Mitäs sitten kun tuli valittua väärä mies?
Niin, sitä oon tässä pohtinu. Jostain syystä (en tiedä itsekään miksi) olen tuntenut alusta asti vahvaa vetoa tuohon tyyppiin. Tapailuaikoina kohteli minua välillä vähän törkeästi, ja suhde oli katkolla. Vaikka suhde oli vasta alussa, niin tuntui että sydämeni särkyi, surin niin paljon että minulla oli fyysisestikin paha olo (yleensä en ole tällainen, pystyn katkaista tarvittaessa välit vaikka vähän pahalta tuntuisikin). Jostain syystä mies palasi kuitenkin takaisin. Alettuamme suhteeseen hän on kuitenkin kohdellut minua hyvin, mutta tuon alun vuoksi tuntuu että minun on välillä vaikea luottaa häneen.
Olemme täysin erilaisia. Alkuun tuli paljon riitoja. Muutaman kerran jompikumpi lähti ovet paukkuen. Joka kerta voin pahoin surusta. Silti joka kerta jompikumpi palasi anteeksipyytäen.
Nykyään ei edes tapella. Välillä meinaa tulla riitaa niistä vakioaiheista, mutta ne on riidelty niin monta kertaa että alkavat olla kummallekin vitsi. Toinen heittää alkavan riidan aikana läpän aiheesta, ja riita loppuu ennenkuin alkaakaan kun kumpaakin alkaa naurattaa.
Rakastan tuota miestä ja eroaminen saisi minut surusta sairaaksi. Silti ollaan niin erilaisia. Miten lopettaa toisesta välittäminen ja erota? Miten se tehdään? Miten sen pahan olon saisi pois niin että se onnistuu?
Kommentit (20)
Niinpä niin.
Mitä keskustelua tästä nyt saisi?
Kun huomaat valinneesi väärin niin vastuunkantaja ihmisenä, eroat.
Ei sulla ole tunteita enää kun olet tullut petetyksi ja huonosti kohdelluksi. Kun viimein tajuat sen että toinen pyyhkii sinuun jalkansa.
Kyse ei ole pettämisestä tai huonosta kohtelusta, mies on suhteen aikana ollut hyvä mies. Kynnysmattonakaan ei pidä. Jos eroamme, niin välimme katkeavat kokonaan. Menetän ihmisen josta välitän kovasti.
Miten ihmiset pääsee yli erosta jota ei halua? Koitin alkuajan välirikon aikana pitää etäisyyttä miehiin, ja deittailla uusia. Kumpikaan ei auttanut. Koitin luonnossa liikkumista ja musiikkia, jotka minulla yleensä auttaa stressiin ja ahdistukseen, ei auttanut. Mikä on auttanut muita?
Jonkun ajan kuluttua erosta voitte yrittää olla ystäviä ja vaihdella kuulumisia. Itse olen kyllä huomannut, että kun ero tehty ja suhteesta päässyt henkisesti eroon ja tarpeeksi etäisyyttä niin ex-kumppanin kuulumiset tai ystävyys ei enää kiinnosta.
Samaan aikaan kiltihköt miehet tappavat itsensä (poikuus tallella).
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kiltihköt miehet tappavat itsensä (poikuus tallella).
Kilttien miesten pitäisi yrittää tehdä niitä aloitteita. Naiset ei tee ja rentut tekee, siksi be vie kaikki naiset.
Mulle nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Ollaan nyt siinä tilanteessa että edessä on isoja päätöksiä, joten pitää joko jatkaa yhdessä tai erikseen. En haluaisi erota, mutta esimerkiksi yksi syy on asumiskuviot. Jos asun miehen luona niin joudun luopumaan omasta kämpästäni. En kuitenkaan halua asua miehen luona, en ole onnistunut sinne kotiutumaan vaikka olen siellä nyt ollut (kämppä on sellainen pieni ja rauhaton että en viihdy siellä enkä tunne sitä omakseni kun olen isoon rauhalliseen omakotitaloon tottunut), mies taas ei halua muuttaa minun talooni. Mies ei myöskään halua jatkaa erillään asumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kiltihköt miehet tappavat itsensä (poikuus tallella).
