Opettajat aliarvioivat koulunkäynninohjaajia liian usein

Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin.

Toimin itse erityisopettajana ja joskus mietityttää erinäiset tilanteet, joissa on vaikea arvioida kuka puhuu totta.

Koulunkäynninohjaaja pystyy seuraamaan lapsia eri vinkkelistä kuin opettaja, joten vaikka ope voi lukea esim. Wilmasta vanhempien viestejä ym. oppilaaseen liittyvää tärkeää tietoa, häneltä saattaa jäädä huomaamatta sellaisia tilanteita/asioita, jotka vaikuttavat pieniltä, mutta ovatkin yksittäiselle oppilaalle yllättävän merkittäviä ja jotka voivat selvittämättöminä jäädä kalvamaan oppilasta pitkäksikin aikaa ja haitata hänen oppimistaan/opiskeluaan.

Mitä sitten totuuteen tulee, niin absoluuttista totuuttahan on kai mahdoton tietää. On vain eri ihmisten versioita samasta asiasta/tapahtumasta, totuus on palanen kaikista versioista tai jotain niiden väliltä. Ristiriitatilanteessa on kuitenkin tärkeää kuulla myös ohjaajaa, jolla saattaa olla tiedossaan jotain sellaista, mikä opelta on mennyt ohi. Lopullista ratkaisua tehdessä on openkin huomioitava se oman väärinymmärryksen mahdollisuus ja siksi mietittävä tarkasti, mikä olisi kaikkien osapuolten kannalta oikeudenmukaisin ratkaisu.

Ap

Opettajana olen huomannut, että ohjaajia on hyvin monenlaisia. Joidenkin kanssa yhteistyö sujuu saumattomasti. Jotkut taas ajattelevat itse laittavansa asiat järjestykseen ja koittavat määritellä, miten minun pitäisi toimia, kun ei itsellä toimivalta tai auktoriteetti riitä.

Parhaiten yhteistyö mielestäni sujuu, kun asioista keskustellaan ja vedetään yhtä köyttä. Minä ainakin kysyn, sopiiko ajattelemani suunnitelma, enkä puutu, jos ohjaaja toimii omalla tavallaan. Ainakaan, jos mitään kamalaa ei ole tapahtumassa.

Usein haasteena on se, että ohjaajat eivät aina pääsekään niille tunneille, mille pitäisi. Tällöin yhteisiä systeemejä on vaikea kehittää ja minä määrittelen pitkälti, miten toimitaan. Ohjaajien vaihtuessa tiuhaan tunnen yleensä myös oppilaat parhaiten.

En oikein ymmärrä koko tarinaa. Miksei ohjaaja pidä opettajaa ajan tasalla, jos hänen tietoonsa tulee jotain oppilaasta?

Opettaja on se, joka päättää, mitä opetetaan ja miten ja kuinka  arvioidaan. Hän myös päättää kurinpidollisista toimista. Tähän on se yksinkertainen syy, että opettaja on se, jonka vastuulla nämä asiat ovat. Ohjaaja ei ole näistä minkäänlaisessa vastuussa. Hänen niskaansa ei tule kaatumaan mahdollinen väärä ratkaisu, koska opettajan vastuu on käytännössä jakamaton. Opettaja ei voi luovuttaa päätäntävaltaa kenellekään.

Opettaja on koulutettu kasvatusalan ammattilainen ja tietenkin hän on avustajan yläpuolella ja luokkatilanteissa pomo, ylipäätäänkin pomo.

Oletko kenties koulunkäynninohjaaja, vai mistä moinen katkeruus? :D

Vastuu oppilaista on opettajalla. Siksi hän on luokkatilanteissa aina se "pomo" kaikkien asianosaisten suhteen, myös ohjaajan suhteen, vaikka virallinen esimies on toki koulun rehtori.

Allekirjoitan sen, että ohjaajia on monenlaisia. Ne parhaat ovat juurikin niitä, joilla on hyvä ote oppilaisiin ja pedagogista silmää. Ohjaaja pääsee oppilasta lähemmäs, koska hänen roolinsa luokassa on erilainen. Ohjaaja ja ope ovat työpari, joiden kuuluukin jakaa tietoa ja pelata yhteistä peliä.

