Tiedättekö sektion uolustelijat kuinka kipeitä sektio haavat on

Älkää ruokkiko tätä!!!

Tietenkin tiedän. Minulle on kahdesti tehty sektio. Ei ollut mitenkään älyttömän kipeä. Minulta loppui puudutus toisen sektion loppuvaiheessa ja senkin kesti ihan helposti verrattuna siihen kipuun mikä oli kun esikoisen synnytyksessä oksitosiinin täysannostuksella aiheutetut supistukset kestivät 10min putkeen, eikä lantion halkeamisesta huolimatta lapsen pää mahtunut laskeutumaan.

Kipulääkkeinä sain sektion jälkeen ihan jotain käsikauppalääkettä. Kävelin 6h sektion jälkeen.

Olet harvinainen poikkeus, jos mikään kipulääke ei käy. Älä yleistä. Useimmille sektiolla synnyttäneille löytyy hyvät lääkkeet. Omat kokemukseni sektioista ovat  lähes kivuttomia.

Tiedän, sillä olen sektion kokenut. Ja kokisin muuten uudestaan, jos tulisin jälleen raskaaksi.

Kipu on aivan järkyttävä jälkikäteen. Lähinnä se, kun yrittää nousta sängystä. Ei siinä liiemmin kipulääkkeet auta.

Neljän sektion perusteella tiedän oikein hyvin. Olen tullut kipujen kanssa erinomaisesti toimeen. Viimeksi kotiuduin toisena päivänä synnytyksestä.

inä en käytä kipulääkkeitä jos niitä annetaan köyhille, kristityille, työttömille. Ja eihän muuta ollut tarjolla kuin edellämainituille sopivia. 

Miä jouduin tuohon vielä vasten tahtoani. 

Enemmän olisin huolissani sektiosta aiheutuvasta pysyvästä tunnottomuudesta ja kiinnikkeistä. Ja siitä että olen altistanut vauvani ties mille terveysriskeille kun hänet on kiskottu kohdusta ennen aikojaan, eikä ole synnytyskanava ole pusertanut keuhkoista nesteitä pihalle luonnollisesti, eikä ole saanut syntymässään luonnollista flooraa suojakseen.

Mutta hei, tärkeintä että píllu säilyi tiukkana t: av-mamma

Silppu kirjoitti:

inä en käytä kipulääkkeitä jos niitä annetaan köyhille, kristityille, työttömille. Ja eihän muuta ollut tarjolla kuin edellämainituille sopivia. 

Miä jouduin tuohon vielä vasten tahtoani. 

Ihan oikein sinulle :) haha

Saattaa joku eppari tai repeämäkin tehdä ihan höpöä, jos ei mikään kipulääke auta.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän olisin huolissani sektiosta aiheutuvasta pysyvästä tunnottomuudesta ja kiinnikkeistä. Ja siitä että olen altistanut vauvani ties mille terveysriskeille kun hänet on kiskottu kohdusta ennen aikojaan, eikä ole synnytyskanava ole pusertanut keuhkoista nesteitä pihalle luonnollisesti, eikä ole saanut syntymässään luonnollista flooraa suojakseen.

Mutta hei, tärkeintä että píllu säilyi tiukkana t: av-mamma

Minä taas ennemmin halusin vauvan jolla on päänahka päässä kiinni, jolla ei ole erbin pareesia tai synnytyksen aikaista hapenpuutetta. Pillusta viis. Jos se floora olisi niin tärkeää, niin ihan kuin sitä ei voitaisi kaapia sektion yhteydessä?

Tiedän kaksi sektiota kokeneena. Eka päivä pahin kun leikkauksen kipulääkkeet lakkaa vaikuttamasta, mutta ei kuitenkaan mitään kestämätöntä. Liikkumaan vain heti kuin mahdollista, niin kipukin vähenee.

Eikä ongelmia minkään tunnottomuuden kanssa, mulla sektiohaava pysty (kiireellisen /hätäsektion vuoksi) joten tunto tallella. Eikä arpi edes ole mikään ruma ja on vaalennut niin että tuskin huomaa. Eipä sillä, vaikka olis kuin huutomerkki, mua ei haittaisi, pääasia on terveet lapset.

En ole lapsia hankkinut, mutta lienee sektiokipu lievempi kuin kudosten ja lihan repeäminen alapäässä ja kakkojen tulo housuun jopa loppuelämän.

Ei mulla ainakaan erityisen kipiä haava ollut, kummassakaan sektiossa. Hyvin pärjäsin ja paranin. Mitä sä taas angstaat.

Kolmen sektion jälkeen luulen tietäväni, mutta Silpullahan on aina parempaa tietoa. Kipuja kesti leikkauspäivän iltaan, sen jälkeen pärjäsi Buranalla ja kotiutus oli kolmantena päivänä. Kotona ei kipulääkettä tarvinnut lainkaan.

