Lue keskustelun säännöt.
Raha-asiat aviossa päätöksien teko asuminen yms ??
20.02.2020 |
Ikäväkseni todettava, ettei puoliso kykene säästämään :(
Osaa kyllä elää tarpeen vaatiessa nuukaillen, se on positiivista!
Mutta tekee isoja päätöksiä harkitsematta (kuten UUSI auto, jonka vuoksi nyt monen vuoden miinus erät joka kuukausi!!)
Itse yritän säästää pienistä tuloistani, tuntuu vain hullulle, että toinen pää tuhlaa, kun toinen säästää...
Ei auta neuvot "olisiko pitänyt keskustella ennen kuin aloitte yhteen". VAAN oikeasti toimivia neuvoja?
Koen, että minä en pysty toteuttamaan omia toiveitani, koska ei ole varaa. Saakohan kukaan kiinni, mitä ajan takaa?
Jos siis tekisin samallatavalla velkaa kuin puoliso, olisimme ulosotossa.
Asumme vuokralla kerrostalossa, jossa en viihdy yhtään! Oman rivi- tai omakotitalon ostaminen on ollut toiveissa. Puoliso empii asiaa.
Eroko ainut toimiva keino päästä pois tästä HIRVEÄSTÄ kerrostalosta????
Kommentit (40)
"olisiko pitänyt keskustella ennen kuin aloitte yhteen"
Tämä nyt vaan valitettavasti on ihan oikea vastaus. Ei pidä ryhtyä yhteiseen rahatalouteen kenenkään kanssa sopimatta ensin yhteistä linjaa miten sitä rahaa halutaan käyttää. Tavallaan uusi auto on ihan yhtä oikea päämäärä kuin uusi asunto. Sehän riippuu ihan ihmisestä kumpaa arvostaa enemmän. Sen takia näistä pitää etukäteen sopia.
Tosin minusta täysin yhteiset rahat on typerä idea muutenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi puolison pitäisi maksaa sinun asumisesi? jos haluat pois kerrostalosta, niin järjestä oma elämäsi niin, että se on mahdollista.
Meillä sama juttu. Asunto on tosin minun.
Mies siirtää minulle tonnin palkkapäivänä, ja siitä minä maksan laskuja. Meillä on muuten omat rahat. Minä säästän itse. Puolisolle kerron vain rahasta, mikä on käytettävissä.
"Ei auta neuvot "olisiko pitänyt keskustella ennen kuin aloitte yhteen". VAAN oikeasti toimivia neuvoja?"
Tämä nyt on ainoa toimiva neuvo. Sori. Toinen on eroaminen, mutta sitähän sinä et kysynyt.
Ei ole muuta sanoa kuin jälkiviisas olis pitänyt pitää rahat erillään.
Näin meillä, vaikka kummallakin aikalailla samanlaiset rahankäyttötavat... kumpikin voi ostaa vaikka sen uuden auton neuvottelematta ja rasittamatta toisen kukkaroa. Ei vaan mene mun kaaliin nämä yhteistaloudet joissa ihmetellään kun toinen vie kaikki fyrkat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä taas hyviä perusteluja sille, miksi ei kannata lyödä hynttyitä yhteen ääliön kanssa.
Eipä ole elämä helppoa niillä, joille välimerkitkin tuottavat vaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde on paitsi tunnesuhde, myös taloudellinen yhteenliittymä, jossa asiat sovitaan ja rahankäyttö päätetään yhdessä.
Näin ainakin lainlaatija ja viranomaiset ajattelevat, ja kaikki aikuiset.
Jos ei homma toimi, voi taloutensa turvaamiseksi purkaa järjestelyn.
En katselisi hetkeäkään apinaa, joka omin päin ostaa auton velaksi ja tulee kerjuulle kukkarolleni.
Meillä oli yhteinen tili siitä lähtien kun muutettiin yhteen.
Selkeää ja helppoa.
Ei puutetta rahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde on paitsi tunnesuhde, myös taloudellinen yhteenliittymä, jossa asiat sovitaan ja rahankäyttö päätetään yhdessä.
