Onko täällä muita jotka elävät kovan kroonisen kivun kanssa?
Miten jaksatte? Miten jaksatte pyörittää arkea? Olla äitejä/isiä lapsillenne? Laittaa ruokaa ja siivota tiskejä? Miten pysytte järjissänne ettekä vajoa alakuloon? Pystyttekö ajatella ja suunnitella tulevaa?
Itse olen lähinnä vihainen ja kyllästynyt koko ajan. Ei huvittaisi mikään. Ei jaksa enää edes valittaa. Tekisi mieli luovuttaa jo vanhemman rooli täysin puolisolleni ja nukkua vain päivät, mutta pakko olisi yrittää, jotain.
Minulla olisi leikkaus edessä joka saattaa helpottaa, tai sitten pahentaa. Siihen menee 4kk. Lasken tunteja. Taas alkaa olla yksi päivä takana. Yöt menee hyvin.
Miten teillä?
Kommentit (8)
On reumaattiset nivel- ja lihassäryt. Jos tekee vähänkään raskaampia töitä, yöt on tuskaisia. Muutoinkin on jatkuvaa jo motusta. Pystyn vielä arkiaskareisiin kohtalaisen hyvin kivuista huolimatta.
Kunnon lääkkeet, kipuun myös turtuu.
Täällä. Rasitusmurtuma selässä ja siitä johtuvat helvetilliset hermokivut ovat arkipäivää. Lisänä myös reumakivut ja ylipaino. Ei ole herkkua ei.
Fibromyalgia ja interstitielli kystiitti aiheuttavat päivittäistä kipua. Fibromyalgia lisäksi väsymystä. Onhan se elämä aika raskasta ja masentavaa. Olen usein syöpää tai muuta äkkiä hautaan vievää tautia toivonut, että pääsisi jo kitumasta.
Itse pystyn kyllä työhön joka istumatyö. Mutta sen lisäksi en jaksa enkä kestä mitään, en ihmisten näkemistä vapaa-ajallani, en minkään tekemistä.
Minulla on selkärangan rappeumasairaus ja kuusi vuotta kipu hallitsi ja rajoitti merkittävästi elämääni. Työstä selviäminen vei kaikki voimavarat. Nyt käytän keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä kipulääkkeiden rinnalla ja se on palauttanut toimintakykyni. Vastustin ennen kovia lääkkeitä, nyt ymmärrän että parhaimmillaan ne antavat elämän takaisin.
Menossa viheliäinen vaihe, illasta alan purra hampaita yhteen. Olen ihminen, joka pakotan itseni tekemään kaikki ja se on varmaan syy 'kirraamiseen' . Toisaalta kävelylenkki helpottaa tuota oloa.
Käytän opiaattimurusta joka päivä ja päätin, että jätän murusenkin pois. Se vaan helpottaa kipuja ja teho on säilynyt kun tavallaan koko ajan vähentänyt (nyt ehkä kaksi grammaa).
Tavalliseet kipulääkkeet eivät toimi.
Se mikä joskus raivostuttaa, kun vieläkin joku sanoo 'niin kun sinä et tee sitä tai tätä'.
3- hermosärky, borrelioositartunnat, pari muuta kipusairautta ja pari loukkaantumista.
Ihan helvettiä 24/7. Omalla kustannuksella pidin sapattivuoden mutta nyt olen palannut töihin. Pahinta on kipujen aiheuttama masennus ja epävarmuus työtehtävissä, ei jaksa pysyä skarppina
N 60 v
En pysty olla töissä, en saa rahaa mistään ja elän miehen palkalla. Päivällä sain tyhjennettyä tiskikoneen, pestyä koneellisen pyykkiä ja keitettyä makaronia. Siinä koko päivän asiat jotka sain aikaan tänään.
Muuten käynyt 3krt kuumassa suihkussa, syönyt särkylääkkeitä, nukkunut päiväunet kipugeelin kanssa ja katsonut leffan. Sohvalta seurannut kun mies huolehtinut lapset/läksyt/kotityöt/ ruoat työpäivän jälkeen.
Tunnen itseni täysin turhaksi.
Ap