Kaverilla on alatiesynnytyksestä 6 vko eikä hän vieläkään voi istua kipujen takia.

Mua makuutettiin sairaalassa pariviikkoa sektiosta. Säryt jatkui vielä kotona. Köyhille kyllä maksetaan kotiapu jne. Minä olisin tuosta joutunut maksamaan

Vierailija kirjoitti:

Enemmän olisin huolissani sektiosta aiheutuvasta pysyvästä tunnottomuudesta ja kiinnikkeistä. Ja siitä että olen altistanut vauvani ties mille terveysriskeille kun hänet on kiskottu kohdusta ennen aikojaan, eikä ole synnytyskanava ole pusertanut keuhkoista nesteitä pihalle luonnollisesti, eikä ole saanut syntymässään luonnollista flooraa suojakseen.

Mutta hei, tärkeintä että píllu säilyi tiukkana t: av-mamma

Minusta taas terve lapsi oli tärkeämpi mitä alatiesynnytyksessä hapenpuutteen saanut. Sinä ilmeisesti olisit mieluummin ottanut vaikeavammaisen lapsen, kun se floora on sinulle tärkeämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän olisin huolissani sektiosta aiheutuvasta pysyvästä tunnottomuudesta ja kiinnikkeistä. Ja siitä että olen altistanut vauvani ties mille terveysriskeille kun hänet on kiskottu kohdusta ennen aikojaan, eikä ole synnytyskanava ole pusertanut keuhkoista nesteitä pihalle luonnollisesti, eikä ole saanut syntymässään luonnollista flooraa suojakseen.

Mutta hei, tärkeintä että píllu säilyi tiukkana t: av-mamma

Minusta taas terve lapsi oli tärkeämpi mitä alatiesynnytyksessä hapenpuutteen saanut. Sinä ilmeisesti olisit mieluummin ottanut vaikeavammaisen lapsen, kun se floora on sinulle tärkeämpi.

Olisin ennemmin vaikka kuollut kuin menettänyt kohdun mukana mahdollisuuden toiseen lapseen

Silppu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän olisin huolissani sektiosta aiheutuvasta pysyvästä tunnottomuudesta ja kiinnikkeistä. Ja siitä että olen altistanut vauvani ties mille terveysriskeille kun hänet on kiskottu kohdusta ennen aikojaan, eikä ole synnytyskanava ole pusertanut keuhkoista nesteitä pihalle luonnollisesti, eikä ole saanut syntymässään luonnollista flooraa suojakseen.

Mutta hei, tärkeintä että píllu säilyi tiukkana t: av-mamma

Minusta taas terve lapsi oli tärkeämpi mitä alatiesynnytyksessä hapenpuutteen saanut. Sinä ilmeisesti olisit mieluummin ottanut vaikeavammaisen lapsen, kun se floora on sinulle tärkeämpi.

Olisin ennemmin vaikka kuollut kuin menettänyt kohdun mukana mahdollisuuden toiseen lapseen

Eli olisit ennemmin jättänyt esikoisesi äidittömäksi ja miehesi leskeksi kuin menettänyt mahdollisuuden toiseen biolapseen? No, toiveensa tietysti kullakin.

Vierailija kirjoitti:

Kolmen sektion jälkeen luulen tietäväni, mutta Silpullahan on aina parempaa tietoa. Kipuja kesti leikkauspäivän iltaan, sen jälkeen pärjäsi Buranalla ja kotiutus oli kolmantena päivänä. Kotona ei kipulääkettä tarvinnut lainkaan.

Kaverilla on alatiesynnytyksestä 6 vko eikä hän vieläkään voi istua kipujen takia.

Kolme sektiota minullakin ja neljäs tulossa. Aivan päinvastaiset kokemukset. Kipu viikkoja. Vatsassa ei ole tuntoa ollut ekan sektion jälkeen. Järkyt kiinnikkeet ja arpikudos aiheuttivat sekundaarista lapsettomuutta ja kovat kivut kun vihdoin tulin raskaaksi....

Tässä vasta pintaraapaisu.

Vierailija kirjoitti:

Kolmen sektion jälkeen luulen tietäväni, mutta Silpullahan on aina parempaa tietoa. Kipuja kesti leikkauspäivän iltaan, sen jälkeen pärjäsi Buranalla ja kotiutus oli kolmantena päivänä. Kotona ei kipulääkettä tarvinnut lainkaan.

Kaverilla on alatiesynnytyksestä 6 vko eikä hän vieläkään voi istua kipujen takia.

Mä olen synnyttänyt kolmesti alateitse, enkä ole yhtään buranaa ottanut. Omin jaloin on salista aina kävelty pois.