Sitten on niitä, joiden mielestä ohjaajaa ei arvosteta eikä hän siksi suostu esim. ripustamaan kuvistöitä tunnin yhteydessä tai valmistamaan materiaalia välituntisin, vaikka ohjaajilla on kokonaistyöaika. Opella ei ole työaikaa, joten hän tekee nuo asiat sitten työpäivänsä päätteeksi, sillä meillä ei ole mahdollisuutta valikoida mitään töitä pois.

Suurin ongelma on repaleinen yhteistyö, jolloin mitään suhdetta ei pääse syntymään sen kummemmin oppilaisiin kuin työpariinkaan.

Mikä olisi sopiva määrä aliarvioimista?

Opettajan tehtävänä on opettaa koko luokkaa, ei istua yhden oppilaan vieressä. Koulunkäynninohjaaja on yhden lapsen avustaja, siis vähän kuin opaskoira. Apuväline koulunkäynnissä, ei mikään opettaja.

Se on just se kun kemiat ei kohtaa ihmisten välillä = toinen näyttää/käyttää liikaa valtaansa

Opettajalla on kokonaisvastuu. Ei hän voi alkaa säveltää aina joka oppilaan kohdalla avustajan neuvoilla, vaan hänen pitää opettaa koko luokkaa.

Hmm. En ole juurikaan kohdannut aliarvioimista opettajien taholta, mutta olen huomannut että usein ihmiset ei oikein tiedä mitä kaikkea tämä työ on.

Oikaistaanpa vähän väärinkäsityksiä.

Ammattinimike on uudehko. Koulunkäynninohjaajan koulutus ei ole vielä kovin kauaa ollut sitä mitä se nyt on, koska kokoajan tiedostetaan paremmin mitä moninaisia haasteita nykypäivän koulumaailmaan liittyy. Ala elää ja koulutusta täytyy edelleenkin monipuolistaa.

Nimi "avustaja" on vanhahtava ja harhaanjohtava. Tiedän että avustajaksi voi ilman koulutusta päästä, siis yleensä henkilökohtiaseksi avustajaksi jollekin tietylle henkilölle. Usein koulunkäynninohjaajalla vaihtuu luokka ja ohjattava monta kertaa päivän aikana.

Opettaja ei ole ohjaajan pomo vaan siinä työskennellään samassa tilassa yhteiseksi hyväksi. Tietysti luokka on opettajan ja hän määrää kuinka luokassa toimitaan. Hyvä ohjaaja on itseohjautuva ja osaa tulkita kuka luokassa tarvitsee apua ja millaista. Tällä "ope on pomo"-ajattelulla voisi olettaa että näin ei ole. Tietysti opettaja voi käskeä ohjaajaa tekemään jotain koska hän on suunnitellut tunnin kulun ja hänen luokassaan ollaan. On kiva jos kemiat toimii open kanssa - voi rohkeasti pallotella ideoita ja löytää parhaat toimintatavat. Koulunkäynninohjaaja on nimenomaan oppilasta varten, ei opea. On sanonta jonka mukaan "koulunkäynninohjaaja tekee itsensä tarpeettomaksi" eli kun luokassa on rauhallista, ope opettaa ja lapset oppii niin hyvin menee ;) Mulla on paljon keinoja mitä käyttää erilaisten oppijoiden kanssa. Tiedän miten rauhoittaa kiukkupussi. Osaan antaa ensiapua. Hallitsen tukiviittomat. Autan ADHD-lasta löytämään tapoja keskittyä. Monenlaisia apuvälineitä löytyy, varsinkin matikkaan. Kuuntelen murheet ja varmistan että hätähousulla tuli läksykirja mukaan.

Niin ja mulla on ammattitutkinto. En ole yhtä opiskellut kuin opettaja - mutta olen koulutettu toimimaan sellaisten lasten kanssa jotka tarvitsevat tehostettua ja erityistä tukea. Tietty siinä sivussa jeesaan kaikkia muitakin. Moni koulunkäynninohjaajana työskentelevä saattaa olla koulutukseltaan myös erityisohjaaja tai lähihoitaja, jos työskentelee erityiskoulussa. Mulla on opintoja yliopistossa mutta en ainakaan toistaiseksi aio jatkaa niitä, koska haluan olla tällä alalla. Erilaisten ihmisten kohtaaminen tästä tekee jännittävää.

Hatunnosto kaikille koulunkäynninohjaajille ja varsinki sellaisille jotka kokee että on omalla alalla!

