Kauhea sairaus tuo krooninen väsymysoireyhtymä

Vatajan kommentti: "Kaikkiin sairauksiin, myös fyysisiin, liittyy aina merkittävä psykologinen komponentti, joka saattaa heikentää toimintakykyä tai estää toipumista." Tähän sanoisin, että näin on - esimerkiksi sydänleikkaukseen joutunut usein hyötyisi leikkauksen jälkeisestä keskustelusta ja psykofyysinen fysioterapia olisi tosi kiva juttu, harvoin sellaista tosin tarjotaan. Mutta pelkkä fysioterapia ja keskustelu eivät tietenkään sitä sydäntä paranna. On vaikea kuvitella, että sydänsairaan leikkaus peruttaisiin ja pistettäisiin sen sijaan sydänpotilas juttelemaan ja jumppaamaan ja sanottaisiin, että ajattele positiivisesti, kyllä se vointi tästä kohenee kun käyt lenkillä - ja missään nimessä älä muuten juttele muiden sydänsairaiden kanssa, ne kuule vaan pelottelee sua ja sanoo että tarttisit jonkun leikkauksen muka. Mutta mun kaveri pitää sellaista aika kallista ja vähän tutkittua terapiaa, siihen kantsis kyl mennä. Sydänsairaudet osataan tunnistaa - näkyy suonten tukokset ja pullistumat ja muut mahdolliset ongelmat. On kuvauksia, labratestejä, spesialisteja jne. Jos tätä ei olisi, niin eiköhän vaan hoitoon tulevilla ja esim. rintakipua valittavilla sydänsairaillakin olisi lääkärin mielestä vain asenne pielessä ja mindfulness taidot vähän psykoedukaatiota vailla."

Erittäin hyvä kommentti nimimerkiltä Treehouse. Pelottavaa ettei haluta myöntää, että kyseessä fyysinen sairaus, joka toki pahentaa henkisestikin oloa, muttei parane liikunnalla ja terapialla.

Tämä Vataja vaikuttaa aika ristiriitaiselta hahmolta, ei tiedä mitä hän todellisuudessa ajattelee ja millaista hoitoa sairauteen kannattaa. Varmaan kuitenkin juuri sitä psykososiaalista ja toiminnallista selitysmallia, vaikka jossain vaiheessa tuntui esittävän ainakin potilasjärjestöille, että taustasyyt olisivat somaattisia, vaikka niitä ei välttämättä sellaisiksi lääketieteessä vielä tunnistettaisi. Sen jälkeen hänen kantansa näyttää muuttuneen tai ainakin jyrkästi kääntyneen toiseen suuntaan. Hämärää touhua.

Se on oireyhtymä, jolle ainakin osa potilaista voisi itsekin tehdä jotain, jos ymmärtäisi ajoissa. Säälittää jokainen hukattu elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Se on oireyhtymä, jolle ainakin osa potilaista voisi itsekin tehdä jotain, jos ymmärtäisi ajoissa. Säälittää jokainen hukattu elämä. 

Niin kuin tehdä mitä esim.?

Vierailija kirjoitti:

Tämä Vataja vaikuttaa aika ristiriitaiselta hahmolta, ei tiedä mitä hän todellisuudessa ajattelee ja millaista hoitoa sairauteen kannattaa. Varmaan kuitenkin juuri sitä psykososiaalista ja toiminnallista selitysmallia, vaikka jossain vaiheessa tuntui esittävän ainakin potilasjärjestöille, että taustasyyt olisivat somaattisia, vaikka niitä ei välttämättä sellaisiksi lääketieteessä vielä tunnistettaisi. Sen jälkeen hänen kantansa näyttää muuttuneen tai ainakin jyrkästi kääntyneen toiseen suuntaan. Hämärää touhua.

"Yhdelle potilaalle lääkäri oli painottanut toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla, ettei kyseessä ole psyykkinen vaan neurologinen tila. Lääkäri oli silti kirjannut Omakantaan psyykkisen diagnoosin. Nainen otti yhteyttä lääkäriin ja tivasi, miksi lääkäri oli sanonut ja kirjoittanut asiat eri tavoilla. Tämän jälkeen lääkäri vaihtoi diagnoosin potilaan vaatimuksesta, minkä lääkäri kertoo myös potilaan Omakannassa. Yle on nähnyt lääkärin kirjaukset."