Näin ainakin lainlaatija ja viranomaiset ajattelevat, ja kaikki aikuiset.
Jos ei homma toimi, voi taloutensa turvaamiseksi purkaa järjestelyn.
En katselisi hetkeäkään apinaa, joka omin päin ostaa auton velaksi ja tulee kerjuulle kukkarolleni.
En tulkinnut aloitusta niin, että ap:n mies tulisi kerjuulle ap:n kukkarolle. Tulkitsin sen niin, että miehen ostettua auton (jonka mies halusi) pariskunta ei voi hankkia rivi- tai omakotitaloa (jonka ap halusi).
No nyt sitten viimeistään tässä vaiheessa selkeä talouskäytäntö:
Laskette kuukausittaiset asumis- ja ruokakulut. Avaatte yhteisen taloustilin, jolle kumpikin tallettaa saman summan niin, että yhteenlaskettu summa riittää kattamaan em. kulut. Kaikki muu on omaa rahaa, jonka saa käyttää kuten haluaa.
Asumiskysymys onkin sitten isompi, jos toinen ei koe tarvetta hankkia omistusasuntoa. Minusta teidän pitäisi käydä asumiseen liittyvä keskustelu ja sitten päättää, lähdettekö eri teille vai jatkatteko yhdessä. Et voi pakottaa miestä säästämään omistusasuntoon ja ottamaan lainaa. JOS päätätte tähdätä yhteiseen omistusasuntoon, niin sitten avaatte myös asuntosäästötilin, jolle talletatte saman summan kuukausittain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi sulle on tärkeämpää: omistusasunto vai rivi- tai omakotitalo? Jos jälkimmäinen, voisitteko harkita asumista sellaisessa vuokralla? Kerroit, että mies empii vielä asumisasiaa. Haluaako hän asua kerrostalossa vai eikö hän halua ottaa asuntolainaa?
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla yksin varaa haluamaasi rivi- tai omakotitaloon? Tarkoitan, että auttaisiko ero asiaa?
Jos rahankäyttötavat ovat hyvin erilaiset, kannattaa olla omat rahat. Avata yhteinen tili, johon kumpikin laittaa esim 70% tuloistaan. Yhteiseltä tililtä maksetaan yhteiset jutut (kuten asuminen, ruoka, yhteiset lomareissut yms) ja omilta tileiltään voi kumpikin maksaa itselleen mitä haluaa. Eli esim tuon auton mies maksaisi omalta tililtään, ei yhteiseltä tililtä.
Minulle herää kaksi kysymystä:
- miksi 70 %? Minulle ei tulisi mieleenikään laittaa noin suurta osuutta nettotuloistani taloustilille, vaikka luotankin siihen, ettei puolisoni ostele sieltä mitään isoja hankintoja kysymättä minulta ensin. Mutta miksi siis siirtäisin sinne yli kaksinkertaisen summan nykyiseen verrattuna (= mikä kattaa todelliset asumis- ja ruokakulut)
- miksi prosenttiosuus tuloista eikä molemmilta sama summa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on avioliiton myötä yhteinen tili ja kummaltakin menee kaikki tulot sinne. Yhteisestä potista siirretään kummankin omalle tilille kuukaisittain rahatilanteeseen sopivat summat, joita voi käyttää omiin menoihinsa.
Ennen avioliittoa minä, jolle säästäminen on vaikeampaa, siirsin n. 80% tuloistani puolisoni tilille.
Raha-asiat pitää sopia ennen kuin toiselle tulee paha mieli. Ja se miten asiat yhdessä raloudessa hoidetaan, ei välttämättä istu toiseen talouteen.
Ap:lle avuksi on nyt vain pikainen istuminen miehen kanssa neuvottelupöytään.
Ei tuossa pelkästään rahasta ole kyse, vaan arvoista. Eli siitä, mitä kumpikin pitää tärkeänä.
ennen avioliittoa pitäisi keskustella kaksi tärkeää asiaa: rahankäyttö ja toivotaanko lapsia.
useimmiten keskustellaan häiden teemasta ja millainen on sormus ja mies kosi pöljästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla yksin varaa haluamaasi rivi- tai omakotitaloon? Tarkoitan, että auttaisiko ero asiaa?
