Ihan erilaiset lapset

Minulla on kaksi lasta, joilla on eri isät. Ovat nuoria aikuisia. Olen miettinyt, olenko hyvä äiti vai ihan paska ja se riippuisi ihan siitä, kumman lopputuloksen mukaan minua arvioitaisiin. Toinen lapsi on aina vihainen ja mielialat vaihtelevat. Hän ei koskaan ole pärjännyt kouluissakaan ja aina kaikki on jonkun muun syytä. On varastanut kotoa, käyttää huumeita, on ollut väkivaltainen minuakin kohtaan ja aina tyytymätön. Hän on ollut tyytymätön vauvasta asti ja koulusta esitettiin usein huolta. Kaikki yritetyt koulut ovat jääneet kesken. Toinen lapsi on vauvanakin jo ollut kiltti ja nauravainen. Hän on aina harrastanut mielellään ja kiitosta sataa opettajilta ja ympäristöstä. On kaikkien pitämä, iloinen ja aktiivinen eikä ole koskaan vaatinut mitään erityistä. Opiskelee yliopistossa vaativaan ammattiin.

Ensin mainittu lapsi syyttää minua toisen suosimisesta. Oikeasti olen enemmän suosinut tätä siipirikkoa ja vihaista lasta. Olen ihan hämmentynyt, kaikki samat kotiolot, lomat, askartelut ja resurssit... Voiko perimä vaikuttaa näin paljon, vai mitä hittoa tapahtui? Tuntuu kuin olisin kasvattanut Jekylin ja Hyden.

Onko kellään muulla näin? Vertaistukea kaipaisin.