Lue keskustelun säännöt.
Oletko sinä ennakkojännittäjä?
08.02.2020 |
Minä asianajaja ja ratsastuksen harrastaja. Olen hermoilijatyyppi.
Asianajajuuteen liittyvä:
- olen ollut alalla valmistumisen jälkeen jo 23 vuotta valmistumisen jälkeen. Edelleen hermoilen oikeuteen menemistä ja oikeudessa esiintymistä. Tämä hermoilu kohdistuu edelliseen iltaan, yöhön ja aamuun. En saa välttämättä nukuttua.
Hermoilu katoaa täysin viimeistään, kun menen oikeussaliin sisään. Silloin tulee olo, että tämän osaan. Tämä mun hanskassa.
Mutta se ennakkohermoilu.
Ratsastus:
- joka ratsastuskertaa hermoilen. Edellinen ilta ja aamu. Harrastanut vasta 1,5 vuotta.
Katoaa kun pääsen hevosen selkään. Teen mitä osaan ja enempää en voi.
Mutta taas se ennakkohermoilu. Pelkään jotain, mitä en osaa määritellä. En pelkää siis hevosta, vaan kyse taas omasta osaamisesta ja sitä kautta jotain idioottimaista ajattelua omasta osaamisesta.
En tietenkään osaa. Siksi tunneilla käyn.
Jos esiintymistilanne, hermoilen jälleen. Itsevarmuus ja luottamus itseensä löytyy vasta, kun siinä konkreettisessa tilanteessa. Mutta tämä ennakkohermoilu ottaa päähän rajusti.
Oletteko samasta ongelmasta kärsijät löytäneet jotain keinoa helpottaa sitä kohdallanne?
F
Kommentit (21)
Tuttu ongelma, mutta erityisiä vinkkejä minulla ei ole antaa. Minulla on esiintymisjännitys tai jopa -kammo, ja joskus se ennakkojännitys on niin rajua, etten vain ole pystynyt esiintymään.
Toisaalta sellaisiakin kertoja on ollut, että olen hirveästi jännitettyäni mennyt esiintymään, ja siinä puhuessani ajattelen, että nythän olenkin ihan ok eli jännitys helpotti siinä tilanteessa. Saman tyyppinen kokemus siis, mitä sinäkin kuvailit.
Meinasin kirjoittaa, että ehkä paras keino päästä ennakkojännityksestä olisi se, että yhä uudestaan vain altistaa itsensä jännittäville tilanteille, mutta jos et 23 vuoden säännöllisellä altistuksella ole päässyt ennakkojännittämisestä eroon, niin ehkei se olekaan toimiva keino.
Toivottavasti joku toinen osaa antaa vinkkejä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen oppinut hyväksymään, että herkkyyteni, joka altistaa sille ennakkojännittämiselle, on neutraali persoonallisuuden piirre. Siitä on myös hyötyä. Olen empaattinen ja jaksan kuunnella. En riitaannu ihmisten kanssa.
Joss ei ennakolta tiedä tai edes osaaa aavistaa mitä tuleman pitää niiin tottakai se jännittää.
Ens kuussa varattu aika hammaslääkäriin. Nyt jo paskat housussa.
Työhön liittyvään ennakkojännitykseen voisi auttaa vaikka se, että ennen nukkumaanmenoa listaa ne asiat, jotka mieltä painavat ja sitten käy ne läpi niiltä osin mitä tehtävissä on. Ne, mitä ei pysty pystyasennossa kotona ratkaisemaan, eivät ratkea sängyssäkään makaamalla, joten niitä on turha murehtiakaan ennen kuin ne tulevat eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joss ei ennakolta tiedä tai edes osaaa aavistaa mitä tuleman pitää niiin tottakai se jännittää.
Se on kehon ominaiinen tapa virittyä kohtaamaan uusi tilanne. Keho voii olla sen jälkeen paljon vastaanottavampi, kuuuliaisempi ja keskittyneeempi. MJoilllekin se voi olla seikkailua ja jännitystä. Monesssa tilanteessa kun odotetaan jotain tiettyä tapahtuvaksi ja ollaaan niin pikkumaisia ja kokematttomia työyhteisöösssä ja tunnelma on todella jännnittynyt eikä mikään icebreikkeri ja huuumori kevennä tunnelmaa niiin siinä vaiheessa kannatttaa otta jalat alle.
