Lue keskustelun säännöt.
Ovatko sosiaaliset ihmiset yksinkertaisia?
06.01.2020 |
Ruokatunnilla, kadulla kävellessäni, kaupan kassajonossa, ynnä muissa lukemattomissa tilanteissa joissa minun ei tarvitse ihan täysillä keskittyä johonkin hankalaan asiaan vaeltelen yksin syvällä ajatuksissani kaukaisiin maailmoihin. Esim yritän löytää mielentilan jossa minulla olisi tunneyhteys numeroihin, muistelen jotain kirjaa jota olen lukenut, kuvittelen että en olekaan kävelemässä kadulla vaan jossain Himalajan vuoristossa, käyn mielessäni keskustelua Forrest Gumpin kanssa, jne jne jne.
En ole täysin epäsosiaalinen. Läheisten ystävien kanssa juttelen syvimmistä tunnoistani, mutta sen enempää en ihmisiä kaipaa. Puolituttujen kanssa en juttele, koska olen huomannut että heillä on aivan järkyttävän pinnalliset jutut. Juoruilua, harrastuksia, ruokavaliota, lemmikkejä, työasioita, mökkeilyä,... eli ihan vain "normaaleja arkisia" asioita. Arkielämän yksinkertaisia asioita joita ihan oikeasti ei tarttisi pohtia sen kummemmin.
Kyllä minäkin tykkään järvellä soudella, mukavaahan se on, mutta ei siitä soutelusta mitään juteltavaa tule! En todellakaan ymmärrä miksi "sosiaaliset" ihmiset vaihtavat kuulumisia tyyliin "kävin mökillä, soutelin järvellä, oli mukavaa". Kuinka aivotonta juttelua voi olla?
Miten sosiaaliset ihmiset jaksavat päivästä ja vuodesta toiseen jutella päivät pitkät noita samoja aivan järkyttävän tyhjänpäiväisiä asioita? Tsiisus! Ihmiset juttelevat useita tunteja joka päivä ja aina vain samoja merkityksettömiä pinnallisia juttuja. Eikö ne mitään enempää tai syvempää kaipaa?
Kyllä minäkin nyt katsoin hieman jääkiekon nuorten MM kisoja, mutta en todellakaan jutellut niistä peleistä! Jos kohtaa toisen ihmisen ihan silmästä silmään niin voi yrittää kohdata hänet myös jollain syvemmällä ja merkityksellisemmällä tasolla kuin vain "oli hieno peli eilen".
Kommentit (50)
Siltä vähän välillä tuntuu... sitten sosiaaliset tekee kaikenlaisia oletuksia hiljaisemmista ja ovat ihan äimänkäkenä kun tämä onnistuukin jossain ”eihän se voi kun on niin hiljainen”.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti heillä on koira, koska eivät pysty olemaan hetkeäkään yksi.
Jep, tämän takia en kestä ihmisten sosiaalista seuraa kuin piri tai kokkelipäissäni, silloin on kiva jauhaa kaikkea kakkaa. Selvinpäin siinä ei ole mitään kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Siltä vähän välillä tuntuu... sitten sosiaaliset tekee kaikenlaisia oletuksia hiljaisemmista ja ovat ihan äimänkäkenä kun tämä onnistuukin jossain ”eihän se voi kun on niin hiljainen”.....
Kuten mitä?
Eivät, mutta monet introvertit ovat ihmissuhdetaidottomia tolloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekstrovertti. kirjoitti:
Eivät, mutta monet introvertit ovat ihmissuhdetaidottomia tolloja.
Sweet
Vierailija kirjoitti:
Monesti heillä on koira, koska eivät pysty olemaan hetkeäkään yksi.
Viaton luontokappale ihmisten välineenä. Tämä on niin nähty :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
100 ÄO ihmiset kokoontuvat yhdessä nauramaan tyhmille ihmisille, näin voi käydä vain vauva.fi keskustelupalstalla :D
Ymmärrän sen että eri ihmiset kaipaavat elämältä eri verran merkityksentunnetta, jotain syvempää merkitystä. Jotkut kaipaavat vähemmän, jotkut enemmän, jotkut niin paljon että tulevat aivan sairaiksi. Mutta en voi ymmärtää miten sosiaalisille ihmisille voi riittää niin älyttömän vähäinen merkitys.
Mitä tunnetta tai muuta elämänsisältöä minun pitäisi siitä saada jos tuttava kertoo minulle esim "tuo keittiössä töissä oleva Maija oli naimisissa mutta sitten sen mies häipyi, nyt Maija on yksinhuoltaja, hyvin se vaikuttaa pärjäävän, sillä on myös koira, Maija on kouluttanut sen koiran tosi hyvin,..." ?
Joskus kuuntelen ihmisten puhuvan tuollasia juoruja ja mä yritän tajuta että mikä pointti tuossa oikein on. Mikä merkitys, mikä arvo, mikä syvempi sisältö? Mikä pointti??? Tuo on mysteeri johon en varmaan ikinä tule saamaan vastausta.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä, joka tämän aloituksen teit, olet itse tosi yksinkertainen.
Sori tästä, mutta tämä on totuus.
Lopeta hölötys ap, puhut pelkkää palturia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekstrovertti. kirjoitti:
Eivät, mutta monet introvertit ovat ihmissuhdetaidottomia tolloja.
