Olen huolissani lapsestani, ei saa terapiaa.
Vielä itse hallittavissa hänen käytös mutta pelottaa miten käy kun kasvaa.
Traumaattiset vuodet takana lapsella ja nyt niitä oireilee.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Hehheh
Kiva että sulla on hauskaa
Voisitko itse hakea apua kasvattamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Voisitko itse hakea apua kasvattamiseen?
Olen joitakin hyödyllisiä vinkkejä saanut, suurin osa oli semmosia jotka jo itse tiesin. Psykoterapeutti en ole joten en traumoihin osaa samanlain pureutua.
Trauma psykoterapeutin arviossa käytiin ja sanoi, että lapsella selkeä posttraumaattinen stressireaktio päällä kertomani mukaan ja yritetään kiireellisenä alottaa terapia. (kaikilla kolmella kerralla lapsemme ei puhunut terapeutille kuulemma oikeen mitään)
No, ehdittiin kolme kertaa käydä arviossa kun selvisi, että työparinsa lähtee muualle töihin, eli väki vähenee. Yht äkkiä heidän mielestään lapsellamme ei enää ollutkaan mitään ongelmia.
Että semmosta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko itse hakea apua kasvattamiseen?
Olen joitakin hyödyllisiä vinkkejä saanut, suurin osa oli semmosia jotka jo itse tiesin. Psykoterapeutti en ole joten en traumoihin osaa samanlain pureutua.
Trauma psykoterapeutin arviossa käytiin ja sanoi, että lapsella selkeä posttraumaattinen stressireaktio päällä kertomani mukaan ja yritetään kiireellisenä alottaa terapia. (kaikilla kolmella kerralla lapsemme ei puhunut terapeutille kuulemma oikeen mitään)
No, ehdittiin kolme kertaa käydä arviossa kun selvisi, että työparinsa lähtee muualle töihin, eli väki vähenee. Yht äkkiä heidän mielestään lapsellamme ei enää ollutkaan mitään ongelmia.
Että semmosta.
Ap
Kuulostaa tutulta tuo tilanne että jengi vaihtuu vähän väliä. Heti kun tutustut yhteen terapeuttiin, seuraavalla käynnillä hän onkin vaihtamassa toisaalle töihin.
Omalla lapsella on tuo sama diagnoosi mutta vasta viime viikolla kävi ilmi että hän on saanut vääränlaista terapiaa jo yli 2 vuotta. Hän edelleen käy siellä vaikka aina on sanonut että käynneistä ei ole mitään hyötyä. En tiedä milloin alkaa saamaan oikeanlaista terapiaa vai alkaako se ikinä. Elämä on katkolla koko ajan.
Monesti vaan pelkään, että joskus ollaan tilanteessa, että lapsi joudutaan ottaan huostaan tai perhekotiin oireilujensa vuoksi..vaikka nyt kun lapsi pääsisi terapiaan todennäköisesti saisi pahan olon purettua pois hiljalleen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko itse hakea apua kasvattamiseen?
Olen joitakin hyödyllisiä vinkkejä saanut, suurin osa oli semmosia jotka jo itse tiesin. Psykoterapeutti en ole joten en traumoihin osaa samanlain pureutua.
Trauma psykoterapeutin arviossa käytiin ja sanoi, että lapsella selkeä posttraumaattinen stressireaktio päällä kertomani mukaan ja yritetään kiireellisenä alottaa terapia. (kaikilla kolmella kerralla lapsemme ei puhunut terapeutille kuulemma oikeen mitään)
No, ehdittiin kolme kertaa käydä arviossa kun selvisi, että työparinsa lähtee muualle töihin, eli väki vähenee. Yht äkkiä heidän mielestään lapsellamme ei enää ollutkaan mitään ongelmia.
Että semmosta.
Ap
Kuulostaa tutulta tuo tilanne että jengi vaihtuu vähän väliä. Heti kun tutustut yhteen terapeuttiin, seuraavalla käynnillä hän onkin vaihtamassa toisaalle töihin.
Omalla lapsella on tuo sama diagnoosi mutta vasta viime viikolla kävi ilmi että hän on saanut vääränlaista terapiaa jo yli 2 vuotta. Hän edelleen käy siellä vaikka aina on sanonut että käynneistä ei ole mitään hyötyä. En tiedä milloin alkaa saamaan oikeanlaista terapiaa vai alkaako se ikinä. Elämä on katkolla koko ajan.
Voimia.💞💞 Toivottavasti saatte oikeaa hoitoa mahdollisimman pian. Tämä on aika raadollista kuinka jo lapset jätetään heitteille.
Ap
Hehheh