Pelkään, että jään loppuelämäksi yksin

Olen ihan samassa jamassa. Erosta 5 vuotta ja välissä yksi vuoden suhde, joka ei johtanut mihinkään. Taidan jäädä yksin. Sain lapset nuorena ja he ovat nyt muuttaneet pois, eli minulla on pesä tyhjä. Hommaa pahentaa, että ikäiseni miehet ovat jotkut vasta perheen perustamisen alkuvaiheissa, eli joko halutaan perhettä tai sitten on veilä tarhaikäisiä kotona. En kiitos halua enää pikkulapsiaikaa. Ikäisiä vapaita isiä ei ole, joilla jo väjintään teini-ikäisiä lapsia. Ei ole vela -miehiäkään.

Mitä pahaa yksin olemisessa on? Miksi naiset ei osaa olla yksin?

Olen 30 vuotias mies ja en ole koskaan seurustellut eikä tämä minusta mitenkään vaikeaa ole vaan päin vastoin.

Yksin on parasta, kun saa elää just niinku haluaa!

Ei osu ei osu. Olet liian hyvä tähän maailmaan. Uniikki princöss precöss. Ei ole sun vika että kaikki miehet on niin huonoja ja sinä olet niin hyvä, parasta valioluokkaa.

Ensimmäiseksi mene okCupic. Toiseksi unohda kiire älä odota minkään parisuhteen löytyvän heti ja nyt. Kumppani ehdokas tulee kyllä eteesi joskus ja tietenkin voi tulla ihan missä tahansa ja koska tahansa.

Kumppania ei löydy silloin kun on epätoivoinen. Parasta vain elää omaa elämää ja nauttia elämästä ja samalla antaa mahdollisuuden että löydätte toisenne. (HUOM! Nainen ei ole kuitenkaan epätoivoinen jos lähestyy netissä miestä. Kuitenkin joku kuvittelee sen tästä viestistä. Naiset arvostavat normaalisti arvoja ja silloin on syytä että nainen on aktiivinen jos arvot kohtaavat!)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pahaa yksin olemisessa on? Miksi naiset ei osaa olla yksin?

Olen 30 vuotias mies ja en ole koskaan seurustellut eikä tämä minusta mitenkään vaikeaa ole vaan päin vastoin.

Koska naisen elämä on mitätöntä ilman miesten huomiota. Pakko olla suhteessa tai hypätä karusellin kyytiin. Joka tapauksessa ilman miehen huomiota ei pysty olemaan.

Hohhoijaa. Koko elämän kestävä parisuhde onkin aivan sama asia kuin miesten huomio. Tässä oli kyse kumppanuudesta, tuesta ja rakkaudesta. Kai ihan normaalia, että ihminen kaipaa rinnalle toista?

Ap

Olen samanikäinen kuin sinä, ja asennoitunut niin, että tulen olemaan loppuelämäni ilman parisuhdetta. Yksi omasta mielestäni hyvin alkanut suhde tässä oli, mutta miehen kiinnostus loppui yhtäkkiä, joten se siitä sitten. Minä tiedän, että minun on enää tässä vaiheessa turha kuvitella löytäväni jonkun. Onhan se tietysti mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä. Olen myös tottunut olemaan ilman parisuhdetta joten jatkan tästä elämääni kuten ennenkin.

Minä en aio laittaa elämäni mielekkyyttä miehen varaan. Ja suosittelen samaa sinullekin. Mitä sellaisia asioita elämässäsi on jotka tekevät siitä hyvää? Ilman parisuhdetta eläminen ei tarkoita sitä, että eläisi yksin. Jos ajattelen itseäni, niin minullahan on läheisiä ihmisiä. En minä ole yksin. Lapsia minulla ei ole, mutta niiden suhteenhan minun iässäni on joka tapauksessa myöhäistä, joten miehen löytäminen ei sitä asiaa muuttaisi mitenkään.

Mieti siis, mitkä asiat elämässäsi ovat hyviä, mitkä tekevät siitä mielekästä, mistä saat iloa? Ketkä ovat sinulle tärkeitä ihmisiä? Vietä aikaa heidän kanssaan. Entä onko sinulla haaveita joita haluaisit toteuttaa ja jotka olisi mahdollista toteuttaa, mutta joista olet aina ajatellut, että sitten joskus?

Minä ajattelen asiaa niin, että parisuhdetta en saa, mutta muuttuuko elämäni paremmaksi sillä, että jään sitä murehtimaan? Ei muutu, sen sijaan voin tehdä siitä muuten niin hyvää kuin mahdollista. Ja kun mietin monien naisten parisuhteita, niin eivät ne nyt niin onnellisia ole. Moni joutuu sietämään paljon sellaista, mitä itse en haluaisi sietää.

Sama. Miehiä on ollut ja mennyt mutta kukaan ei ole herättänyt sen kummempia tunteita - ja se yksi joka herätti ei kiinnostunut musta riittävästi. Ei tähän varmaan mitään apua ole. Onneksi yksinkin on hyvä. Niinkin hyvä että "ihan kiva" ei riitä. Ainakin oon sitten vapaa jos tulee jotain isompaa vastaan. Elän elämääni ja ehkä sillä on vielä mulle jotain hienoa tarjota.

.

Aika surullista. Valitettavasti en osaa auttaa. Tsemppiä kuitenkin👍

Mä pystyn olemaan yksin mutta kyllä on kova kaipuu löytää toinen tähän rinnalle. Itsetunto laskee kun lehmän häntä kun ei kukaan ei kiinnostu. Olen välillä ihan masentunutkin tän asian takia. Muut juoksevat treffeillä, tapailevat ja pariutuvat, mutta itse olen vuodesta toiseen yksin.

Vierailija kirjoitti:

Mä pystyn olemaan yksin mutta kyllä on kova kaipuu löytää toinen tähän rinnalle. Itsetunto laskee kun lehmän häntä kun ei kukaan ei kiinnostu. Olen välillä ihan masentunutkin tän asian takia. Muut juoksevat treffeillä, tapailevat ja pariutuvat, mutta itse olen vuodesta toiseen yksin.

Olet hyvä sellaisena kuin olet ja sinä riität. MUTTA silti, sanon myös tämän, vaikka tiedän että täällä ei tästä tykätä: on mahdollista vaikuttaa siihen, kiinnostuuko kukaan. Itse aloitin eroni jälkeen tietoisen laadunparannuksen. Panostin ennen kaikkea ulkonäkööni (aloitin kovemman treenin, panostin ihonhoitoon ja hiuksiin jne) mutta kehitin myös muuten itseäni esim. lukemalla enemmän. Yritin siis tietoisesti nostaa kiinnostavuuttani miesten silmissä. Sanotaan näin, että kyllä se toimi. Minusta kiinnostutaan.