Lue keskustelun säännöt.
Kaveri ei halunnutkaan olla kaveri
16.02.2020 |
Että Joo. Yritin aika ajoin kysyä jos nähdään kyllä sopikin kun täällä asui samalla paikkakunnalla. Silloinkin vaan kun joku perui tapaamisen tai muun menon. Olin varavara tuttu.
Ei laittanut enää ystävänpäivänä viestiä ollenkaan kun on muuttanut naapuri kaupunkiin. Viimeisimmästä soitosta tulee vuosi. Hyvästi vaan sitten
Kommentit (6)
Semmosta se kaveruus on. Kun muutetaan kauemmaksi ja nähdään harvoin, ei ole mitään yhteisiä asioita, joista jutella. Etenkään jos kaveruussuhde on melko lyhyt ja uudehko.
Tulee toisia, lähempiä kavereita uudella asuin paikkakunnalla. Normaalia ihmissuhde kehitystä. Tuosta ei kannata pahastua, vaan etsiskellä uusia tuttavuuksia, joista tulee kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tuntenut kyseisen ihmisen koko elämäni. Ja yhtä harvaa se yhteydenpito oli jo silloin kun asui samalla kunnalla ja tuohon muutto kaupunkiin ei ole kun 20min .
En ymmärrä mitä miinustatte mut ei mun tarvikaa
Tuttua on. Olen tainnut aina olla se varakaveri vähän kaikille. Kelpaan avuksi muuttoon tai lastenhoitoon tai kuuntelemaan murheita. Yhteisiin kivoihin juttuihin en.
Nyt en viitsi enää edes yrittää ylläpitää näitä ystävyyksiä ja tämä sisältää myös kaikkien avunpyyntöjen torjumisen.
Ei kelpaa ni ei kelpaa on tässä yksin pärjätty kokoaika. En saanut kutsua edes tupareihin. Vaikka naaman edessä niistä puhu.
Sama juttu, mutta en onnitellut varakaveria enää syntymäpäivänä. Hän piti siis minua varakaverina.