Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sisustus joka ei herätä mitään fiiliksiä
08.02.2020 |
Kierrätin autotonta siskoa tapettikaupoilla, ja syntyi mielenkiintoinen keskustelu. Hän etsi tapettia joka on neutraali, jotain ideaa siinä pitäisi olla mutta kriteeri numro 1 on, että tapetti ei saa yhtään ”hyppiä silmille”. Kotona on kaikki vaaleaa/harmaata, joten ehdotin, että olishan tuollaisessa asunnossa ”varaa” laittaa jotain joka näyttää silmässä kivalta ja huomio kiinnittyy siihen hyvällä tavalla. Mutta kun hän ei halua mitään mistä tulee ”joku fiilis”. Ei osannut tarkemmin selittää...
Minun on tosi vaikea ymmärtää tätä. Itselläni on vanha talo, jonka tapetit on kaikki 20-luvulta eteenpäin aina 70-luvulle asti. Kaikkea väriä löytyy. Ihan parasta on, kun nimenomaan se pelkkä tapetoitu seinä aiheuttaa päivittäin sen ”vau” fiiliksen ihan vaan kun kävelen huoneen ohi. Mitä fiiliksiä valkoinen seinä aiheuttaa? Ei mitään. Miksi monelle tuntuu olevan tärkeää ettei koti näytä ”miltään”, se ei aiheuta mitään fiiliksiä? Eikö olisi ihanaa joka päivä tuntea se kodin kauneus ja hykerrellä mielessään miten kaunis yksi seinä voi olla?
Jos siihen kuvioon tai väriin kyllästyy, niin äkkiäkös huoneen tapetoi. Ja sitten taas nauttii jopa vuosia jostain joka aiheuttaa ihania fiiliksiä päivittäin. Toki oma maku pitää tuntea ettei tee jatkuvasti huteja.
Kommentit (8)
Miksi ihmiset sitten monesti välttelee kotonaan kaikkea mikä puhuttelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen neutraali koti on muotia todennäköisesti siksi. Myös joidenkin aisti ongelmien takia voidaan päätyä tähän, sillä se rauhoittaa esim. muistisairas, adhd, autismi yms.
Aistiongelmat erikseen juu, mut jos puhutaan ihan ”terveistä”?
Meillä on valkoset seinät ja niissä menee muutamassa kohtaa semmoset syvemmät kohdat pysty viivoina. Mut siis mä nimenomaan ihailen meidän valkosia seiniä kun ne on puhtaat, kauniit ja tuo valoa. Muuten meillä on lähinnä ruskeeta ja beigeä sisustuksessa, vähän musta valkosta. Sit taas aika paljon kukkia, pääasiassa vihreitä. Kukatkin tuo eloa ja valoa taloon. Mut joo siis valkosia seiniä ei mun mielestä mikään voita..
Haalea koti kokonaisuudessaan ja pitäisi sitten iskeä joku kirkuva tapetinloimi seinälle? Juu tosi kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on tuo sama äänien suhteen kuin aapeen siskolla tapettien. Olen entinen muusikko ja koen äänimaailman todella vahvasti. Siksi yritän luoda ympärilleni hyvin neutraalia äänimaisemaa, koska kokisin muun helposti liian hyökkäävänä ja painostavana.
Lisäksi tykkään mieluummin että se äänimaisema _herätä_ mitään tunteita, vaan pikemminkin siihen voi heijastaa minun omaa fiilistäni ja tunteitani. Mulla ei riitä voimat kaikkiin ulkopuolelta herätettyihin tunteisiin, on ihan tarpeeksi haltsaamista omissanikin.
Mä kyllä ymmärrän ap:n siskoa. Mäkin haluan että meidän koti olisi isoilta pinnoiltaan mahdollisimman neutraali. Eli seinät, katot, lattiat, matot, sohvat yms. isot asiat.
Siksi koska meillä on useampi lapsi, ja heidän myötään kaikenlaista tavaraa seilaa ympäriinsä (leluja, kirjoja, koulukirjoja, vaatteita yms). Lisäksi meillä on muutama erilainen sohvatyyny, joita aina vaihtelen fiiliksen mukaan, seinillä muutamia tauluja ja valokuvia. Näistä tavaroista ja asioista aiheutuu visuaalista sekamelskaa ihan tarpeeksi, joten isot linjat on oltava selkeitä, vähäeleisiä ja neutraaleja, muuten mulla on levoton olo sielussa ja päässä.
Alue: Aihe vapaa
Minä olin tänään katsomassa tapetteja ja suurin osa on kyllä niin hajuttomia ja mauttomia ja värittömiä, että vallinnanvaraa luulisi löytyvän! Itse haluan tumman, värikkään ja "puhuttelevan" tapetin.