Kilttien miesten pitäisi yrittää tehdä niitä aloitteita. Naiset ei tee ja rentut tekee, siksi be vie kaikki naiset.
Mutta kun ne kilttien miesten aloitteet eivät ole kiinnostavia, niissä ei ole sitä houkuttelevuutta eikä synny kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Ollaan nyt siinä tilanteessa että edessä on isoja päätöksiä, joten pitää joko jatkaa yhdessä tai erikseen. En haluaisi erota, mutta esimerkiksi yksi syy on asumiskuviot. Jos asun miehen luona niin joudun luopumaan omasta kämpästäni. En kuitenkaan halua asua miehen luona, en ole onnistunut sinne kotiutumaan vaikka olen siellä nyt ollut (kämppä on sellainen pieni ja rauhaton että en viihdy siellä enkä tunne sitä omakseni kun olen isoon rauhalliseen omakotitaloon tottunut), mies taas ei halua muuttaa minun talooni. Mies ei myöskään halua jatkaa erillään asumista.
Palstan mukaan kompromisseja ei saa sitten tehdä, että muuttaisitte ihan molemmille uuteen kotiin, vaan jomman kumman on taivuttava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Ollaan nyt siinä tilanteessa että edessä on isoja päätöksiä, joten pitää joko jatkaa yhdessä tai erikseen. En haluaisi erota, mutta esimerkiksi yksi syy on asumiskuviot. Jos asun miehen luona niin joudun luopumaan omasta kämpästäni. En kuitenkaan halua asua miehen luona, en ole onnistunut sinne kotiutumaan vaikka olen siellä nyt ollut (kämppä on sellainen pieni ja rauhaton että en viihdy siellä enkä tunne sitä omakseni kun olen isoon rauhalliseen omakotitaloon tottunut), mies taas ei halua muuttaa minun talooni. Mies ei myöskään halua jatkaa erillään asumista.
Sinä tiedät nyt , mitä mies haluaa. Mitä sinä itse haluat? Asua pienessä kopperossa vai isossa omakotitalossa. Sinun mielipiteesi on yhtä arvokas ja tärkeä kuin miehen. Kaiva nyt se oma itsesi sieltä esiin ja mieti mikä sille on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Ollaan nyt siinä tilanteessa että edessä on isoja päätöksiä, joten pitää joko jatkaa yhdessä tai erikseen. En haluaisi erota, mutta esimerkiksi yksi syy on asumiskuviot. Jos asun miehen luona niin joudun luopumaan omasta kämpästäni. En kuitenkaan halua asua miehen luona, en ole onnistunut sinne kotiutumaan vaikka olen siellä nyt ollut (kämppä on sellainen pieni ja rauhaton että en viihdy siellä enkä tunne sitä omakseni kun olen isoon rauhalliseen omakotitaloon tottunut), mies taas ei halua muuttaa minun talooni. Mies ei myöskään halua jatkaa erillään asumista.
Palstan mukaan kompromisseja ei saa sitten tehdä, että muuttaisitte ihan molemmille uuteen kotiin, vaan jomman kumman on taivuttava.
Kummallakin on omistuskämppä, joten ei onnistu ihan noin vain. Eikä mies ole kovin innostunut luopumaan omastakaan, kun kuvittelee sen olevan jotenkin kummonen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Ollaan nyt siinä tilanteessa että edessä on isoja päätöksiä, joten pitää joko jatkaa yhdessä tai erikseen. En haluaisi erota, mutta esimerkiksi yksi syy on asumiskuviot. Jos asun miehen luona niin joudun luopumaan omasta kämpästäni. En kuitenkaan halua asua miehen luona, en ole onnistunut sinne kotiutumaan vaikka olen siellä nyt ollut (kämppä on sellainen pieni ja rauhaton että en viihdy siellä enkä tunne sitä omakseni kun olen isoon rauhalliseen omakotitaloon tottunut), mies taas ei halua muuttaa minun talooni. Mies ei myöskään halua jatkaa erillään asumista.
