Pahuus ihmisissä on täysin arkipäiväistä: virkamies joka ei osaa erottaa oikeaa ja väärää
Vaan tekee liukuhihnalta päätöksiä jotka aiheuttavat inhimillistä kärsimystä.
Näin päätteli filosofi Hannah Arendt kohdattuaan juutalaisten joukkotuhosta paljolti vastuussa olleen natsin. Tästä ei huokunut syvää pahuutta vaan hän vaikutti vain... tollolta virkamieheltä.
Mitä mieltä?
Kommentit (14)
Sitä mieltä, että meillä on ns. päällikkövirastoja, joissa pomo kertoo, mitä tehdään ja sitten se tehdään tai irtisanoudutaan. Saksassa aikanaan kieltäytyminen olisi tarkoittanut "asiakkaaksi" päätymistä niin itselle kuin perheelle.
Elossa säilyminen on vahva vietti - myös saksalaisille.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mieltä, että meillä on ns. päällikkövirastoja, joissa pomo kertoo, mitä tehdään ja sitten se tehdään tai irtisanoudutaan. Saksassa aikanaan kieltäytyminen olisi tarkoittanut "asiakkaaksi" päätymistä niin itselle kuin perheelle.
Elossa säilyminen on vahva vietti - myös saksalaisille.
Juuri tuolla perusteella se tapattaminen toimi. Jokainen, myös se ylin sanoi itselleen "minä vain seuraan ohjeita"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mieltä, että meillä on ns. päällikkövirastoja, joissa pomo kertoo, mitä tehdään ja sitten se tehdään tai irtisanoudutaan. Saksassa aikanaan kieltäytyminen olisi tarkoittanut "asiakkaaksi" päätymistä niin itselle kuin perheelle.
Elossa säilyminen on vahva vietti - myös saksalaisille.
Juuri tuolla perusteella se tapattaminen toimi. Jokainen, myös se ylin sanoi itselleen "minä vain seuraan ohjeita"
Virkamieskoneisto ei myöskään ole niin puhtaan hierarkinen että olisi aina joku ylempi henkilö päättämään. Ylempi henkilö varmasti löytyy muttei ko. päätökset ole heiniään. Joten vastuu on myös sillä kumileimasimella. Paha ja epäinhimillisiä päätöksiä tekevä virkamies mielellään mielessään toki ulkoistaa vastuun jollekin toiselle.
Oli hyvä juttu. Arkipäivän pahuutta on; jonkinlaista ajattelemattomuutta ja tietämättömyyttä, rohkeuden puutetta, oman vastuun ulkoistamista.
Vierailija kirjoitti:
Sitä mieltä, että meillä on ns. päällikkövirastoja, joissa pomo kertoo, mitä tehdään ja sitten se tehdään tai irtisanoudutaan. Saksassa aikanaan kieltäytyminen olisi tarkoittanut "asiakkaaksi" päätymistä niin itselle kuin perheelle.
Elossa säilyminen on vahva vietti - myös saksalaisille.
"[U]nder conditions of terror most people will comply but some people will not, just as the lesson of the countries to which the Final Solution (juutalaisten tuhoaminen) was proposed is that "it could happen" in most places but it did not happen everywhere. " Arendt mainitsee esimerkkinä miehitetyn Tanskan, joka ei suostunut tapattamaan juutalaisia.
Näinhän se homma etenee.
Ajatellan nyt vaikka vanhustenhoidon yksityistämistä (vrt, Caruna ja uusi idea myydä vesilaitokset).
Joku esittää idean kuinka voisimme saada vanhusten hoidon halvemmaksi. Asiaa lobataan suurella rahalla ja pikkuhiljaa idea etenee alaspäin hierarkiassa ja kun tarpeeksi on voideltu, lounastettu ja saunottu, yhdelläkään asiaan osallistuvalla taholla ei ole pokkaa sanoa, ettei tämä tule onnistumaan, sillä tällä tavoin asia hoitaen homma tulee 10 kertaa kalliimmaksi.
Kukaan asianosainen ei ota vastuuta tehdyistä päätöksistä, sillä se on jakaantunut usealle virkamiehelle, omistajalle ym.
Homma polkaistaan käyntiin ja paikkaan palkataan halpaa, huonoa ja ammattitaidotonta henkilökuntaa ja kuntaa laskutetaan sikamaisesti.
Yksikään hoitajista ei marise, vaan alkaa tekemään työtään palkkaa vastaavalla tavalla ja yrittää keinotella pitääkseen paikkansa ja palkkansa.
Kukaan ei ole tehnyt omasta mielestään mitään väärää, mutta vanhukset kärsivät hoidon puutteesta, kunta rahasta ja ylityöllistetty hoitaja tuntee huonoa omaatuntoa tehdessään työnsä huonosti, mutta tekee silti.
Se saksalainen junanlähettäjä on nykypäivän hoitaja, joka tekee vain työtänsä vaikka se tuottaa kärsimystä muille ihmisille.
Sen pituinen se satu ihmisen moraalista ja kuinka fasismi käytännössä toimii.
Voisiko joku paikalla olevista filosofeista kattavasti määritellä, mitä ovat "oikea" ja "väärä"? Mieluusti niin, että se pätee ehdottomalla ja muuttumattomalla tavalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä mieltä, että meillä on ns. päällikkövirastoja, joissa pomo kertoo, mitä tehdään ja sitten se tehdään tai irtisanoudutaan. Saksassa aikanaan kieltäytyminen olisi tarkoittanut "asiakkaaksi" päätymistä niin itselle kuin perheelle.
