Mitä olen menettänyt kun en osaa lasketella?
Kommentit (19)
Et mitään? Rahaa olet säästänyt :D
Et mitään!
Hissi vie ylös ja painovoima tuo alas.
Käy kokeilemassa jos kerran kiinnostaa! Minusta se on yksinkertaisesti hauskaa. Vauhdikasta, saa olla ulkona, tulee hyvä mieli, mukavaa ajanvietettä, reidet vahvistuu. Aikuisillekin on hiihtokouluja.
Mä harrastan laskettelua, freestyle, eli teen temppuja. Se on älyttömän hauskaa, siksi teen sitä. Nautin ulkoilmasta ja lasketellessa liikuntaa tulee ihan huomaamatta, kun se on niin mukavaa :) Mä tykkään siis tosi paljon!
Vierailija kirjoitti:
Et mitään!
Hissi vie ylös ja painovoima tuo alas.
Miten ihmeessä alppihiihtäjillä on sitten niin isot lihakset? Nehän on ihan järjettömän kovakuntoisia!
Muutaman luunmurtuman rahan lisäksi.
4 murtumaa, aivotärähdyksen ja nilkan nivelsiteiden repeämän.
Laskettelu on se turha vaihe ennen after skitä. Eli et mitään.
Suosittelen lämpimästi lajia, jos on vähänkään sellaista extreme-kaipuuta. Ensin täytyy toki opetella laskemaan, pikkuhiljaa siirtyä vaativampiin mäkiin. Muistakaa käyttää kypärää! On aivan todella kummallista, kun välillä näkee ihan aikuisia ihmisiä rinteessä ilman kypärää.
Vierailija kirjoitti:
EN mäkään osaa kui syöksyä.
Se on kiva sielllä mäen loppu päässä. Hei voiks joku vtttu pysäyttää mut. Ottakaa koppi.
After ski on useimmille se tärkein juttu.
Urheilussa on aina riski loukkaantua, etenkin laskettelussa, se on fakta. Itse en kuitenkaan ajattele niin, että en voi jotain tehdä kun on riski että sattuu tai tulee vammoja. Aina niin voi käydä. Elämästä täytyy nauttia ja tehdä niitä asioita jotka tuovat sulle iloa, ei pidä murehtia liikaa.
Et mitään verrattuna mihinkään muuhunkaan vapaa-ajan toimeen mistä joku muu tykkää.
Mulle laskettelu Suomessa on lähinnä taitojen ja fyysisen kunnon ylläpitämistä sitä varsinaista laskettelun ideaa eli alppimatkoja varten. Kyllähän kevätviikot Lapissakin ovat upeita, mutta vasta kun on kerran päässyt kunnon vuorille, tajuaa yhtäkkiä, mistä koko hommassa on kyse.
Se ei ole vain se laskeminen vaan myös kaikki muu, mikä siihen liittyy. Maisemat, ihmiset, vuoret, ruoka, seikkailu ja jännityskin ja lopulta palkitseva uupumus rankan hiihtopäivän jälkeen. Jossain 3000 metrin korkeudella jäätiköllä sitä vasta oivaltaa, miksi taitoa on kannattanut harjoitella ja kuntoa kohottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EN mäkään osaa kui syöksyä.
Se on kiva sielllä mäen loppu päässä. Hei voiks joku vtttu pysäyttää mut. Ottakaa koppi.
Onko kaikissa laskettelukeskuksissa niitä pysäytysvittuja?
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen lämpimästi lajia, jos on vähänkään sellaista extreme-kaipuuta. Ensin täytyy toki opetella laskemaan, pikkuhiljaa siirtyä vaativampiin mäkiin. Muistakaa käyttää kypärää! On aivan todella kummallista, kun välillä näkee ihan aikuisia ihmisiä rinteessä ilman kypärää.
Tää kypärättömyys on ihmetyttänyt minuakin! Eikö ihmiset oikeesti ymmärrä että siinä voi käydä tosi pahasti jos kaatuu ja lyö päänsä. Vaikka itse osaisi laskea, niin joku muu voi täräyttää sinua päin. Ja vaikka olisi kuinka hyvä laskemaan, niin AINA on se mahdollisuus että kaatuu.
Laskettelu on ihanaa! Aloitin jo 60-luvulla, ja viime talvena meitä oli rinteessä jo kolme sukupolvea, kymmenen hengen joukko.
EN mäkään osaa kui syöksyä.