Työttömyys ja työllisyys lisääntyivät.

höpsistä, se että kumpikin on mahdollista johtuu siitä että työvoiman ulkopuolelta tulee porukkaa kortistoon (opiskelijat, kotiäidit jne.)

https://www.vauva.fi/keskustelu/3674321/sairaan-yhteiskuntarakenteen-me…

Kopsasin ylläolevasta ketjusta yhden kommentin.

"https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/yli-500000-suomalaista-tekee-ilmai…

"Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä

Harjoittelu, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu. Seuran selvitys on karu: talkootyöllä on monta nimeä."

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/aktiivimalli-jaavuoren-huippu-pysa…

"Aktiivimalli on vain jäävuoren huippu – Pysäyttävä kirje asiantuntijalta: ”Palkattoman työn määrä on räjähtänyt”

TE-toimiston virkailija paljastaa Seuralle, kuinka härskisti työnantajat hyväksikäyttävät ilmaista työvoimaa."

Nämä ovat 1,5v vanhaa tietoa, mennyt vain pahemmaksi nämäkin asiat vielä siitä."

Ja alla olevassa linkissä oli puhetta tilastokikkailustakin, oli niitä enemmänkin ja googgelilla löytyy, jos asia kiinnostaa.

https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/66-poliit…

Tämä kertoo siitä, että Suomen talouselämä työllistäisi entistä laajemman joukon osaavia ammattilaisia tai huippuasiantuntijoita. Osaaville luokkahitsaajille ja CNC-koneistajille, päteville puheterapeuteille ja erikoislääkäreille sekä tietenkin huippukoodareille on jatkuvaa kysyntää.

Työttömyyden samanaikainen kasvu kertoo siitä, että tästä yhteiskunnasta on samaan aikaan kadonnut ns. entry level jobeja todella paljon. Sellaisia työpaikkoja, joihin pääsisi heikolla koulutustaustalla tai puutteellisella työkokemuksella. 

Enää ei eletä niitä aikoja, jolloin peruskoulusta pääsi suoraan työelämään. Nyt jo ammatillisenkin koulutuksen taso on osin niin heikko, ettei työelämä huoli työntekijöitä, jotka eivät pysty osoittamaan työtodistuksilla ammattitaitoaan. Myös yliopistosta valmistuneita ns. generalisteja, jotka eivät pysty osoittamaan jonkin tietyn alan huippuosaamista tai pätevöitymistä, on työttömissä pilvin pimein.

Yksinkertaisesti: heikon tuottavuuden töitä on automatisoitu - tai jätetään tekemättä - niin paljon, että näitä aloja varten ei tarvita enää entisen kaltaista työvoimareserviä.

Jos työntekijälle maksetaan palkkaa 1800€/kk (aivan liian vähän suurissa kaupungeissa), työnantajan sivukuluja menee vähintään 1200€/kk, sekä lisäksi muita kuluja, täytyisi siis palkattavan työntekijän tuottaa lisäarvoa vähintään 3500€/kk, jotta työtehtävään kannattaisi palkata henkilö. 

Tätä tuottavuustavoitetta iso osa työttömistä ei yksinkertaisesti täytä, joten entistä isompi osa työikäisistä on "tuomittu" pitkäaikaistyöttömyyteen, mikäli heidän tuottavuuttaan ei saada nostettua esim. koulutus- tai tukitoimin.

Jos työtön henkilö, jolla ei ole erityisosaamista, osaaminen on vanhentunut, tai työkyky alentunut voitaisiin palkata, pitäisi palkka maksaa tuottavuuden mukaan. 

Tässä on siis se suuri noidankehä. 

Matalan tuottavuuden työpaikkojen palkat eivät voi joustaa alaspäin, koska elämisen kustannukset ovat niin suuret.

Elämisen kustannuksia ei voi laskea alaspäin, koska verotulot pienenisivät radikaalisti.

Verotuloja ei voida pienentää radikaalisti, koska vanheneva väestö tarvitsee entistä enemmän eläkkeitä, kalliita palveluita ja tuottaa entistä vähemmän verotuloja.

Eli siis matalan tuottavuuden työpaikkoja häviää > työntekijä, jonka tuottavuus on matala, jää työttömäksi tai työllistyy korkeintaan palkkatuella.

Julkiset toimijat (kunnat, valtio) sekä kolmas sektori käyttää tietenkin lainsäädännön porsaanreikiä hyödykseen ja ottaa kuntouttavaan toimintaan työntekijöitä, joiden tuottavuus on matala, koska heidän työllistämisestään (tai "työllistämisestään") ei koidu lainkaan kuluja, vaan useimmiten päin vastoin syntyy pieniä tuloja ohjauskorvauksen muodossa - sekä pieniä lisähyötyjä heidän tekemästään työstä.