Opettajat aliarvioivat koulunkäynninohjaajia liian usein

Olen itse koulun ip-kerhon ohjaaja. Opettajien alentuva suhtautuminen on päivittäistä. 

Koulunkäynninohjaajia on monentasoisia. On korkeasti koulutettuja ja täysin kouluttamattomia, osaavia ja osaamattomia. Lapsellani on ollut kumpaakin. Pelkän nimikkeen perusteella en lähde arvioimaan osaamista ja sitä aliarvoiko opettaja vai ei. 

Olen kokenut aliarviointia tosi vähän. Oikeastaan vain kahden opettajan taholta. Toinen oli eläkeiän kynnyksellä oleva, viimeisen päälle vanhanajan kansankynttilä. Hänen silmissään taisin olla sellainen oppilaita pari luokka-astetta vanhempi tukioppilas. Itse suhtauduin tilanteeseen huvittuneesti ja otin roolin vastaan. Tavallaan se oli aika helppoakin, kun minun ei haluttu ajattelevan ollenkaan itse. Hankalampi tapaus oli vastavalmistunut, ilmeisesti vielä omaa asemaansa ja työtapojaan hakeva nuori opettajatar. Silloin tuntui, että minun odotettiin lukevan hänen ajatuksiaan ja toimivan saumattomasti sen mukaan. Jos mikään meni pieleen, syy oli minun. Jos minä sain asian sujumaan, ansio oli hänen. Se oli oikeasti raskasta.

Muuten kaikki on aina sujunut tosi hyvin. Olen itse tyyppi, joka sopeutuu erilaisiin työtapoihin helposti ja mukauttaa toimintaansa niin opettajan kuin oppilaiden mukaan. Keskustelen myös paljon, rakastan vaihtaa ammatillisia ajatuksia ja pyydän vinkkejä ja palautetta. Koen tosiaan olevani opettajan työpari, ihmisenä tasa-arvoinen mutta eri roolissa.

 

Mikä olisi sopiva määrä aliarvioimista?

- Kysy "pomolta". Opettaja on nykyään luokan "pomo".