Lue keskustelun säännöt.
Tyhmää vai ei: perhekoon suunnittelu varallisuuden mukaan
Pohtimassa
01.03.2020 |
Mietimme aviomieheni kanssa lapsen saantia lähitulevaisuudessa (2-5 vuotta tästä hetkestä) ja ihmettelen kovasti muiden ihmisten (sukulaiset, muu lähipiiri) mielipidettä siitä, että "ei tuollaisia asioita voi laskea rahassa".
Olen nimenomaan sitä mieltä, että voi ja nimenomaan pitääkin: olen kuullut ihan liikaa taivastelua siitä kuinka paljon lapset tuo ylimääräisiä kuluja ja "raha ei riitä" enää mihinkään "kivaan".
Kiinnostaisi kuulla mitä mieltä te perheelliset olette, mistä asioista olette luopuneet perhekoon kasvaessa ja millainen vaikutus rahallisesti lapsi/lapset olivat?
Itse arvioin, että nykyisellä yhteenlasketulla tulotasollamme (65k euroa bruttona vuodessa) meille sopiva lapsiluku olisi 2 lasta ilman että joutuisimme tinkimään niistä asioista jotka ovat meille tärkeitä yksilöinä ja perheenä. Kolmas lapsi olisi jo siinä rajalla, että meneekö jatkuvaksi rahasta stressaamiseksi arkisten kulujen suhteen.
Toivoisin näkökulmiin myös suuntaa antavaa tietoa asumisjärjestelyistä: vuokra/aso/omistus, koska nämä vaikuttaa omalta osaltaan myös siihen, miten paljon valtio tukee perhekokoa mahdollisen asumistuen muodossa.
Kommentit (8)
Perhekoko pitää suunnitella sen mukaan mistä pärjää yksi ihminen. Tässä maassa ei KUKAAN tule auttamaan vaikka kävisi mitä, ja ero on niin todennäköinen että siihenkin pitää varautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ehdottomasti lapsiluku varallisuuden mukaan ja eroon/puolison menehtymiseen/vammautumiseen tulee varautua.
Muu on vain tyhmyyttä.
Sitten kun se lapsi ei olekaan sitä mitä odotat, vaan tarvitseekin vähän enemmän rahaa.
Nykyään yleistä valittaa ettei ole varaa hankkia lapsia. Kummasti ne rahat vaan kuitenkin riittää kun laitetaan riittämään. Ja mielestäni aika typerä tilanne, että haluaisi lapsen mutta ei nyt ole varaa kun tarvis saada 50 euroo enemmän kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun se lapsi ei olekaan sitä mitä odotat, vaan tarvitseekin vähän enemmän rahaa.
Nykyään yleistä valittaa ettei ole varaa hankkia lapsia. Kummasti ne rahat vaan kuitenkin riittää kun laitetaan riittämään. Ja mielestäni aika typerä tilanne, että haluaisi lapsen mutta ei nyt ole varaa kun tarvis saada 50 euroo enemmän kuussa.
Sitten haukut vastuuttomaksi idioottihuoraksi jos sen lapsen kanssa 10 vuoden päästä tarvittaisiinkin se 50 euroa mitä ei ole.
Meillä on yli sadan tonnin vuositulot ja yksi lapsi. Toisaalta emme halunneet tinkiä yhtään elintasosta, joten tämä oli hyvä ratkaisu meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä taas...
Olen siis käyttänyt ajatustyöni taustalla elatusapuohjeen kuukausisummia (alkaen 299€/kk/lapsi) ja tullut siihen tulokseen että tuo 2 kpl olisi vielä yksinkin huollettavissa, mikäli luopuu omistusasumisesta mahdollisen eron koittaessa. Toki tässä tilanteessa mukaan astuisivat myös mahdollinen elatusapu ja asumistuki riippuen senhetkisestä tulotasostani (ja ex-puolison tulotasosta).
Vakuutusasiat ja avioehto on kunnossa, joten niiltä osin luvassa ei ole mitään "yllätyksiä". Työpaikat nyt ovat aina suhdanteista riippuvaisia, mutta tällä hetkellä molemmilla on vakituinen työ. Tulotasomme on myös suhteellisen sama, mutta noussee kokemuksen karttuessa vielä.
Todellakin pitää miettiä varallisuutta. Ei sitä pitäisi Ferrariakaan ostaa jos on työtön ja varallisuus 500€ maksimissaan. Mutta silleenhän nykypäivän ihmiset elää, hankkivat kaikkea mihin ei ole varaa ja sitten itkevät kun ei valtio maksa.
Tietenkin se arvioidaan rahassa.