T. Joku koulunkäynninohjaaja vaan, ei ap

Koulunkäynninohjaajilla on monesti omassa yksityiselämässä isoja ongelmia...

Nähty on :/

Siellä ne sitten hoitaa toisten lapsia ja viettävät kahdenkesken aikaa.

t. sossu

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninohjaajilla on monesti omassa yksityiselämässä isoja ongelmia...

Nähty on :/

Siellä ne sitten hoitaa toisten lapsia ja viettävät kahdenkesken aikaa.

t. sossu

Jassoo. En siitä tiedä, mutta meillä ainakin oli psykologinen arvio soveltuvuudesta alalle ennenku pääsi opiskelemaan.

T. Joku koulunkäynninohjaaja vaan

Kaikkia ammattikuntia täytyis työelämässä arvostaa, ihan yhtälailla.

Mulla taas kokemusta siitä, että valmistuin amis-tason alalle, ja oon luonteelta aika sellanen, ettei oo näyttämisenhalua. Oon huomannu et osittain sen takia joudun usein asemaan, että mua pomotellaan, myös turhistaki asioista... Vaikka olisin hyvä jossain selkeästi, niin jopa siinä tullaan neuvomaan.. Kuin pikkulasta. :D

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninohjaajilla on monesti omassa yksityiselämässä isoja ongelmia...

Nähty on :/

Siellä ne sitten hoitaa toisten lapsia ja viettävät kahdenkesken aikaa.

t. sossu

Tuohon sanan "koulunkäynninohjaaja" tilalle voinee laittaa minkä muun ammattinimikkeen tilalle ja lause on silti yhtä paikkansapitävä.

Joten mikä on siis pointtisi, sossu?

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninohjaajilla on monesti omassa yksityiselämässä isoja ongelmia...

Nähty on :/

Siellä ne sitten hoitaa toisten lapsia ja viettävät kahdenkesken aikaa.

t. sossu

Kaikilla on ongelmia. Oleellista on, onko ongelmat sellaisia että niistä on haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Opettaja on koulutettu kasvatusalan ammattilainen ja tietenkin hän on avustajan yläpuolella ja luokkatilanteissa pomo, ylipäätäänkin pomo.

Koulunkäynninohjaajia on niin monenlaisia. Joku tuntee oppilaan erityistarpeet ja korvaamattomana apuna opettajalle esim. opettamalla oppilasta toisessa tilassa. Joku toinen vain selailee läppäriä luokan perällä.

Oma lapseni käy matematiikassa  koulunkäynninohjaajan  pitämässä tukiopetuksessa, ja on oppinut huimasti. Lapsi itse sanoo, että nyt matematiikka on kivaa, kun siitä ymmärtää jotain kun on kunnollinen opettaja joka osaa selittää. Aiemmin oma opettajakin piti hänelle tukiopetusta, mutta hänen tunneistaan lapsi ei hyötynyt mitään, kun ei ymmärtänyt sen paremmin kuin yhteisillä tunneillakaan. Sanoo ettei opettaja kertakaikkiaan osaa selittää niin että hän ymmärtäisi. Ohjaaja osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vastuu oppilaista on opettajalla. Siksi hän on luokkatilanteissa aina se "pomo" kaikkien asianosaisten suhteen, myös ohjaajan suhteen, vaikka virallinen esimies on toki koulun rehtori.

Allekirjoitan sen, että ohjaajia on monenlaisia. Ne parhaat ovat juurikin niitä, joilla on hyvä ote oppilaisiin ja pedagogista silmää. Ohjaaja pääsee oppilasta lähemmäs, koska hänen roolinsa luokassa on erilainen. Ohjaaja ja ope ovat työpari, joiden kuuluukin jakaa tietoa ja pelata yhteistä peliä.

Sitten on niitä, joiden mielestä ohjaajaa ei arvosteta eikä hän siksi suostu esim. ripustamaan kuvistöitä tunnin yhteydessä tai valmistamaan materiaalia välituntisin, vaikka ohjaajilla on kokonaistyöaika. Opella ei ole työaikaa, joten hän tekee nuo asiat sitten työpäivänsä päätteeksi, sillä meillä ei ole mahdollisuutta valikoida mitään töitä pois.

Suurin ongelma on repaleinen yhteistyö, jolloin mitään suhdetta ei pääse syntymään sen kummemm

Myös vähemmän yllättäen myös opettajissa nuo ovat parhaita puolia