Paljonkohan Suomessa on ammattisairastajia? Ihmisiä, joilla ei ole toivoa edes kuolemasta?

Yksi perheenjäsen on mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä ja sen päälle on jos jotakin sairautta -suurin osa ns. toiminnallisia oireita/sairauksia, joita ei kaikkien mielestä ole edes olemassa- Karmeaa seurata vieressä kun ihminen pystyy hädin tuskin huolehtimaan kaupassakäymisestä omatoimisesti ja muutenkin elämä on niukkaa, kurjaa ja lähes erakoitunutta. Ja kaiken tämän päälle sairastuu/sairastaa koko ajan flunssia/ influenssaa/ mahatautia yms virusperäisiä muille ihmisille ”vaarattomia” tauteja. Ne vaan vievät toimintakykyä aina vaan huonommaksi ja kun vastustuskyky on olematon; joka ikinen tauti tarttuu. Hallitsematon ja alati paheneva syöksykierre. Ihminen, joka toipuu tavallisesta flunssasta muutaman kuukauden ja influenssasta (ei onneksi ihan joka vuosi ole iskenyt) on huonossa kunnossa 3-6kk. Missä vaiheessa näin sairas voi päästä osastohoitoon tai johonkin laitokseen tilanteen arviointiin ja toipumissuunnitelman tekemiseen? Viime vuodet tk:ssa on vain uusittu vanhat reseptit kerta toisensa jälkeen mutta mikään ei tue minkäänasteista toipumista; kokonaan parantuminen ei enää ole edes mahdollista.

Mutta ei 30 vuotta voi nykyisessäkään kunnossa elää; käytännössä puolet vuodesta on vuoteenomana; sairastaa 4-6pv sängynpohjalla syömöttä; sitten ehkä viikko-pari puolittain ja sitten parempi viikko kunnes sairastuu taas uudestaan. Alipainoinen, sisäilmaoireilua ja allergioita vino pino. Paljonkohan tälläisiä surkeita kohtaloita Suomessa onkaan? Ja kuuluvatko ne kenellekään? Mistään ei saa apua kun yksityisiin lääkäreihin ei ole varaa. Tk:ssa ei pääse vastaanotolle ellei jotain uutta ilmene.