Sinä tiedät nyt , mitä mies haluaa. Mitä sinä itse haluat? Asua pienessä kopperossa vai isossa omakotitalossa. Sinun mielipiteesi on yhtä arvokas ja tärkeä kuin miehen. Kaiva nyt se oma itsesi sieltä esiin ja mieti mikä sille on parasta.
Niin, siksi mietinkin nyt eroa, mutta miten pääsen miehestä yli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Ollaan nyt siinä tilanteessa että edessä on isoja päätöksiä, joten pitää joko jatkaa yhdessä tai erikseen. En haluaisi erota, mutta esimerkiksi yksi syy on asumiskuviot. Jos asun miehen luona niin joudun luopumaan omasta kämpästäni. En kuitenkaan halua asua miehen luona, en ole onnistunut sinne kotiutumaan vaikka olen siellä nyt ollut (kämppä on sellainen pieni ja rauhaton että en viihdy siellä enkä tunne sitä omakseni kun olen isoon rauhalliseen omakotitaloon tottunut), mies taas ei halua muuttaa minun talooni. Mies ei myöskään halua jatkaa erillään asumista.
Sinä tiedät nyt , mitä mies haluaa. Mitä sinä itse haluat? Asua pienessä kopperossa vai isossa omakotitalossa. Sinun mielipiteesi on yhtä arvokas ja tärkeä kuin miehen. Kaiva nyt se oma itsesi sieltä esiin ja mieti mikä sille on parasta.
Niin, siksi mietinkin nyt eroa, mutta miten pääsen miehestä yli?
Ei se ennen eroamista mitenkään onnistukaan.
Eraominen tehdään niin että erotaan. Kai sinä aikuinen ihminen jotain sentään saat itse aikaiseksi.
Voi voi. OOt valinnu j ä n n ä miehen joka On ilkeä.
K i l t t i miehet ne vasta ilkeitä Ovatkin. En osaa neuvoa.
Opettelet itsepuolustusta. Mene kurssille. Viisainta kuitenkin paeta.
k ILT TI miestä älä ota. Ne on pahimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullie nyt jäi epäselväksi, mikä on se varsinainen syy, miksi haluaisit erota? Joku "olemme liian erilaisia" on ihan ympäripyöreää höpötystä.
Ollaan nyt siinä tilanteessa että edessä on isoja päätöksiä, joten pitää joko jatkaa yhdessä tai erikseen. En haluaisi erota, mutta esimerkiksi yksi syy on asumiskuviot. Jos asun miehen luona niin joudun luopumaan omasta kämpästäni. En kuitenkaan halua asua miehen luona, en ole onnistunut sinne kotiutumaan vaikka olen siellä nyt ollut (kämppä on sellainen pieni ja rauhaton että en viihdy siellä enkä tunne sitä omakseni kun olen isoon rauhalliseen omakotitaloon tottunut), mies taas ei halua muuttaa minun talooni. Mies ei myöskään halua jatkaa erillään asumista.
Asuminenhan on kokonaan miehen ongelma. Sinä asut kotonasi. Mies valitsee muuttaako luoksesi vai ei. Problem solved.
Tutustu sellaiseen aiheeseen kuin kiintymyssuhde.
Ensimmäinen kiintymyssuhteemme on lähimpään huoltajaamme.
Hakeudumme myöhemmin parisuhteisiin, joissa tarve saada kokea ne samat tunteet toisen kanssa toistuvat. Hyvät ja pahat tunteet.
Koet olosi turvalliseksi, jos parisi nostattaa sinussa samat tunteet kuin ensimmäisessä kiintymyssuhteessasikin.
Se on haastava retki itseesi, mutta silloin myös ymmärrät miksi haluat olla parisi kanssa. Et ole onnellinen, mutta suhde on sinulle tutuinta tunnetasolla ja jossa osaat toimia oikein toisen huono käytöksen kanssa. Retki itseesi voi tuoda sinulle uusia tarpeita toista kohtaan, mutta se on sitten jo toinen tarina ja vaatii valtavasti rohkeutta myöntää ne itselleen.