Miten opettelen pois raivostuttavasta mustasukkaisuudesta?
Olemme siis viidettä vuotta etäsuhteessa. Luottamus on ollut syvä ja en ole kytännyt toisen menemisiä, mutta nyt, puolen vuoden ajan, homma on mennyt täysin naurettavaksi.
Puolisen vuotta sitten hän rikkoi luottamukseni ja salasi asioita minulta - ei pettämistä, mutta vakava seikka silti.
Nyt olen puolen vuoden aikana muuttunut hirveäksi kyyläksi, joka utelee, painostaa ja tiedustelee jatkuvasti.
Tämä ahdistaa itseäni aivan hiton paljon, mutta etenkin häntä ja nyt ollaankin caivurtu tilanteeseen, josaa hän on ilmoittanut ettei jakaa tätä kyttäämistä ja tilanteen ahsiatavuutta. Ja en jaksa sitä itsekään, mutta jotenkin vain sitä tulee töksäytettyä viesteinä jotain sen suuntaista lähes päivittäin.
Olen itsekin ihan rikki tilanteeseen - sekä tähän ärsyttävään epävarmuuteen että pelkoon siitä, että muuten hyvä suhde on ajautumassa karille tämän vuoksi.
Kommentit (10)
No en haluaisi ajatella, että suhde on vielä loppu. Rakkautta on kuitenkin jäljellä, tuskin kukaan muuten vaivautuisi olemaan edes mustasukkainen.
Mutta kerroin hänelle tavat, joilla toivon, että hän rakentaisi uudestaan luottamukseni. Hän kokee ne määräilynä.
-ap
Epävarmuus ja pelko on ollut sinussa itsessäsi jo entuudestaan, mustasukkaisuus kumpuaa siitä.
Ei pahaa oloa kannata kärsiä se on kohdattava.
Sovitte että kumppanisi rakastelee toisen kanssa.
Katselet vieressä ja opit sietämään asian siinä kaikki!
Vierailija kirjoitti:
No en haluaisi ajatella, että suhde on vielä loppu. Rakkautta on kuitenkin jäljellä, tuskin kukaan muuten vaivautuisi olemaan edes mustasukkainen.
Mutta kerroin hänelle tavat, joilla toivon, että hän rakentaisi uudestaan luottamukseni. Hän kokee ne määräilynä.
-ap
Kuvailemasi mustasukkaisuus on sairaalloista mustasukkaisuutta, eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Onko teillä mitään suunnitelmia yhteenmuutosta? Olette olleet etäsuhteessa aika kauan.
Lakkaa määräilemästä ja kyselemästä.
Jos hän ei suostu tulemaan vastaan ja tekemään sitä mitä pyydät - olettaen, että pyynnöt ovat kohtuullisia ja järkeviä (vaikka jonkun oppaan mukaisia asiantuntijaneuvoja) eivätkä kyttäämistä tai kontrollointia, ainoa toinen vaihtoehto on sinun irrottautua hänestä sen matkan päähän, missä sinuun ei enää satu. Siinä tapauksessa teidän suhde joko päättyy tai jatkuu erilaisena kuin ennen.
Tulee mieleen exä, joka oli sairaalloisen mustasukkainen. Hänellä oli huono itsetunto ulkonäkönsä vuoksi, vaikka arvostin häntä paljon aivan muiden ominaisuuksien vuoksi. Ikinä ei saanut mihinkään mennä, eikä saanut olla naispuolisia kavereita. Soitteli jatkuvasti.
Vastaajassa oli kerran 15+ viestiä, kun unohdin joskus puhelimen kotiin ja olin poissa kaksi tuntia. Hän saattoi kytätä työpaikkani ulkopuolella tuntikausia. Kyttäily alkoi siitä, kun "erehdyin" käymään vanhan (naispuolisen) ystävän kanssa kahvilla ja juttelemassa vapaa-ajallani, töiden peruunnuttua siltä päivältä. Joskus jäin tahallani ylitöihin, kun en jaksanut sitä kyttäämistä.
Mustasukkaisuus tuhosi myöhemmin suhteen ja siitä alkoivat itsemurhauhkailut ja muu sekopäinen meininki. Nainen onnistui jopa kehittämään 2200 markan puhelinlaskun suhteen alussa mustasukkaisten pelkojensa takia.
Tämä 90-luvun alkupuolella.
Suhteenne on siis loppu. Ero olis varmaan hyvä ratkaisu.