Elossa säilyminen on vahva vietti - myös saksalaisille.
"[U]nder conditions of terror most people will comply but some people will not, just as the lesson of the countries to which the Final Solution (juutalaisten tuhoaminen) was proposed is that "it could happen" in most places but it did not happen everywhere. " Arendt mainitsee esimerkkinä miehitetyn Tanskan, joka ei suostunut tapattamaan juutalaisia.
Ja tämän takia ”käskyjen noudattaminen” ei ole puolustus.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku paikalla olevista filosofeista kattavasti määritellä, mitä ovat "oikea" ja "väärä"? Mieluusti niin, että se pätee ehdottomalla ja muuttumattomalla tavalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Jos sinulle annetaan määräys esim. ei tarpeeksi resursseja hoitaa vanhusta eettisesti oikein ja kuitenkin menet aamulla työhön ja saat siitä palkkaa, sinä olet osallinen vanhusten kaltoinkohteluun, yhtä paljon kuin esimiehesi, kunnan virkamiehet tai kuka muu tahansa joka ei korjaa asiaa paremmalle tolalle,
Yksilö ei voi koskaan sanoa, minä tottelin vain määräyksiä ja sain palkkaa tästä ihmisten kaltoinkohtelusta.
Tekijä on henkilökohtaisesti vastuussa omista teoistaan tai tekemättömyyksistään.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku paikalla olevista filosofeista kattavasti määritellä, mitä ovat "oikea" ja "väärä"? Mieluusti niin, että se pätee ehdottomalla ja muuttumattomalla tavalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Oikein on puolustaa elämää ja rakentaa, väärin on palvoa kuolemaa ja tuhota. Natsít ovat hyvä esimerkki pahuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku paikalla olevista filosofeista kattavasti määritellä, mitä ovat "oikea" ja "väärä"? Mieluusti niin, että se pätee ehdottomalla ja muuttumattomalla tavalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Jos sinulle annetaan määräys esim. ei tarpeeksi resursseja hoitaa vanhusta eettisesti oikein ja kuitenkin menet aamulla työhön ja saat siitä palkkaa, sinä olet osallinen vanhusten kaltoinkohteluun, yhtä paljon kuin esimiehesi, kunnan virkamiehet tai kuka muu tahansa joka ei korjaa asiaa paremmalle tolalle,
Yksilö ei voi koskaan sanoa, minä tottelin vain määräyksiä ja sain palkkaa tästä ihmisten kaltoinkohtelusta.
Tekijä on henkilökohtaisesti vastuussa omista teoistaan tai tekemättömyyksistään.
Jotain tällaista, asiat tapahtuvat tekemällä, eivät vain tipahda jostakin, jonkun muun tekeminä. Joka päivä tehdään valintoja, mitä ja miten tehdään, toimitaan tai sivuutetaan. Jokaisen teon ja kohtaamisen voi valita, hyvän ja pahan väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku paikalla olevista filosofeista kattavasti määritellä, mitä ovat "oikea" ja "väärä"? Mieluusti niin, että se pätee ehdottomalla ja muuttumattomalla tavalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Tämähän koko jutun pointti on että ET VOI ulkoistaa omaa vastuutasi ajatella muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku paikalla olevista filosofeista kattavasti määritellä, mitä ovat "oikea" ja "väärä"? Mieluusti niin, että se pätee ehdottomalla ja muuttumattomalla tavalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Jos sinulle annetaan määräys esim. ei tarpeeksi resursseja hoitaa vanhusta eettisesti oikein ja kuitenkin menet aamulla työhön ja saat siitä palkkaa, sinä olet osallinen vanhusten kaltoinkohteluun, yhtä paljon kuin esimiehesi, kunnan virkamiehet tai kuka muu tahansa joka ei korjaa asiaa paremmalle tolalle,
Yksilö ei voi koskaan sanoa, minä tottelin vain määräyksiä ja sain palkkaa tästä ihmisten kaltoinkohtelusta.
Tekijä on henkilökohtaisesti vastuussa omista teoistaan tai tekemättömyyksistään.
Jotain tällaista, asiat tapahtuvat tekemällä, eivät vain tipahda jostakin, jonkun muun tekeminä. Joka päivä tehdään valintoja, mitä ja miten tehdään, toimitaan tai sivuutetaan. Jokaisen teon ja kohtaamisen voi valita, hyvän ja pahan väliltä.
Näin se on.
Ihminen ei enää ymmärrä tekojensa, tekemättömyyksiensä seurauksia tai ei välitä niistä.
Samalla tavalla kuin Itä-saksalainen rajavartija, joka ampui pakenevia ihmisiä, samalla tavalla kuin saksalainen juna-aikataulujen järjestelijä, joka organisoi juutalaisjunien aikataulut keskitysleireille, samalla tavalla toimii tuhatmäärin ihmisiä maassamme, tietoisena siitä että tekee työssään väärin jotain ihmistä kohtaan ja puolustautuu samalla tavalla kuin fasis tisen valtion ihmiset ennen häntä.
Minä tottelin vain määräyksiä
Eikös se ole Jumalan alkuperäinen täydellinen, synnitön ihminen, joka ei osannut erottaa hyvää ja pahaa?