Jos rahankäyttötavat ovat hyvin erilaiset, kannattaa olla omat rahat. Avata yhteinen tili, johon kumpikin laittaa esim 70% tuloistaan. Yhteiseltä tililtä maksetaan yhteiset jutut (kuten asuminen, ruoka, yhteiset lomareissut yms) ja omilta tileiltään voi kumpikin maksaa itselleen mitä haluaa. Eli esim tuon auton mies maksaisi omalta tililtään, ei yhteiseltä tililtä.
Minulle herää kaksi kysymystä:
- miksi 70 %? Minulle ei tulisi mieleenikään laittaa noin suurta osuutta nettotuloistani taloustilille, vaikka luotankin siihen, ettei puolisoni ostele sieltä mitään isoja hankintoja kysymättä minulta ensin. Mutta miksi siis siirtäisin sinne yli kaksinkertaisen summan nykyiseen verrattuna (= mikä kattaa todelliset asumis- ja ruokakulut)
- miksi prosenttiosuus tuloista eikä molemmilta sama summa?
Kommentissani oli sana "esim". On jokaisen pariskunnan oma asia, missä suhteessa maksavat yhteiset kulut. Ja ylipäätään, mitä yhteisiksi kuluiksi lasketaan. Riippuu myös siitä, millaiset tulot heillä on eli kuinka paljon kummankin on laitettava yhteiselle tilille, jotta siellä oleva raha riittää yhteisiin kuluihin. Jos pariskunnalla on tuloeroa, ei useinkaan ole järkevää, että pienempituloisen kaikki rahat menevät yhteisiin kuluihin eikä hänelle jää latin latia omiin kuluihinsa. Prosenttisuhde on siis siinä mielessä hyvä, että molemmille jää ainakin jotain. Jos toisen nettotulot olisivat esim 1600 €/kk, hän laittaisi yhteisiin kuluihin 1120 € ja omiin menoihin jäisi vielä 480€. Ja toisen nettotulot olisivat esim 2200€/kk, hänen osuus yhteisiin kuluihin olisi 1540 € ja omiin menoihin jäisi 660€. Yhteisiin kuluihin olisi 2660 €/kk ja tästä maksettaisiin niin asuminen kuin kaikki muukin yhteinen. Siitä myös säästettäisiin rahaa lomareissuihin ja kaikkeen siihen, mitä halutaan hankkia yhdessä.
Meillä ei maseta tulojen suhteessa, koska molemmilla on hyvät tulot. Maksetaan euromääräisesti puoliksi ja silti kummallekin jää ihan mukavasti rahaa kaikkeen muuhun.
Oikeasti toimiva neuvo tulee tässä: elä omaa elämääsi!
Kun rahankäyttönne on noin erilaiset , sinä et voi normaaliin tapaan elää puolison kanssa yhteistä taloutta ja tulevaisuutta. Sinä toteutat omat unelmasi ihan itse. Toteutat ne joko tuossa parisuhteessa tai ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
ennen avioliittoa pitäisi keskustella kaksi tärkeää asiaa: rahankäyttö ja toivotaanko lapsia.
useimmiten keskustellaan häiden teemasta ja millainen on sormus ja mies kosi pöljästi.
Kyllä pitää myös keskustella siitä, haluaako asua kotimaassa vai ulkomailla.
Onko sulla yksin varaa haluamaasi rivi- tai omakotitaloon? Tarkoitan, että auttaisiko ero asiaa?
Jos rahankäyttötavat ovat hyvin erilaiset, kannattaa olla omat rahat. Avata yhteinen tili, johon kumpikin laittaa esim 70% tuloistaan. Yhteiseltä tililtä maksetaan yhteiset jutut (kuten asuminen, ruoka, yhteiset lomareissut yms) ja omilta tileiltään voi kumpikin maksaa itselleen mitä haluaa. Eli esim tuon auton mies maksaisi omalta tililtään, ei yhteiseltä tililtä.