Täysin samanlainen. Itselläni ei itse esiintymistilanteessa esim. ikinä kädet tärise tai ääni värise, vaikka voinkin kokea oloni epämukavaksi. Mutta se tunne etukäteen on jotain sanoinkuvaamattoman kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jännittämisestä pääse eroon. Eikö pidä päästä. Sen sijaan pitää oppia ymmärtämään, että jännitys
a)on ihan ok eikä mikään heikkous ja
b) että sillä on tarkoitus ja se saa ihmisen yrittämään parhaansa ja
c) liittyy nimenomaan asioihin, joita itse pidät tärkeinä. Sit kun sua lakkaa jännittämästä, sua on lakannut myös kiinnostwmasta.
Vierailija kirjoitti:
Ens kuussa varattu aika hammaslääkäriin. Nyt jo paskat housussa.
Mulla sama. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän ajatella niin, että jännitän, koska tuleva asia on minulle tärkeä. Ajattelen, että olen kuin valjakkokoira, joka odottaa aivan täpinoissään lupaa ampaista matkaan.
Ennakkojännittäminen ei ole niin paha mielestäni kuin se, että varsinaisessa tilanteessa alkaa jännittää. Kokemusta tässä on, esim.esiintyminen, jota en pelännyt etukäteen ollenkaan, mutta varsinaisessa tilanteessa hyydyin täysin ekaksi minuutiksi niin, että sen näki.
Myös koulussa kokeet, joita en jännittänyt etukäteen, varsinainen paniikki iski vasta koetilanteessa.
Toki jännitin etukäteen myös ihan tuttuja asioita, kuten yhteenaikaan, kun kävin paritanssitunneilla. Jostain syystä jännitin niille menoa etukäteen, koska koskaan ei tiennyt, koska opettaja pistää meidät tekemään multispinnauksia, tanssimaan silmät kiinni tai muuten vain tekee vaikeita kuvioita. Toki nuo asiat olivat haastavia melkein kaikille oppilaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täysin samanlainen. Itselläni ei itse esiintymistilanteessa esim. ikinä kädet tärise tai ääni värise, vaikka voinkin kokea oloni epämukavaksi. Mutta se tunne etukäteen on jotain sanoinkuvaamattoman kauheaa.
Kiitos tästä viestistä :D Ihana tietää, että meitä on muitakin. Se helpottaa... Juuri se etukäteishomma on kauheaa.... Lopulta kaikki menee hyvin :)
Tai ei ainakaan niin pahasti suhteessa siihen etukäteisjännitykseen (sekin epämääräistä)….
Voimia sinullekin tämän ongelman kanssa.
F
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samanlainen. Itselläni ei itse esiintymistilanteessa esim. ikinä kädet tärise tai ääni värise, vaikka voinkin kokea oloni epämukavaksi. Mutta se tunne etukäteen on jotain sanoinkuvaamattoman kauheaa.
Kiitos tästä viestistä :D Ihana tietää, että meitä on muitakin. Se helpottaa... Juuri se etukäteishomma on kauheaa.... Lopulta kaikki menee hyvin :)
Tai ei ainakaan niin pahasti suhteessa siihen etukäteisjännitykseen (sekin epämääräistä)….
Voimia sinullekin tämän ongelman kanssa.
Faarao
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esiintymisessä jännittää paitsi itse esiintyminen myös oman vuoron odottaminen. Varsinkin jos odotusaika on pitkä ja vuorot etenee järjestyksessä. Olisi helpompaa vain alottaa suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Ennakkojännittäminen ei ole niin paha mielestäni kuin se, että varsinaisessa tilanteessa alkaa jännittää. Kokemusta tässä on, esim.esiintyminen, jota en pelännyt etukäteen ollenkaan, mutta varsinaisessa tilanteessa hyydyin täysin ekaksi minuutiksi niin, että sen näki.
Myös koulussa kokeet, joita en jännittänyt etukäteen, varsinainen paniikki iski vasta koetilanteessa.