Anna kun arvaan: sanot usein tämän tai jotain samansuuntaista kahvihuoneessa kovaan ääneen. Siihen joku tuumii että etkai sä nyt noin voi... toi oli vähän ilkeesti sanottu. Sanot vielä kovempaan ääneen: minulla on vaan tapana sanoa asiat suoraan kun minä olen tämmöinen räväkkä pikkumyy!!!
Itselläni oli kanssa tämä sama ongelma, mutta arvaa mitä, kun työ on tarpeaksi mielenkiintoista, niin työkaveritkin ovat mielenkiintoisia. Tietenkin muutama ärsyttävä kuuluu aina joukkoon. Mutta tärkeänä pointtina on se, että opettelee itsekin sen pskan smalltalkin mitä ne tylsät ihmiset harrastaa. Se kuuluu asiaan. Älä vain ala puhua mistään globaalien ongelmien ratkaisemisista tms. Isoista ajatuksista, koska ne ei niitä ymmärrä tai luulevat sinua vain hulluksi :") mutta ajattele miten ihanaa kun on hyviä ystäviä ja ettei kaikki ole aivan säälittävän yksinkertaisia. 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sen että eri ihmiset kaipaavat elämältä eri verran merkityksentunnetta, jotain syvempää merkitystä. Jotkut kaipaavat vähemmän, jotkut enemmän, jotkut niin paljon että tulevat aivan sairaiksi. Mutta en voi ymmärtää miten sosiaalisille ihmisille voi riittää niin älyttömän vähäinen merkitys.
Mitä tunnetta tai muuta elämänsisältöä minun pitäisi siitä saada jos tuttava kertoo minulle esim "tuo keittiössä töissä oleva Maija oli naimisissa mutta sitten sen mies häipyi, nyt Maija on yksinhuoltaja, hyvin se vaikuttaa pärjäävän, sillä on myös koira, Maija on kouluttanut sen koiran tosi hyvin,..." ?
Joskus kuuntelen ihmisten puhuvan tuollasia juoruja ja mä yritän tajuta että mikä pointti tuossa oikein on. Mikä merkitys, mikä arvo, mikä syvempi sisältö? Mikä pointti??? Tuo on mysteeri johon en varmaan ikinä tule saamaan vastausta.
-ap
Joillekin puhuminen on kivaa. Sillä ei ole mitään väliä mitä lätisee.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sen että eri ihmiset kaipaavat elämältä eri verran merkityksentunnetta, jotain syvempää merkitystä. Jotkut kaipaavat vähemmän, jotkut enemmän, jotkut niin paljon että tulevat aivan sairaiksi. Mutta en voi ymmärtää miten sosiaalisille ihmisille voi riittää niin älyttömän vähäinen merkitys.
Mitä tunnetta tai muuta elämänsisältöä minun pitäisi siitä saada jos tuttava kertoo minulle esim "tuo keittiössä töissä oleva Maija oli naimisissa mutta sitten sen mies häipyi, nyt Maija on yksinhuoltaja, hyvin se vaikuttaa pärjäävän, sillä on myös koira, Maija on kouluttanut sen koiran tosi hyvin,..." ?
Joskus kuuntelen ihmisten puhuvan tuollasia juoruja ja mä yritän tajuta että mikä pointti tuossa oikein on. Mikä merkitys, mikä arvo, mikä syvempi sisältö? Mikä pointti??? Tuo on mysteeri johon en varmaan ikinä tule saamaan vastausta.
-ap
I feel you! Siksi en oikein osaakaan ottaa osaa tuollaiseen keskusteluun,kun se tuntuu ihan mrrkityksettömältä... Tunnen ihan kuin esittäisi jotain omituista roolia, mutta vastapuoli onkin tosissaan.
Okei ap.
Kerro nyt jotain syvällistä!
Minulla on tapana käydä keskusteluja voileivän teosta Karl Marxin kanssa.
Tunnen olevani älykkö. Yleensä keskustelu kiihtyy kun väittelemme parhaimmista patongin täytteistä.
Jos kävisin saman keskustelun työtovereiden kanssa, niin se ei olisi niin älykkömäistä.
Kykenen myös masturboimaan samalla kun luen ihan tavallista romaania tai sanomalehtiä.
Osaan jakaa ajatukseni siten että seksuaalisille asioille jää sopivasti tilaa että masturbointi onnistuu samalla kun luen sanomalehteä tai romaania.
Sosiaalisuudella ei ole mitään tekemistä puheliaisuuden kanssa.
Tuntuvat jotkut erittäin sosiaaliset ihmiset olevan jotenkin pinnallisia ja "tyhmiä"
Aina sitä samaa jauhamista pinnallisista asioista joilla ei ole mitään merkitystä, ei kestetä yksinoloa ja paukkoillaan jatkuvasti johonkin ja hairahdetaan huonoihin on-off suhteisiin monta kertaa vuodessa ja kärsitään sitten sydänsuruista ja niistä jaaritellaan kaikille kun se Petteri nyt sitä ja tätä yhyhyy, kahden viikon päästä taas uusi "kumppani" ja hetken päästä ero.
Tämän kaltaiset ihmiset ovat monesti vielä niitä kiusaajahenkisiä ja pitävät hiljaisia outoina ja saattavat olla hiljaiselle henkilölle koppavia, tai jauhavat jtn sontaa selän takana.
Kokemukseni mukaan ovat. Haluavat kuulua johonkin isompaan joukkoon, koska eivät kestä yksinoloa.