset ja myös supistuskipu oli pahimmillaan ponnistusvaiheessa.

Ponnistuksen tarvetta en ole kokenut yhdessäkään synnytyksessä, vaikka epiduraalin sain vain yhdessä.

Lapsella virhetarjonta, ei tullut.

kalvot puhkaistiin, missä vesi? kohdun suu avautui vasta synnytyksen käynnistyttyä eikä mitään havaintoa kenelläkään lapsivedestä, lasta pois otettaessa sen havaittiin olevan vähäistä, paksua ja vihreää. Vielä viikkoa aikasemmin oli normaalimäärä.

Ensin hommissa ollut ompeli " vahingossa" tamponin narun tikkien sekaan ja joutui purkamaan tikit. Eikä ko. virolainen ylimielinen puoskari sitten edes tehnyt hommaa loppuun, kun tuli puhelu hätätapauksesta, jonne piti heti lähteä - sen jälkeen ko. tyypin vuoro päättyi, ja jouduin verta vuotavana odottamaan KAUAN, että toinen lääkäri suvaitsi saapua tekemään ompelut loppuun. Tämä toinen lääkäri oli sitten ihan vittuuntunut sairaalan käytäntöihin, kun sillekin tuli puhelu kesken tikkaukseni - ei onneksi jättänyt työtä kesken! Noissa oloissa sitten kuuntelin vielä epäilyjä, mahtaako sulkijalihas olla vaurioitunut niin, että joudun leikkaukseen. Ei sitten onneksi ollut - kai. ..

järkyttävä tunne muuten, kun ensimmäisessä synnytyksessä sain epparista ihanan helpotuksen.

Synnytys ei käynnistynyt itsestään. Tarvitsi puhkaista kalvot ja hevosen annos oksitoonia.



Ponnistuksen tarvetta ei tullut ja supistuksetkin loppuivat kuin seinään.



Istukka ei irronnut.



Isä ei pyörtynyt eikä puhunut typeryyksiä =)