Toki jännitin etukäteen myös ihan tuttuja asioita, kuten yhteenaikaan, kun kävin paritanssitunneilla. Jostain syystä jännitin niille menoa etukäteen, koska koskaan ei tiennyt, koska opettaja pistää meidät tekemään multispinnauksia, tanssimaan silmät kiinni tai muuten vain tekee vaikeita kuvioita. Toki nuo asiat olivat haastavia melkein kaikille oppilaille.
Tämä sun kirjoittama tanssituntihommajännitys on lähes yksiyhteen mun ratsastuksen kanssa.
Mulla on helpottanut se (tänäänkin oli ratsastus), että jos en jotain tajua tai en osaa, niin sanon sille opettajalle suoraan, että en täysin ymmärtänyt tai tätä en ole vielä harjoitellut, niin helpottaa tilannetta, kun suoraan sanoo. Mulla helpottaa se tuossa tilanteessa. Siksi olen antanut itselleni luvan harrastuksessa sanoa suoraan.
F, ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin samanlainen. Itselläni ei itse esiintymistilanteessa esim. ikinä kädet tärise tai ääni värise, vaikka voinkin kokea oloni epämukavaksi. Mutta se tunne etukäteen on jotain sanoinkuvaamattoman kauheaa.
Kiitos tästä viestistä :D Ihana tietää, että meitä on muitakin. Se helpottaa... Juuri se etukäteishomma on kauheaa.... Lopulta kaikki menee hyvin :)
Tai ei ainakaan niin pahasti suhteessa siihen etukäteisjännitykseen (sekin epämääräistä)….
Voimia sinullekin tämän ongelman kanssa.
Faarao
Miksi he m me tti tuli Faarao..... Ei ku F , ap
Jännitän ihan jokaista asiaa joka ei kuulu normaaliin arkeeni. En ymmärrä miten en saa tähän mitään lääkitystä sillä en koe edes eläväni sillä jännittäminen estää multa niin monia asioita. Poistun kotoakin vain pakolliset eli töihin, terapiaan ja kauppaan. Työni on todella tylsää ja joka päivä on samanlainen mikä sopii mulle täydellisesti. Elämäni on pakko olla todella rutiininomaista sillä mikä vaan normaalista poikkeava laukaisee jännityksen joka mun kohdalla tarkoittaa mm vessassa juoksemista, hikoilua, pahoinvointia, mahakipua, unettomuutta, ahdistuneisuutta, yliajattelua ja murehtimista. En edes muista elämää ilman tätä.
Vierailija kirjoitti:
Jännitän ihan jokaista asiaa joka ei kuulu normaaliin arkeeni. En ymmärrä miten en saa tähän mitään lääkitystä sillä en koe edes eläväni sillä jännittäminen estää multa niin monia asioita. Poistun kotoakin vain pakolliset eli töihin, terapiaan ja kauppaan. Työni on todella tylsää ja joka päivä on samanlainen mikä sopii mulle täydellisesti. Elämäni on pakko olla todella rutiininomaista sillä mikä vaan normaalista poikkeava laukaisee jännityksen joka mun kohdalla tarkoittaa mm vessassa juoksemista, hikoilua, pahoinvointia, mahakipua, unettomuutta, ahdistuneisuutta, yliajattelua ja murehtimista. En edes muista elämää ilman tätä.
Minä ap.
Ymmärrän hyvin, että töissä tätä ei voi käyttää (ei puhettakaan, että minä käyttäisin), mutta voisitko kokeilla, että päätät etukäteen, että sanot suoraan sinua hermostuttavan siinä tilanteessa.
Tämä ei poista minultakaan ennakkohermoilua, mutta helpottaa, jos päätän etukäteen, että kun olen siinä konkreettisessa tilanteessa, niin en yritä peittää hermoilua, niin sanon (esiintymisessä yleisölle, ratsastuksen opettajalle, tai sinun tapauksessa jos lääkäri tmv) että minua kyllä jännittää. Se tavallaan poistaa sitä jännitystä, koska ihmiset suhtautuu pääsääntöisesti sympaattisesti heikkoutensa myöntäviin ihmisiin.
Tämä ei oikein toimi töissä (ei minullakaan: en voi sanoa asiakkaalle tai oikeudessa että hermostuttaa), mutta muissa tilanteissa.
Ennakkoa se poista, mutta jotenkin helpottaa kun antaa siihen luvan itselleen.
F ap
up