Lainaus ap:n postaamasta Ylen artikkelista. Jos tilanne todella on noin, että lääkärit sanovat yhtä mutta tarkoittavat toista, niin huolestuttavalta vaikuttaa. Missä on avoimuus terveydenhuollossa? Asioista pitää voida puhua suoraan, ja lääkärien on voitava kertoa millaisia diagnooseja ja hoitoja he oikeasti tarjoavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä Vataja vaikuttaa aika ristiriitaiselta hahmolta, ei tiedä mitä hän todellisuudessa ajattelee ja millaista hoitoa sairauteen kannattaa. Varmaan kuitenkin juuri sitä psykososiaalista ja toiminnallista selitysmallia, vaikka jossain vaiheessa tuntui esittävän ainakin potilasjärjestöille, että taustasyyt olisivat somaattisia, vaikka niitä ei välttämättä sellaisiksi lääketieteessä vielä tunnistettaisi. Sen jälkeen hänen kantansa näyttää muuttuneen tai ainakin jyrkästi kääntyneen toiseen suuntaan. Hämärää touhua.

"Yhdelle potilaalle lääkäri oli painottanut toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla, ettei kyseessä ole psyykkinen vaan neurologinen tila. Lääkäri oli silti kirjannut Omakantaan psyykkisen diagnoosin. Nainen otti yhteyttä lääkäriin ja tivasi, miksi lääkäri oli sanonut ja kirjoittanut asiat eri tavoilla. Tämän jälkeen lääkäri vaihtoi diagnoosin potilaan vaatimuksesta, minkä lääkäri kertoo myös potilaan Omakannassa. Yle on nähnyt lääkärin kirjaukset."

Lainaus ap:n postaamasta Ylen artikkelista. Jos tilanne todella on noin, että lääkärit sanovat yhtä mutta tarkoittavat toista, niin huolestuttavalta vaikuttaa. Missä on avoimuus terveydenhuollossa? Asioista pitää voida puhua suoraan, ja lääkärien on voitava kertoa millaisia diagnooseja ja hoitoja he oikeasti tarjoavat.

Kinikan potilaita ohjataan viidelle eri hoitopolulle. Kaikille tarjotaan yksilöllinen kohtaaminen eli psykoedukaatio ja kaikilta kysytään halukkuutta ryhmähoitoihin. Muita hoitopolkuja ovat Kelan terapiakokeilu, Kelan kuntoutuspsykoterapia sekä nettiterapia.

https://yle.fi/uutiset/3-11219303

Eli toiminnallisten häiriöiden polilla tarjolla pelkkää psykologista/psykiatrista apua, vaikka sairaus luokiteltu fyysiseksi (neurologiseksi, G93.3) sairaudeksi, jota psyykkiset syyt eivät selitä?

Vierailija kirjoitti:

Se on oireyhtymä, jolle ainakin osa potilaista voisi itsekin tehdä jotain, jos ymmärtäisi ajoissa. Säälittää jokainen hukattu elämä. 

Luuletko ettei kaikkea olla vuosien mittaan kokeiltu?

Liikuntaa, lepoa, ruokavaliota, vitamiineja, erilaisia lääkityksiä, psykoterapiaa ja masennuslääkkeitäkin. Ja kymmeniä muita juttuja.

Itse olen siinä onnellisessa asemassa että pystyn vielä liikkumaan ja järjettömistä kivuista huolimatta käyn töissä. Omasta mielestä työkyky on hyvin heikko mutta millä todistat? Kukaan viranomainen ei näe kömpelyyttä, hitautta, keskittymisongelmia tai päivittäisiä virheitä. Kammottava tilanne ihmiselle joka on ollut palikkatesteissä 5 parhaimman % joukossa! Usein työpäivän jälkeen vain tärisee kun on niin väsynyt. Omasta elämästä nauttiminen tarkoittaa sohvalla makaamista jotta taas selviää töistä. Surullista kun haluaisin jaksaa lastenlasten kanssa mutta en uskalla olla heidän kanssaan kuin hetken, pelkään että tarkkavaisuuteni herpaantuu ja jotain sattuu

Olisi ihanaa kun voisi elää rauhassa oman voinnin mukaan, kuitenkin olen ollut töissä 40 v

Samaa kastia fibromyalgian, aistiyliherkkyyksien ja muiden "sairauksien" kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Samaa kastia fibromyalgian, aistiyliherkkyyksien ja muiden "sairauksien" kanssa.

niinpä. Oireet ja tuntemukset ovat totta mutta aiheuttaja onkin sitten hämärän peitossa. Tuskin kukaan tahallaan ”keksii” näitä sairauksia itselleen mutta ....