Onko sulla tänä vuonna erilainen joulu?

on. Oon aina juhlinut joulua perheen kanssa usemaan päivän.

 Nyt olen eka kertaa koskaan jo joulupäivän yksin. Ihanaa.

Sairastumisen takia vietän joulua yksin, mutta ihan hyvin on mennyt. 

Alan pikkuhiljaa tottua elämään yksin.

Erosta on jokunen vuosi.

Saan tehdä ihan mitä haluan ja milloin.

Nyt alan leipoa hedelmäkakkua

Söin juuri kala-aterian ja otin hyvää kahvia, marjoja ja gourmet-jädeä.

Hain kuusimyyjän jättämiä havuja.

Nyt on mullakin kuusentuoksua

kotona.

Ei töitä tänä vuonna.

Tänä vuonna vietän viimeisen joulun ydinperheessä. Ero on tulossa ja saatan muuttaa pois jo muutaman viikon kuluttua. Haikeaa katsoa lapsien joulutouhuja ja istua esim. tulevan exän sukulaisten kanssa joulupöydässä, viimeistä kertaa. Osaa tuskin enää koskaan näen. Suruttaa myös tuottaa surua omalle äidille.

Mutta kun miehen rakkaus, välittäminen ja kunnioitus on kuollut vuosia sitten. Olen niin uupunut kylmään liittoon, että on pakko lähteä. En jaksa jatkuvaa halveksuntaa, tiuskimista ja tunteettomuutta. En koe olevani enää nainen tai kelpaavani yhdellekään miehelle. Koska mies ei ole koskettanut vuosiin.

Sairastun jos jään. Ja ehkä jo olenkin sairastunut. Kerroin miehelle, että katson yhden vuokra-asunnon ensi viikolla. Jos se on edes välttävä, niin lähden. Mies ei kommentoinut tähänkään mitään. Minä olen ottanut sormuksen pois jo kuukausia sitten. Mies pitää vielä omaansa.

Vierailija kirjoitti:

Hain kuusimyyjän jättämiä havuja.

Nyt on mullakin kuusentuoksua

kotona.

Oi, kun itse kanssa mietin samaa (tekokuusi).. mutta tuoksuu meillä hyasintti.

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna vietän viimeisen joulun ydinperheessä. Ero on tulossa ja saatan muuttaa pois jo muutaman viikon kuluttua. Haikeaa katsoa lapsien joulutouhuja ja istua esim. tulevan exän sukulaisten kanssa joulupöydässä, viimeistä kertaa. Osaa tuskin enää koskaan näen. Suruttaa myös tuottaa surua omalle äidille.

Mutta kun miehen rakkaus, välittäminen ja kunnioitus on kuollut vuosia sitten. Olen niin uupunut kylmään liittoon, että on pakko lähteä. En jaksa jatkuvaa halveksuntaa, tiuskimista ja tunteettomuutta. En koe olevani enää nainen tai kelpaavani yhdellekään miehelle. Koska mies ei ole koskettanut vuosiin.

Sairastun jos jään. Ja ehkä jo olenkin sairastunut. Kerroin miehelle, että katson yhden vuokra-asunnon ensi viikolla. Jos se on edes välttävä, niin lähden. Mies ei kommentoinut tähänkään mitään. Minä olen ottanut sormuksen pois jo kuukausia sitten. Mies pitää vielä omaansa.

Samoissa tunnelmissa paitsi, että olen jättämässä mieheni. Pelottaa mitä ero tekee lapsilleni. En ole miehellekään sanonut mitään, mutta olen ollut kyllä todella kylmä häntä kohtaan, joten luulisi jotain tajuavan. Yksi suuri syy liiton rappeutumiseen ja läheisyyden vähenemiseen on seksin puute. Halut on hävinneet enkä saa kotona salassa tapahtuvista pikapanoista mitään ja muuhun ei ole mahdollisuutta.

Pelottaa kyllä ottaa asia puheeksi.

Joo oli. Teini alkaa jo itsenäistyä eikä malta juhlia mamman kanssa joulua enää vaan menee kavereiden kanssa pyhänäkin. Toisaalta olen itsekin kaivannut näitä hiljaisia omannäköisiä jouluja jolloin saa olla yksin kun lapsiperheenä juhlinut viimeiset 18 vuotta. Aikansa kutakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna vietän viimeisen joulun ydinperheessä. Ero on tulossa ja saatan muuttaa pois jo muutaman viikon kuluttua. Haikeaa katsoa lapsien joulutouhuja ja istua esim. tulevan exän sukulaisten kanssa joulupöydässä, viimeistä kertaa. Osaa tuskin enää koskaan näen. Suruttaa myös tuottaa surua omalle äidille.

Mutta kun miehen rakkaus, välittäminen ja kunnioitus on kuollut vuosia sitten. Olen niin uupunut kylmään liittoon, että on pakko lähteä. En jaksa jatkuvaa halveksuntaa, tiuskimista ja tunteettomuutta. En koe olevani enää nainen tai kelpaavani yhdellekään miehelle. Koska mies ei ole koskettanut vuosiin.

Sairastun jos jään. Ja ehkä jo olenkin sairastunut. Kerroin miehelle, että katson yhden vuokra-asunnon ensi viikolla. Jos se on edes välttävä, niin lähden. Mies ei kommentoinut tähänkään mitään. Minä olen ottanut sormuksen pois jo kuukausia sitten. Mies pitää vielä omaansa.

Samoissa tunnelmissa paitsi, että olen jättämässä mieheni. Pelottaa mitä ero tekee lapsilleni. En ole miehellekään sanonut mitään, mutta olen ollut kyllä todella kylmä häntä kohtaan, joten luulisi jotain tajuavan. Yksi suuri syy liiton rappeutumiseen ja läheisyyden vähenemiseen on seksin puute. Halut on hävinneet enkä saa kotona salassa tapahtuvista pikapanoista mitään ja muuhun ei ole mahdollisuutta.

Pelottaa kyllä ottaa asia puheeksi.

Niin, minäkin olen jättämässä mieheni, eli sama tilanne. Ja ongelman ydin meilläkin seksittömyys. Tosin sinulla ilmeisesti on edes jonkinlaista seksiä, minulla ei sitäkään.

Mies ei edes taistele. Miten kukaan voi olla sanomatta sanaakaan, kun toinen ilmoittaa haluavansa erota. Sanoisi edes että ok, jos niin haluat. Mutta kun ei hetkauta sen vertaa, että sanoisi jotain.

Toista jouluani  koko elämäni ajasta vietän kahdestaan mieheni kanssa, mutta tälläkin kertaa tilanteiden takia.  Iäkäs äitini on menossa kohti loppuaan sairaalaan vuoteessa.  Ei toivoa enää omaan kotiinsa paluuta. On todellakin ollut surullinen olo tänä jouluna äitini takia, mutta vaikka se on tietoinen totuus, että eihän tänne voi jäädä kukaan meistä ikuisesti elämään, mutta silti läheisen elämän lopullinen sammuminen on surullista.

On erilainen joo. Olen yksin, ei yhtään jouluntoivotusta tai mitään. Ei jouluruokaa. Mutta mitäs pienistä,