Sijaisvanhemmuus... Kokemuksia?

Tuttavilla on nyt 5-vuotias sijoituslapsi, joka on ollut heillä 2 vuotta. Otettu huostaan 2-vuotiaana, vuoden lastenkodissa. Koko 2:n vuoden aikana biovanhemmat ei ole ottaneet mitään kontaktia eivätkä ole tulleet tapaamisiin, ovat täysin unohtaneet lapsen.



Lapsi on kokenut ensimmäisen 2:n elinvuotensa aikana tosi kovia ja nyt ne traumat alkaa purkautua eli sijaisperhe on helisemässä lapsen kanssa. Edessä vuosien terapia, toivottavasti solmut joskus aukenevat.



Eli heillä on ollut biologisen suvun kanssa helppoa, kun ketään ei kiinnosta pätkääkään, mutta muuten ovat kyllä äärirajoilla. Tähän on vaan valmistauduttava parhaimpansa mukaan, mutta ei sitä voi tajuta, miten kamalaa voi lapsen elämä olla ollut..

oivaltaa, että kyseessä on tosiaan sijaisvanhemmuus. Ensisijaisena tarkoituksena on sijoittaa lapsi takaisin vanhaan kotiinsa. Onnistuuko se vai ei, niin sitä ei tiedä. Joskus onnistuu, usein ei.



Kaikkein eniten minusta sijaisvanhemmuudessa tökkii paitsi luopumisen pelko lapsesta, lapsen asema. Jos katsotaan, että alkuperäisellä perheellä asiat menevät vähän paremmin, lapsi voidaan napata takaisin vanhaan perheeseen ja sitten taas huonolla tuurilla pallotellaan takaisin.



Biologisten vanhempien oikeudet lapseen ovat vahvat, vahvemmat kuin lapsen oikeus tasapainoiseen elämään. Minusta myös sijaisperheille asetettavat vaatimukset ovat toisinaan liian kovia, lapsen juridinen asema sekä taloudellinen tuki tökkivät myös.



Olen ehdottomasti väärä ihminen ottamaan kantaa kun sijaislapsia ei ole ollut, mutta nämä nousivat itsellä esteeksi.

Meillä on kolme lasta sijoituksessa, he ovat tulleet 6 vrk:n, 9 kk:n ja 3 vuoden ikäisinä. Lapsista yhden sukulaisista kukaan ei ole pitänyt mitään yhteyttä, yhden isovanhemmat tapaavat lapsenlastaan ja yhdellä on paljon yhteyksiä moniin sukulaisiinsa. Meillä ei ole ollut mitään ongelmia lasten sukulaisten kanssa, ellei ongelmana pidetä sitä, että lapsen vanhemmat eivät edes kerro osoitettaan.



Meille sijoitetut lapset ovat äitiensä raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksena saaneet neurologisia vaurioita, joista johtuvat mm. oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuushäiriöt, oman toiminnan suunnittelun vaikeudet, yhdellä lievä kehitysvamma jne. Tällaisten erityistä hoitoa vaativien lasten hoito edellyttää toisen vanhemman kotonaoloa vielä sittenkin, kun lapset ovat koululaisia. Taloudellisesti sijoittajakunnat eivät tue sijaisvanhemman kotonaoloa kovin hyvin, mutta meillä on miehen hyvän palkan ansiosta " harrastaa" sijaisvanhemmuutta.

Näistä saimme miehen kanssa jo paljon ajateltavaa!

lähiviikkoina. Meillä kaksi biologista lasta. Itse en pidä sijaislapsi sanasta kovinkaan paljon joten käytän tuota taimilapsi-nimitystä. Lapsethan eivät ole kenenkään sijaisia:)



Itse olemme ajatelleet asian niin että niin kauan kuin lapsi tarvitsee sijaisperhettä, niin kauan kuin hänen katsotaan sitä tarvitsevan niin hän viettää meillä elämäänsä. Jos/kun (siihen pyritään toki) lapsi palaa biologisille vanhemmilleen niin meidän tehtävämme päättyy siihen. Olemme saaneet antaa lapselle kodin, rakkautta, lämpöä, vanhemmat jotka ovat sillä hetkellä parhaat huolehtimaan hänestä. Ja toivomme hartaasti että sitten kun sen aika on että lapsi palaa niin biologiset vanhemmat olisivat kykeneväisiä pitämään lapsesta hyvää huolta. Toivomme toki että jonkinlainen yhteys säilyisi joka tapauksessa.



Liikkeelle lähdetään sillä ajatuksella että sijoitus on mitä tahansa 1kk-18 vuoden väliltä.

Meillä myös suunnitelmissa sijaislapsi. Olemme laskeskelleet mahdollisuutta, että jäisin ensialkuun virkavapaalle ja saisimme rauhassa aloitella uutta elämää. Tukeeko kunta kotiin jäämistä?

=)

minkä ikäisiä lapsia sijoitetaan mihinkin perheeseen. Mahtavatko sijaisperheet esim esittää toivomuksia näissä asioissa?

Mitä taimi tässä tapauksessa tarkoittaa?

Yleistä on, että sijoittajataho etsii lapselle sijaisperhettä, jossa hän saisi perheen nuorimman lapsen aseman. Sijoitettavan lapsen ja tulevien sijaisvanhempien ikäeron tulee pääsääntöisesti olla sellainen, että lapsi voisi olla ikänsä puolesta heidän biologinen lapsensa. Lapsen iästä jne. saa esittää toiveita ja niitä kysytäänkin lomakkeessa, joka sijaisperheeksi hakeutuvalle perheelle annetaan täytettäväksi.

Kuntien käytännöt vaihtelevat, mutta esim. Helsinki, Vantaa ja Espoo maksavat alle 3-vuotiaasta sijoitetusta korotettua hoitopalkkiota, jos häntä hoidetaan kotona. Myös vanhemmista sijoitetuista voidaan maksaa korotettua hoitopalkkiota sijoituksen alkuvaiheessa (esim. 1/2 v.) - näistä on sovittava sijoittajatahon kanssa erikseen.

...ja perheen oma leikki-ikäinen kolmen hengen lukaalissa :(. Irvisteli ja ylpeili aina asialla meille, ei tuntunut kivalta. Sukulaisista sanoisin sen verran, että jokaisella meillä oli normaali perhe, osalla tosin vähän huono-osaisempi. Oli alkoholi-ongelmaa vanhemmilla, lintsausta lapsilla jne.