Lue keskustelun säännöt.
Lapsi läheisten terapialeluna
10.02.2020 |
Meillä on 3,5-vuotias lapsi. Muutama meille läheinen ihminen aina kertoo miten meidän lapsen takia jaksaa tätä elämää ja miten meidän lapsi antaa energiaa. En tiedä olenko vain hysteerinen, mutta kuulostaa aika huolestuttavalta, enkä haluaisi näin pienelle lapselle sellaista taakkaa. En haluaisi tuntea syyllisyyttä jos ei ehditä hetkeen tapaamaan näitä henkilöitä. Nyt tulee sellainen tunne että varmaan on kohta itsarin paikka jos ei pääse tapaamaan elämän tarkoitustaan.
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua, meillä lapsi alkoi oireilla kun oli liikaa tuollaisen sukulaisen terapialelu, alkoi saamaan jäätäviä raivokohtauksia, jotka loppuivat heti, kun tapaamisia rajoitettiin, lapsi aistii toisen ahdistuksen, joten ole ainakin itse paikalla näissä tapaamisissa.
Onko tuo ainoa häiritsevä käytös, vai käyttäytyvätkö lisäksi lasta kohtaan ahdistavasti? Esimerkiksi halaavat jatkuvasti lasta katsomatta yhtään lapsen eleitä kun itse tarvitsevat läheisyyttä tms.? Jos ongelma olisi todella vain nuo puheet, niin sanoisin että ei ole ok puhua lapsen kuullen noin, toki pään sisällä saavat ajatella mitä haluavat. En siis tekisi numeroa, vaan lyhyesti perustelisin että lapset voivat ottaa tuollaiset puheet liian kirjaimellisesti, joten ei sellaisia lapsen kuullen ettei "huolestu" läheisen jaksamisesta.
Sitten jos se käytöskin on ahdistavaa, niin varmaan joudutte ottamaan vähän etäisyyttä, jotta läheisille tulisi sellainen luonnollinen vieraskoreus käytökseen.
Tiedän kyllä sinänsä miltä tuo tuntuu. Käly aina vihjaili minulle kuinka äitinsä olisi hyvä hoitaa lastamme, jotta saisi jotain muuta ajateltavaa kuin sairautensa (sairaus siis vaikutti myös kykyyn hoitaa, joten tämä oli kyllä ajattelematonta kälyltä). Anoppi puolestaan aina vihjaili kuinka pitäisi antaa käskyn hoitaa lasta, kun hänellä ei omia lapsia ole (käly kyllä hoiti usein lastamme, mutta vielä enemmän olisi näitä pitänyt järkätä). Kyllä se alkoi ahdistamaan ajan kanssa ja otettiin vähän hajurakoa. Nyt välit ovat ok ja puheet loppuneet. Kai joillain ihmisillä tulee helposti sellainen, että jos on tavallaan liian läheiset välit niin koetaan että toiselle voi sanoa mitä vaan ja vaikka kuinka monta kertaa, vaikka itse olisi jo ilmaissut mielipiteensä asiasta.
Elä sinä vaan teidän elämää. Ei sun tarvitse alentaa lastasi terapialeluksi. Tulkoon ihmiset teillä käymään kun lasta kaipaavat nähdä. Ja ehdottomasti teille sopivaan aikaan. Pidä rajasi.