Miksihän töissä kestän aamupalatta lounaaseen asti ihan reippaasti (+ fyysinen matkakin) mutta kotona vatsa alkaa kurnia jo tässä vaiheessa?
Työpäivinä olen siis ravinnotta klo 11 saakka jolloin olen jo matkustanut töihin, kävellyt, tehnyt jotain fyysistä ym. Kotona vapaapäivinä saatan istahtaa tähän koneelle ihmettelemään aamuisin kahvikupin kanssa jopa pariksi tunniksikin tekemättä mitään sen raskaampaa ja nälkä iskee jo nyt, 3 tuntia ennen tuota työpäivien nälkää.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Koska keho jatkaa paastoamista yön jäljiltä. Jos paaston katkaisee, vaikka pelkällä kahvilla, keho alkaa vaatimaan ravintoa myöhemmin vaikkei tekisi mitään fyysistä.
Juon työaamuisinkin kahvia joten perustelusi ei nyt käy tähän.
no daa,varmaan siksi että sulla on jotain järkevää tekemistä , etkä vain makoile kotisohvalla
Kahvi ei aiheuta nälkää vaan joillakin lykkää sitä. Lukekaa pätkäpaastosta.
Vierailija kirjoitti:
Kahvi ei aiheuta nälkää vaan joillakin lykkää sitä. Lukekaa pätkäpaastosta.
Tästä ei ollut kysymys kirjoituksessani. Miten selitän sen paremmin, siis aamut ovat muuten samanlaisia mutta töihin lähden heti kahvikupin nautittuani, kävelen matkan pysäkille ja julkisilla töihin jossa työskentelen nälkää tuntematta klo 11 saakka. Vapaapäivinä herään samaan aikaan ja juon sen saman kupposen kahvia, oleskelen enkä tee mitään raskasta ja nälkä on tunnin päästä heräämisestä / kahvin nauttimisesta. Miksi näin päin?
Mulla on ihan sama juttu. Itse epäilen että töissä ajatukset pyörivät työasioissa eikä jääkaappiakaan ole mailla halmeilla. Kotona mietin muita asioita ja jääkaappi on muutaman askeleen päässä.
Syy saattaa liittyä adrenaliiniin ja kortisoliin, stressihormoneihin siis. Pitävät nälkää loitolla ja virkistävät.
Koska keho jatkaa paastoamista yön jäljiltä. Jos paaston katkaisee, vaikka pelkällä kahvilla, keho alkaa vaatimaan ravintoa myöhemmin vaikkei tekisi mitään fyysistä.